<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Kalaruoka</title>
	<atom:link href="https://kalaruoka.fi/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://kalaruoka.fi/</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Wed, 11 Nov 2026 12:57:28 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=7.1.4</generator>
	<item>
		<title>Kotimainen kala maistuu suomalaisille paremmin kuin ruotsalaisille</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/kotimainen-kala-maistuu-suomalaisille-paremmin-kuin-ruotsalaisille/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Mari]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 11 Nov 2026 12:54:31 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimainen kala]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=21154</guid>

					<description><![CDATA[<p>Toimittaja: Anssi Leppänen Suomalaisille maistuu kotimainen kala enemmän kuin ruotsalaisille. Syynä saattaa olla kalastusharrastuksen suurempi suosio Suomessa. Eroavaisuuksia kalamieltymyksissä naapurimailla on, mutta yhteiseksi...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/kotimainen-kala-maistuu-suomalaisille-paremmin-kuin-ruotsalaisille/">Kotimainen kala maistuu suomalaisille paremmin kuin ruotsalaisille</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><span style="font-weight: 400;">Toimittaja: Anssi Leppänen</span></p>
<p><b>Suomalaisille maistuu kotimainen kala enemmän kuin ruotsalaisille. Syynä saattaa olla kalastusharrastuksen suurempi suosio Suomessa. Eroavaisuuksia kalamieltymyksissä naapurimailla on, mutta yhteiseksi nimittäjäksi nousee kasvatettu lohi. Molempien maiden suosikkikala kulutuksen perusteella on kasvatettu norjalainen lohi. </b></p>
<p><img fetchpriority="high" decoding="async" class="img-fluid aligncenter wp-image-2372 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-1024x768.jpeg" alt="" width="1024" height="768" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-1024x768.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-300x225.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-768x576.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-1536x1152.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-800x600.jpeg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101.jpeg 1575w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Ruotsin ja Suomen kalankulutuksen eroja vertaili </span><a href="https://www.svt.se/nyheter/uutiset/kotimainen-kala-maistuu-suomalaisille-ruotsalaisia-paremmin?fbclid=IwY2xjawVhNc5leHRuA2FlbQIxMABwZG9mAWJyaWQRMFA5RUpHNVU4d3BxZEp2UUFzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEfXDf3Q7bb-kklADAVSX8h7VYKIG2UNjE6K89kzWK0rziUeqHpd8QLK2qjG_w_aem_7UJY6meEBErgz0n0pMBj3g"><span style="font-weight: 400;">jutussaan Ruotsin yleisradioyhtiö SVT</span></a><span style="font-weight: 400;">.</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Suomessa syödään kotimaista ahventa, haukea, kuhaa ja muikkua. Ruotsissa puolestaan maistuu kuluttajille makrilli, alaskanseiti ja turska. Jutun pohjana on käytetty <a href="https://www.luke.fi/fi" target="_blank" rel="noopener">Luonnonvarakeskus LUKEn</a> ja ruotsalaisen <a href="https://www.ri.se/en" target="_blank" rel="noopener">Tutkimusinstituutti Risen</a> tilastoja.  </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Molemmissa maissa syödään määrällisesti enemmän tuontikalaa kuin kotimaista. Tosin Suomessa kotimaisuusaste on merkittävästi suurempi. Suomessa tuontikalaa kulutuksesta on 67 prosenttia, kun Ruotsissa tuontitavaraa on peräti 75 prosenttia kalan kulutuksesta. </span></p>
<h2><b>Suomalaiset kalastavat ahkerammin</b></h2>
<p><span style="font-weight: 400;"><img decoding="async" width="300" height="225" class="size-medium wp-image-21156 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-300x225.jpg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-1536x1152.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-800x600.jpg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n.jpg 2048w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />Eroa saattaa selittää se, että kalastus on harrastuksena Suomessa suositumpaa kuin Ruotsissa. Melkoisen suuri osa suomalaisista kalastaa. LUKEn yliaktuaari Mika Rahikainen toteaakin SVT:n uutisessa, että 29 prosenttia suomalaisista kalastaa tilastojen mukaan. Hänen mukaansa suomessa on 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Täysin vastaavaa tietoa ei länsinaapuristamme ole, mutta jutussa arvioidaan tilastojen perusteella, että kalastusta ruotsalaista harrastaa noin 10 prosenttia. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Harrastajien määrästä on helppo vetää johtopäätös, että itsepyydettyä kalaa on saatavilla ruokapöytään ja kotimaisia kalalajeja osataan arvostaa. Arvostus saattaa tietenkin näkyä myös valinnoissa kalatiskillä tai ravintolassa. </span></p>
<h2><b>Kalankulutus on suurempaa Suomessa</b></h2>
<p><span style="font-weight: 400;">TIlastoykkönen molemmissa maissa kulutuksessa on norjalainen kasvatettu lohi. Ruotsissa sen suosiota selitetään kätevillä pakkauksilla, Suomessa hinnalla. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;"><img decoding="async" class="img-fluid alignright wp-image-5531 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-300x225.jpg" alt="" width="300" height="225" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-1536x1152.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-2048x1536.jpg 2048w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-800x600.jpg 800w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />Ruotsalaisten listalla TOP-10:ssa on turska, makrilli, alaskanseiti ja kilohaili, jotka puuttuvat kokonaan Suomen vastaavasta listauksesta. Sen sijaan Suomen listalla olevat ahven, hauki, muikku ja kuha eivät ole päässeet ruotsalaisten kärkikymmenikköön. Ne kuitenkin kertovat suomalaisten arvostuksesta kotimaista kalaa kohtaan. Kotimaisesta viljellystä kalasta huomio kiinnittyy kirjoloheen, joka Suomessa on kulutuslistalla sijalla kaksi, mutta Ruotsissa vasta sijalla kahdeksan. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kalan ja äyriäisten kulutus on kaikkiaan Suomessa suurempaa kuin Ruotsissa. Vuoden aikana keskivertosuomalainen popsii pari kilo mereneläviä kuin keskivertoruotsalainen. Suomessa henkilöä kohti kulutetaan kalaa ja äyriäisiä noin 12 kiloa, kun Ruotsissa jäädään 10 kiloon. </span></p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/kotimainen-kala-maistuu-suomalaisille-paremmin-kuin-ruotsalaisille/">Kotimainen kala maistuu suomalaisille paremmin kuin ruotsalaisille</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Pakastatko kalaa oikein? Uusi tutkimus kumoaa vanhat luulot – näin kalan rakenne ja maku säilyvät parhaiten</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/pakastatko-kalaa-oikein-uusi-tutkimus-kumoaa-vanhat-luulot-nain-kalan-rakenne-ja-maku-sailyvat-parhaiten/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Roy Norro]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 14 Oct 2026 11:15:48 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=21076</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kalan pakastaminen on erinomainen tapa pidentää saaliin tai ostetun kalan käyttöaikaa yli sesonkien. Moni vanha ennakkoluulo pakastetun kalan kuivemmasta rakenteesta tai heikentyneestä mausta...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/pakastatko-kalaa-oikein-uusi-tutkimus-kumoaa-vanhat-luulot-nain-kalan-rakenne-ja-maku-sailyvat-parhaiten/">Pakastatko kalaa oikein? Uusi tutkimus kumoaa vanhat luulot – näin kalan rakenne ja maku säilyvät parhaiten</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Kalan pakastaminen on erinomainen tapa pidentää saaliin tai ostetun kalan käyttöaikaa yli sesonkien. Moni vanha ennakkoluulo pakastetun kalan kuivemmasta rakenteesta tai heikentyneestä mausta juontaa juurensa puutteellisiin pakastusmenetelmiin, pakkasenpolttamiin huonoissa pakkauksissa sekä hitaaseen jäätymiseen ilman vakuumia, sekä yksinkertaisesti siihen, että on pakastettu kala väärin, liian vanhana tai väärin käsiteltynä.</p>
<p>Turun yliopiston tuore tutkimus sekä VTT:n ja RKTL:n (nyk. Luonnonvarakeskus) pitkän linjan tulokset kuitenkin osoittavat, että oikein käsiteltynä ja vakuumipakattuna pakastekala haastaa laadullaan ja ravintoarvoillaan tuoreen kalan käytännössä täysin. Onnistumisen salaisuus ratkaistaan jo ennen pakastimen oven avaamista. Tärkeää on myös huomioida, että ammattikalastajien ja ammattimaisen kalanjalostuksen oikeat käsittelytavat, kylmäketjun hallinta ja muut menetelmät takaavat yleensä merkittävästi paremmat pakastustulokset kuin vapaa-ajankalastajien on mahdollista saavuttaa.</p>
<p><em><strong>Keittiömestarin kommentti:</strong> &#8221;Ravintoloissa ja jalostuksessa, yleensäkin ammattipuolella, missä tiede ja kokemus tulee ennen luuloja, on jo tiedetty kauan, että mikä on tuoreena, verestettynä, nopeasti jäähdytettynä sekä hygieenisesti käsiteltynä ja muutenkin oikeaoppisesti pakastettu, on käytännössä tuore myös sulatettuna. Esimerkiksi siikaa ja kuhaa on maistatettu niin yleisöllä kuin kokkien keskenkin sokkona ja hämmentävän usein vakuumipakastettu kala on ollut makutestin ykkönen. Jos laboratoriotesteissä vuoden ikäisen pakastetun kalan kohdalla jokin arvo on muuttunut tuoreesta jonkin prosenttiyksikön, ei sillä ole oikeasti ruoaksi valmistettuna merkitystä tai pystytä havaitsemaan. Ja – mikä olennaisinta – usein on niin, että pakastettuina vakuumeina ravintolaan otettu ja aamuksi sulatettu on todellisuudessa tuoreempi ja hyvälaatuisempi, kuin viisikin päivää tuoreena matkaa tehnyt tai kalastiskissä odotellut kala, vaikka sinällään vielä hyvälaatuista ja käyttökelpoista olisikin. Lisäksi vakuumipakastaminen on erinomainen keino tasata kalan saatavuutta sesonkien ulkopuolella.&#8221; </em>Roy Norro, keittiömestari ja tuotekehittäjä</p>
<figure id="attachment_6321" aria-describedby="caption-attachment-6321" style="width: 768px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-6321 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-768x1024.jpeg" alt="" width="768" height="1024" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-768x1024.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-225x300.jpeg 225w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-1152x1536.jpeg 1152w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-1536x2048.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-scaled.jpeg 1920w" sizes="auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px" /><figcaption id="caption-attachment-6321" class="wp-caption-text">Hauki hyötyy erityisen paljon vakumoinnista. Pakasta hauki fileinä ja käytä aina vanhimmasta päästä pois. Sulatus hitaasti jääkaapissa yön yli.</figcaption></figure>
<h3>Mitä kalalle tapahtuu pakkasessa?</h3>
<p>Kun kala pakastetaan, sen kudosneste alkaa muodostaa jääkiteitä. Kriittisin lämpötila-alue on 0 ja -5 °C:n välillä, jossa suurin osa kalan sisältämästä vedestä jäätyy.</p>
<ul>
<li><strong>Pakastusnopeus ratkaisee:</strong> Jos pakastuminen tapahtuu hitaasti, syntyvät jääkiteet kasvavat suuriksi ja teräviksi. Ne rikkovat kalan herkät lihassolut. Sulatettaessa nämä rikkoutuneet solut eivät enää pysty sitomaan nestettä, vaan arvokas lihasneste valuu ulos ja tuloksena on kuiva, puumainen kala.Nopeassa pakastuksessa syntyy pieniä jääkiteitä, jotka säilyttävät solurakenteen huomattavasti ehjempänä.</li>
<li><strong>Kemialliset muutokset:</strong> Vaikka bakteeritoiminta pysähtyy pakkasessa, entsyymit ja rasvojen hapettuminen tekevät työtään hidastuneena. Mitä tasaisempi ja kylmempi pakastevarasto on (suositus vähintään -20 °C – -30 °C), ja mitä parempi vakuumi on, sitä pidempään kalan proteiinirakenne ja maku pysyvät luonnollisina.</li>
</ul>
<h3>Pohjatyö tehdään ennen pakastusta: Verestys, jäähdytys ja vakuumi – ja niin tuore kala kuin mahdollista</h3>
<p>Pakastimen teho ei yksin riitä pelastamaan laatua, jos raaka-aineen käsittelyssä on tingitty. Huonolaatuinen pakastaminen ilman ilmatiivistä suojaa sekä jo vanha tai väärin käsitelty kala on suurin syy pakastekalan huonoon maineeseen.</p>
<ol>
<li><strong>Huolellinen verestys:</strong> Verestetty kala säilyy merkittävästi parempana kuin verestämätön. Veren hemoglobiini toimii hapettumista kiihdyttävänä aineena, joten verestys estää maun härskiintymistä ja pitää lihan värin kirkkaana. Lisäksi veressä on aktivoitua pilaajabakteereja sekä toimii myös erinomaisena alustana niille.</li>
<li><strong>Esijäähdytys nollaan asteeseen:</strong> Kalan lämpötila tulisi saada mahdollisimman nopeasti pyynnin jälkeen alas lähelle nollaa (esimerkiksi jäävesiseoksella). Hallittu, nopea jäähdyttäminen estää ennenaikaista lihaksen pehmenemistä ja kuolonjäykkyyden jälkeisiä haitallisia vaikutuksia. Lämpimänä pakastimeen laitettu kala pakastuu liian hitaasti.</li>
<li><strong>Vakuumi suojaa hapelta</strong>: Pakkasvarastossa tapahtuva kuivuminen eli &#8221;pakkaspalaminen&#8221; sekä rasvojen härskiintyminen johtuvat hapesta. Ilmatiivis vakuumipakkaaminen on paras tae sille, että kalan laatu ja mehevyys säilyvät pakkasessa huippuluokkaisina.</li>
</ol>
<p><em><strong>Keittiömestarin kommentti:</strong> &#8221;Hankkikaa oikeasti se vakumointikone. Aloita vaikka edullisella alle satasen koneella ja lähdet siitä etenemään. Marketin muovipussi, saati ikävä kyllä pakastuspussikaan ei ole hyvä pakkaus pakastamisessa – paitsi ehkä juuri kalan käytön siirtämisessä parilla viikolla.&#8221; </em>Roy Norro, keittiömestari ja tuotekehittäjä</p>
<h3>Eri kalalajien ja pakastustapojen välillä on eroja</h3>
<p>Kun arvioidaan kalan säilyvyyttä pakkasessa, on tärkeä erottaa, puhutaanko valmiiden fileiden vai kokonaisten kalojen pakastamisesta. VTT:n klassikkotutkimuksessa tarkasteltiin kokonaisena pakastettuja suomukaloja, joista tehtiin sulatuksen jälkeen fileitä myyntiin. Turun yliopiston tuoreemmat tulokset taas korostavat nimenomaan valmiiksi vakuumipakattujen ja nopeasti pakastettujen fileiden erinomaista laadun säilymistä.</p>
<p><strong>Kannattaako kala sitten pakastaa kokonaisena vai fileenä?</strong> Pienet kalat, kuten muikut ja silakat, pakastetaan tyypillisesti perattuna ja kokonaisena – toki poukkeuksena silakkafileet. Suurempien kalojen kohdalla valmiiksi fileointi ja vakuumipakkaus on laadullisesti paras vaihtoehto, sillä ohut filee jäätyy huomattavasti kokonaista kalaa nopeammin (jolloin haitalliset jääkiteet jäävät pieniksi) ja vie pakastimessa vähemmän tilaa. Lisäksi kalan erilaisilla ulkopinnoilla on jäljellä erilaisia pilaajabakteereita, joista päästään eroon fileinä pakastettaessa.</p>
<p>Kokonaisena pakastaminen on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto, jos vakuumikonetta ei ole käytettävissä tai tiedetään vaikkapa jo etukäteen, että sulatuksen jälkeen halutaan savustaa kaloja kokonaisena. Kalan nahka suojaa lihaa jonkin verran hapettumiselta ja pakkaskuivumiselta avointa fileepintaa paremmin (silloin kun kalaa ei jostain syystä ole vakumoitu), edellyttäen että kokonainen kala saadaan jäätymään riittävän nopeasti.</p>
<figure id="attachment_6320" aria-describedby="caption-attachment-6320" style="width: 300px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-6320 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-300x225.jpeg" alt="" width="300" height="225" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-300x225.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-1024x768.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-768x576.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-1536x1152.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-2048x1536.jpeg 2048w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-800x600.jpeg 800w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-6320" class="wp-caption-text">Rasvaisten kalojen maun säilyvyyttä pakastimessa parannetaan poistamalla happi. Vanha luulo rasvaisten kalojen maun nopeasta härskiintymisestä pakastimessakin voidaan siirtää käytännössä täysin romukoppaan vakuumissa pakastamalla. Kuvassa pikkusiikaa ja muikkua/silakkaa.</figcaption></figure>
<p><strong>Lajikohtaisessa säilyvyydessä voi olla eroja:</strong></p>
<ul>
<li><strong>Kuha</strong> selviää pakastuksesta poikkeuksellisen hyvin. Esimerkiksi VTT:n jo 90-luvun testeissä neljä kuukautta kokonaisena pakkasvarastoidusta kuhasta saatiin sulatuksen jälkeen fileitä, jotka säilyivät kylmiössä laadukkaina useita päiviä. Laadukkaasti, nykypäivän tiedoilla ja toimintamalleilla vakuumipakattuna fileenä kuha säilyy erinomaisena vielä selvästi tätä pidempään, puolesta vuodesta vuoteen.</li>
<li><strong>Ahven</strong> kestää pakastusta hienosti, mutta esim. kokonaisena aavistuksen kuhaa lyhyempiä aikoja (vaikkakin ero oli teoreettinen). Kuukauden parin pakkasvarastoinnin jäljiltä laatu oli kokonaisenakin pakastettuna erinomainen, mutta pisimpiin säilytyksiin ahvenet kannattaa fileoida ja vakumoida.</li>
<li><strong>Hauki</strong> on suomukaloistamme ehkä herkin pakkasvarastoinnille (erityisesti kokonaisena) ja se kannattaakin pakastaa vakumoituina fileinä. Tällöin fileet säilyvät helposti erinomaisena kuukausia, kuten muutkin kalat.</li>
<li><strong>Rasvaiset kalat</strong> (esim. lohi, kirjolohi, silakka, muikku): Rasvaisten kalojen suurin vihollinen pakkasessa on rasvahappojen hapettuminen. Siksi niille &#8221;vanhaan tyyliin&#8221; eli ennen vakumoinnin yleistymistä suositeltu pakastusaika on ollut vähärasvaisia kaloja lyhyempi. Vakumoituna rasvaisetkin kalat säilyvät erinomaisesti tarvittaessa helposti seuraavaan sesonkiin asti – teollisilla menetelmillä käytännössä jopa vuosia.</li>
</ul>
<h3>Miten sulattaa kala oikein?</h3>
<p>Lähes yhtä tärkeää kuin oikeaoppinen pakastaminen on hallittu sulatus.</p>
<ul>
<li>Sulata hitaasti kylmässä: Siirrä vakuumiin pakattu kala pakastimesta jääkaappiin (+2&#8230;+4 °C) sulamaan hyvissä ajoin. Hidas sulatus ei päästä paljoa lihaskudosten nestettä karkuun ja pitää pintakerroksen lämpötilan turvallisena.</li>
<li>Älä sulata huoneenlämmössä: Nopea sulatus huoneenlämmössä tai lämpimässä vedessä tekee kalasta vetisen ja herättää bakteeritoiminnan nopeasti.</li>
<li>Jos on kiire, niin &#8221;nopea&#8221; sulatus kannattaa tehdä jääkylmässä vedessä.</li>
<li>Valmista mieluiten heti: Pakastimesta sulatettu kala on parhaimmillaan heti sulamisen jälkeen, eikä se kestä hyvänä niin pitkää säilytystä jääkaapissa samalla tavalla kuin tuore kala (mutta toisaalta, onko tällaiseen tarvettakaan?).</li>
</ul>
<figure id="attachment_6322" aria-describedby="caption-attachment-6322" style="width: 225px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-6322 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-225x300.jpeg" alt="" width="225" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-225x300.jpeg 225w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-768x1024.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-1152x1536.jpeg 1152w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-1536x2048.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-scaled.jpeg 1920w" sizes="auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px" /><figcaption id="caption-attachment-6322" class="wp-caption-text">Myös sulatuksella on väliä. Paras on hidas sulatus mahdollisimman kylmässä.</figcaption></figure>
<p>(RN)</p>
<p><strong>Lähteet:</strong></p>
<p>Turun yliopisto: Tutkimus kalan pakastamisesta ja ravitsemuksellisesta laadusta (MTV Uutiset 2026, Iltalehti 2026).</p>
<p>Pro Kala ry, tiedote, 13.10.2026</p>
<p>VTT Tiedotteita (1999): Pakasteesta sulatetun suomukalan tuoreuden säilyvyys.</p>
<p>VTT Tiedotteita (1997): Kalateollisuuden hygienia- ja pakkausopas.</p>
<p>Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2005 (Kala- ja riistaraportteja 356): Kalojen elävänä jäähdyttäminen ja sen vaikutukset teuraslaatuun.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/pakastatko-kalaa-oikein-uusi-tutkimus-kumoaa-vanhat-luulot-nain-kalan-rakenne-ja-maku-sailyvat-parhaiten/">Pakastatko kalaa oikein? Uusi tutkimus kumoaa vanhat luulot – näin kalan rakenne ja maku säilyvät parhaiten</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Stadin Silakkamarkkinoiden 2026 voittajat valittu – paras ravintola-annos löytyi Kruununhaasta</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/stadin-silakkamarkkinoiden-2026-voittajat-valittu-paras-ravintola-annos-loytyi-kruununhaasta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Roy Norro]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 05 Oct 2026 05:45:16 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Tapahtumat]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=21027</guid>

					<description><![CDATA[<p>Stadin Silakkamarkkinat käynnistyivät sunnuntaina 4. lokakuuta Helsingin Kauppatorilla. Markkinoilla on tänä vuonna mukana yli 20 kalastajaa ja saaristolaistuotteiden myyjää markkina-alueella sekä perinteiseen tyyliin...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/stadin-silakkamarkkinoiden-2026-voittajat-valittu-paras-ravintola-annos-loytyi-kruununhaasta/">Stadin Silakkamarkkinoiden 2026 voittajat valittu – paras ravintola-annos löytyi Kruununhaasta</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<div id="model-response-message-contentr_382c1ad0783b03f2" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="polite">
<div>Stadin Silakkamarkkinat käynnistyivät sunnuntaina 4. lokakuuta Helsingin Kauppatorilla. Markkinoilla on tänä vuonna mukana yli 20 kalastajaa ja saaristolaistuotteiden myyjää markkina-alueella sekä perinteiseen tyyliin niin kalastusaluksia kuin perinnnelaivojakin laiturissa. Uutta tarjontaa markkinoilla edustaa erillinen ravintola-alue. Avajaisten yhteydessä palkittiin markkinamyyjien parhaat tuotteet sekä ensimmäistä kertaa valittiin Vuoden silakka-annos tapahtumaan osallistuneiden 12 helsinkiläisravintolan joukosta.</div>
<div></div>
<h4><b data-path-to-node="3" data-index-in-node="0">Vuoden silakka-annos 2026</b></h4>
<div></div>
<div>Ravintoloiden annosten arvioinnista vastasi Suomen Gastronomien Seura. Vuoden silakka-annoksen tittelin voitti Kruununhaassa toimivan Sake Bar &amp; Izakayan <i data-path-to-node="3" data-index-in-node="175">silakkasashimi roll</i>. Seuran edustaja Leino perusteli voittajan valintaa muun muassa sillä, että annoksen suutuntuma oli miellyttävä, annoskoko tarkkaan harkittu ja esillepano tuki vahvasti annoksen ideaa.</div>
<div></div>
<h4><b data-path-to-node="4" data-index-in-node="0">Silakkaraadin valitsemat parhaat silakkatuotteet</b></h4>
<div></div>
<div>Kauppatorin myyjien perinteisiä tuotteita arvioi erillinen asiantuntijoista koostuva Silakkaraati. Palkinnot jaettiin kahdessa kategoriassa:</div>
<div></div>
<ul data-path-to-node="5">
<li>
<div><b data-path-to-node="5,0,0" data-index-in-node="0">Vuoden perinteinen maustekala:</b> Sarjan pääpalkinnon vei ahvenanmaalainen Hasse Bergman. Tuomaristo palkitsi tuotteen sen persoonallisesta ja tasapainoisesta mausta. Erityiskiitosta sai upea maustetasapaino, joka antoi pääosan itse silakalle. Toiselle sijalle ylsi Hannu Hellsten Pyhtäältä ja kolmanneksi sijoittui niin ikään pyhtääläinen Tommi Lillberg.</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="5,1,0" data-index-in-node="0">Silakkayllätys:</b> Tittelistä kilpaili tänä vuonna yhteensä 11 eri tuotetta. Sarjan voiton veivät taivassalolaiset Pirjo ja Reima Salonen tillisilakallaan. Raati kuvaili voittajatuotteen maistelukokemusta ilahduttavaksi. Sarjan toiselle sijalle sijoittui Tommi Lillbergin valmistama suutarinlohi Pyhtäältä, ja kolmannen sijan nappasi Merikarvialla toimivan Kasalan kahvila-ravintolan Kipparin Punaposki -silakkatuote.</div>
</li>
</ul>
<div>Silakkamarkkinoiden torimyynti ja ravintoloiden silakkaviikot jatkuvat Helsingissä lauantaihin 10. lokakuuta saakka.</div>
</div>
<div></div>
<div>Kuva: Silakkamarkkinat / Sake Bar &amp; Izakaya</div>
<div></div>
<div>(RN)</div>
<div></div>
<div></div>
<div>Lähde: <a href="https://silakkamarkkinat.fi/2026/10/04/stadin-silakkamarkkinoiden-vuoden-parhaat-silakkatuotteet-ja-vuoden-silakka-annos-on-valittu/">https://silakkamarkkinat.fi/2026/10/04/stadin-silakkamarkkinoiden-vuoden-parhaat-silakkatuotteet-ja-vuoden-silakka-annos-on-valittu/</a></div>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/stadin-silakkamarkkinoiden-2026-voittajat-valittu-paras-ravintola-annos-loytyi-kruununhaasta/">Stadin Silakkamarkkinoiden 2026 voittajat valittu – paras ravintola-annos löytyi Kruununhaasta</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Silakkamarkkinoiden 2026 etkot alkoivat tänään – Stadin huippuravintolat pukevat perinneherkun uuteen, kansainväliseen asuun</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/silakkamarkkinat-helsinki-2026-ravintolat/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Roy Norro]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 25 Sep 2026 11:36:44 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[Kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[kalaruokakulttuuri]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimainen kala]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[Silakka]]></category>
		<category><![CDATA[Silakkamarkkinat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=21002</guid>

					<description><![CDATA[<p>Stadin Silakkamarkkinoita juhlitaan Kauppatorilla 4.–10. lokakuuta 2026, mutta silakkakausi starttasi näyttävästi jo tänään perjantaina 25. syyskuuta. Yksitoista Helsingin huippuravintolaa aloitti silakkamarkkinoiden etkot tuomalla...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/silakkamarkkinat-helsinki-2026-ravintolat/">Silakkamarkkinoiden 2026 etkot alkoivat tänään – Stadin huippuravintolat pukevat perinneherkun uuteen, kansainväliseen asuun</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div>
<figure id="attachment_21019" aria-describedby="caption-attachment-21019" style="width: 1024px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21019 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-1024x768.jpg" alt="" width="1024" height="768" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-1536x1152.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-2048x1536.jpg 2048w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-800x600.jpg 800w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /><figcaption id="caption-attachment-21019" class="wp-caption-text">Vuoden Silakkatuote -kilpailusarjojen palkittuja vuodelta 2025. Kuinka käy tänä vuonna? Tämä selviää, kun varsinaiset markkinat alkavat 4.10. Helsingin Kauppatorilla. Kuva: Kalaruoka.fi</figcaption></figure>
</div>
<div>Stadin Silakkamarkkinoita juhlitaan Kauppatorilla 4.–10. lokakuuta 2026, mutta silakkakausi starttasi näyttävästi jo tänään perjantaina 25. syyskuuta. Yksitoista Helsingin huippuravintolaa aloitti silakkamarkkinoiden etkot tuomalla listoilleen toinen toistaan modernimpia silakka-annoksia. Tavoite on selvä: hopeakylkinen kansalliskalamme on huipputason raaka-aine, joka ansaitsee ja tarvitsee rinnalleen uuden, laajemman yleisön.</div>
</div>
<div></div>
<div>
<figure id="attachment_21006" aria-describedby="caption-attachment-21006" style="width: 240px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21006 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9442-240x300.jpg" alt="" width="240" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9442-240x300.jpg 240w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9442-819x1024.jpg 819w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9442-768x960.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9442.jpg 1080w" sizes="auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px" /><figcaption id="caption-attachment-21006" class="wp-caption-text">Kuva: Silakkamarkkinat</figcaption></figure>
</div>
<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div></div>
<div>Syksyinen tuuli ja meren tuoksu kuuluvat Helsinkiin, samoin vuodesta 1743 asti järjestetyt markkinat. Tänä vuonna tapahtuma saa raikkaan ja urbaanin lisämausteen kaupungin ravintolakentän lähtiessä sankoin joukoin mukaan juhlintaan. Tänään alkaneilla etkoilla silakkaa tarjoilevat muun muassa nollahävikkiravintola Nolla, Finnjävel Sali, Elm sekä Sake Bar &amp; Izakaya.</div>
</div>
<div></div>
<div></div>
<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div></div>
<h5><b data-path-to-node="4" data-index-in-node="0">Silakkaa sashimina ja boqueronesina</b></h5>
<div>Monelle silakka tuo mieleen lähinnä perinteiset paistetut silakkapihvit tai joulupöydän sinappisilakat. Vaikka klassikoissa on taikaa, silakka taipuu saumattomasti myös kansainvälisen tason huippugastronomiaan. Etkoilla perinneherkku tuodaan uudelle vuosikymmenelle ja uuden polven maistelijoiden lautasille täysin ennakkoluulottomasti.</div>
<div></div>
<div>Listoilta löytyy tänä syksynä muun muassa silakkasashimia, adobo-marinoitua silakkaa karviaisremouladella, hiiligrillattua silakkaa sekä espanjalaishenkisiä silakka-boqueroneseja. Kun ammattikokit päästetään irti, usein arkisena pidetystä kalasta kuoriutuu todellinen makuelämys, joka haastaa laadullaan helposti suositut tuontikalat ja osoittaa, että arkisena pidetty kala on aivan yhtä kiinnostava kuin muutkin.</div>
</div>
<div></div>
<div>
<figure id="attachment_21010" aria-describedby="caption-attachment-21010" style="width: 200px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21010 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/KOR55448_powerpoint-200x300.jpg" alt="" width="200" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/KOR55448_powerpoint-200x300.jpg 200w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/KOR55448_powerpoint.jpg 667w" sizes="auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px" /><figcaption id="caption-attachment-21010" class="wp-caption-text">Perinnelaivat ja kalastaja-alukset kuuluvat edelleen silakkamarkkinoiden ilmeeseen. Kannattaa käydä tutustumassa ja ostoksilla! Kuva: Silakkamarkkinat</figcaption></figure>
</div>
<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div></div>
<h5><b data-path-to-node="6" data-index-in-node="0">Uutta yleisöä houkuttelemassa</b></h5>
<div>Kotimaisen kalan kulutus – ja erityisesti silakan asema – on pitkään kaivannut pientä nuorennusleikkausta. Ravintoloiden mukanaolo -konseptia kehittämässä ollut ravintoloitsija Luka Balać tiivistikin ajatuksen osuvasti todetessaan silakan olevan yksi tärkeimmistä kotimaisista raaka-aineistamme, joka on syytä nostaa takaisin ansaitsemaansa valoon. Kalaruoka.fi allekirjoittaa näkemyksen täysin, kuin myös kalan- ja erityisesti silakankäytön nuorennusleikkauksen.</div>
</div>
<div></div>
<div>
<figure id="attachment_21007" aria-describedby="caption-attachment-21007" style="width: 240px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21007 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9443-240x300.jpg" alt="" width="240" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9443-240x300.jpg 240w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9443-819x1024.jpg 819w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9443-768x960.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9443.jpg 1080w" sizes="auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px" /><figcaption id="caption-attachment-21007" class="wp-caption-text">Pidetään perinteet ja kunnioitetaan niitä, mutta katsotaan myös tulevaisuuteen ja kohti uusia tuulia. Kuva: Silakkamarkkinat</figcaption></figure>
</div>
<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div></div>
<div>Tuomalla silakan osaksi modernia, kansainvälisiä vivahteita hyödyntävää ravintolakulttuuria, annokset puhuttelevat uutta yleisöä. Moni saattaa tilata ravintolassa ennakkoluulottomasti silakkasashimia, vaikkei kotikeittiössä silakkaa perinteiseen tapaan valmistaisikaan.</div>
<div>Jos siis mielit maistaa, mihin kaikkeen 2020-luvun moderni silakka pystyy, suuntaa etkoille kaupungin ravintoloihin. Varsinainen markkinahumu kalastajaveneineen käynnistyy Kauppatorilla sunnuntaina 4. lokakuuta.</div>
</div>
<div></div>
<div>Tänä vuonna Silakkamarkkinoiden alueella on myös erillinen, oma ravintola-alue, jossa herkkuja tarjoilevat Tumpin savukala sekä ravintolat Kuurna, Ariel ja Mare sekä Loimukeisarin rullaamo. Alue on auki kun markkinatkin, mutta avaa klo 11.</div>
<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div></div>
<h3 data-path-to-node="10">Etkojen ravintolat ja silakka-annokset</h3>
<div><i data-path-to-node="11" data-index-in-node="0">(Annokset ovat saatavilla ravintoloissa 25.9.–10.10.2026)</i></div>
<ul data-path-to-node="12">
<li>
<div><b data-path-to-node="12,0,0" data-index-in-node="0">Aoi:</b> Adobo-marinadissa silakkaa &amp; karviaisremoulade</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,1,0" data-index-in-node="0">Elm:</b> Silakka-boquerones, paahdettua maitoleipää ja tomaattihilloa</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,2,0" data-index-in-node="0">Finnjävel Sali:</b> Hiilisilakkaa, hapankermaa ja rapeaa mallasleipää</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,3,0" data-index-in-node="0">Gastro Cafe Kallio:</b> Savusilakka-pithivier</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,4,0" data-index-in-node="0">Klaava:</b> Vorschmack-leipä ja marinoitua silakkaa</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,5,0" data-index-in-node="0">Maukku:</b> Maukun silakkapihvit, hillosipulia &amp; merileväkastiketta</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,6,0" data-index-in-node="0">Nokka:</b> Katajanmarjasilakkaa ja fermentoitua omenaa</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,7,0" data-index-in-node="0">Nolita:</b> Grillattua silakkaa escabeche perunarieskan päällä, piparjuuri-kananmunavoita, karamellisoitua valkosipulia ja savusilakka-kreemiä, shiso-lehteä ja rapeat ruodot</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,8,0" data-index-in-node="0">Nolla:</b> Silakka-boquerones, kesän pikkeleitä ja yrttinen pil pil</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,9,0" data-index-in-node="0">Ravintola Pontus:</b> Pissaladière, jossa marinoitua silakkaa, karamellisoitua sipulia ja vihreä oliivitapenade</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,10,0" data-index-in-node="0">Sake Bar &amp; Izakaya:</b> Silakkasashimi roll</div>
</li>
</ul>
<figure id="attachment_21005" aria-describedby="caption-attachment-21005" style="width: 300px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21005 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441-300x225.jpg" alt="" width="300" height="225" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441-800x600.jpg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-21005" class="wp-caption-text">Ravintola Elmin silakka-boquerones. Kuva: Silakkamarkkinat/Elm</figcaption></figure>
<figure id="attachment_21009" aria-describedby="caption-attachment-21009" style="width: 240px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21009 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9445-240x300.jpg" alt="" width="240" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9445-240x300.jpg 240w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9445-819x1024.jpg 819w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9445-768x960.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9445.jpg 1080w" sizes="auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px" /><figcaption id="caption-attachment-21009" class="wp-caption-text">Kuva: Silakkamarkkinat</figcaption></figure>
<h3 data-path-to-node="14">INFO: Stadin Silakkamarkkinat 2026</h3>
<ul data-path-to-node="15">
<li>
<div><b data-path-to-node="15,0,0" data-index-in-node="0">Sijainti:</b> Kauppatori, Helsinki</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="15,1,0" data-index-in-node="0">Aika:</b> 4.–10. lokakuuta 2026</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="15,2,0" data-index-in-node="0">Aukioloajat:</b> Markkina-alue on avoinna klo 9–19 ja tapahtuman ravintolat klo 11–19</div>
</li>
</ul>
</div>
<div id="model-response-message-contentr_86fc35db491b44bc" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="polite">
<h6 data-path-to-node="0">Lähteet</h6>
<ul data-path-to-node="1">
<li>
<div><b data-path-to-node="1,0,0" data-index-in-node="0">Stadin Silakkamarkkinat:</b> <i data-path-to-node="1,0,0" data-index-in-node="25">Stadin Silakkamarkkinoiden etkot tuovat uniikit silakka-annokset Helsingin ravintoloihin</i> (8.9.2026) – <a class="ng-star-inserted" href="https://silakkamarkkinat.fi/2026/09/08/stadin-silakkamarkkinoiden-etkot-tuovat-uniikit-silakka-annokset-helsingin-ravintoloihin/?utm_source=gemini" target="_blank" rel="noopener" data-hveid="0" data-ved="0CAAQ_4QMahgKEwiUpdu-8YaXAxUAAAAAHQAAAAAQoAY">silakkamarkkinat.fi</a></div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="1,1,0" data-index-in-node="0">Stadin Silakkamarkkinat:</b> Tapahtumatiedot, ohjelma ja aukioloajat 2026 – <a class="ng-star-inserted" href="https://silakkamarkkinat.fi/?utm_source=gemini" target="_blank" rel="noopener" data-hveid="0" data-ved="0CAAQ_4QMahgKEwiUpdu-8YaXAxUAAAAAHQAAAAAQoQY">silakkamarkkinat.fi</a></div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="1,2,0" data-index-in-node="0">Time Out Helsinki:</b> <i data-path-to-node="1,2,0" data-index-in-node="19">Silakkamarkkinoiden etkot: silakkaa Helsingin parhaissa ravintoloissa</i> (21.9.2026)</div>
</li>
</ul>
</div>
<p>Jutun otsikkokuva: Silakkamarkkinat</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/silakkamarkkinat-helsinki-2026-ravintolat/">Silakkamarkkinoiden 2026 etkot alkoivat tänään – Stadin huippuravintolat pukevat perinneherkun uuteen, kansainväliseen asuun</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Kumpi päätyy lautasellesi? Kotimainen kirjolohi vs. tuontilohi</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/kumpi-paatyy-lautasellesi-kotimainen-kirjolohi-vs-tuontilohi/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Maarit]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 25 Jun 2026 11:49:19 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[kalankasvatus]]></category>
		<category><![CDATA[kirjolohi]]></category>
		<category><![CDATA[Norjan lohi]]></category>
		<category><![CDATA[tuontikala]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=20838</guid>

					<description><![CDATA[<p>toimittaja Anssi Leppänen Kaupan kalatiskillä kisataan suomalaisten suosiosta. Kotimaisen kirjolohen suosio on kääntynyt kasvuun, kun yhä useampi haluaa lautaselleen kotimaista kalaa norjanlohen sijaan....</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/kumpi-paatyy-lautasellesi-kotimainen-kirjolohi-vs-tuontilohi/">Kumpi päätyy lautasellesi? Kotimainen kirjolohi vs. tuontilohi</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><em>toimittaja Anssi Leppänen</em></p>
<p><b>Kaupan kalatiskillä kisataan suomalaisten suosiosta. Kotimaisen kirjolohen suosio on kääntynyt kasvuun, kun yhä useampi haluaa lautaselleen kotimaista kalaa norjanlohen sijaan. Kestosuosikki Norjan lohi alias merilohi on silti yhä maamme ylivoimaisesti syödyin kala – kumpi näistä päätyy useammin sinun ostoskoriisi? </b></p>
<p><span style="font-weight: 400;"><b><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid aligncenter wp-image-20765 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-1024x768.jpg" alt="" width="1024" height="768" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-1536x1152.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-2048x1536.jpg 2048w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-800x600.jpg 800w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></b>Kiinnostus kotimaista kalaa kohtaan näkyy myös kalan kasvatuksessa. Vuonna 2025 ruokakalaa kasvatettiin 18 miljoonaa kiloa. Kasvu edelliseen vuoteen oli miljoona kiloa. Suurin osa, eli 95 %, kasvatetusta ruokakalasta oli <strong>kirjolohta</strong>. Loppu koostui <strong>siiasta</strong>, nieriästä ja taimenesta. Luonnonvarakeskus Luke tilastoi vuosittain suomalaisen kalankasvatuksen. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kotimainen kalankasvatus on ollut hienoisessa kasvussa koko 2020 luvun vuotta 2023 lukuunottamatta. Suurin osa syömästämme kalasta on kuitenkin yhä tuontitavaraa. Pelkästään Norjasta tuotiin vuonna 2024 kalaa 51 miljoonaa kiloa. Valtaosa tästä oli kasvatettua lohta. Norjanlohohi on suomalaisten ruokapöytien ykköskala. Vuonna 2024 suomalaiset söivät 2,6 kiloa norjalaista lohta henkilö kohden. Kotimaisen kirjolohen kulutus samaan aikaan oli 1,6 kiloa.</span></p>
<p><em>Tiesitkö? Kaupassa myytävä norjanlohi tai toiselle nimellä kutsuttu merilohi on <strong>aina kasvatettua kalaa</strong> ei villikalaa.  </em></p>
<h2>Hyvä omatunto kaupanpäällisenä</h2>
<figure id="attachment_9056" aria-describedby="caption-attachment-9056" style="width: 300px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-9056 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652-300x225.jpg" alt="" width="300" height="225" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652.jpg 720w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-9056" class="wp-caption-text">Norjan lohentuotanto tuhoaa luonnon lohikalakantoja. Syinä mm. räjähdysmäinen kalatäiden määrän kasvu. Täit tappavat nuoret lohet vuonoissa. Lisäksi erilaiset kalataudit tappaa luonnon kaloja. Lopulta kassikarkulaisten ja luonnon kalojen risteymät heikentää luonnon kalojen geenejä.</figcaption></figure>
<p><span style="font-weight: 400;">Kotimainen kalankasvatus parantaa huoltovarmuutta, kun elintarviketuotanto säilyy omissa käsissämme. Kuluttaja voi tukea kotimaista kalanviljelyä ja pitää sen nousu-uralla valitsemalla kaupan tiskistä kotimaisen kirjolohen Norjan lohen sijaan. Kotimaista kalaa on tarjolla ympäri vuoden. Se helpottaa valintaa. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kalaruoka.fi</span><span style="font-weight: 400;">:n päätoimittaja, keittiömestari <strong>Roy Norro</strong> painottaa kotimaisen kalan olevan myös vihreä valinta: “Suomalainen kalankasvatus on maailman säädellyintä. Kotimainen kirjolohi on myös WWF:n kalaoppaassa vihreällä listalla toisin kuin Norjan lohi, jota järjestö suosittelee välttämään. Kotimainen kala on aina turvallinen ja läpinäkyvä valinta on se sitten villiä tai kasvatettua ja on se ostettu suoraan ammattikalastajilta tai kaupasta.” </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kalan kokonaiskulutus on vajaassa 15 vuodessa laskenut hieman. Kun 2010 luvun alussa suomalaiset söivät kalaa 15 kiloa henkeä kohden, vuonna 2024 lukema oli 12 kiloa. 2010-luvun alussa myös norjalaisen lohen kulutus oli ennätyslukemissaan Suomessa. Se on vuosien saatossa pienentynyt. Kun kotimaisen kalan osalta muutos on ollut pienempi, on kotimaisuusaste hieman noussut.  </span></p>
<p><a href="https://kalaruoka.fi/opi/miksi-suomalaiseen-lohikeittoon-laitetaan-norjalaista-lohta/" target="_blank" rel="noopener">Lue miksi suomalaisten lohikeittoon laitetaan Norjan kassilohta?</a></p>
<h2><b>Mistä kotimainen kirjolohi tulee?</b></h2>
<figure id="attachment_20689" aria-describedby="caption-attachment-20689" style="width: 300px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-20689 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733-300x169.jpeg" alt="" width="300" height="169" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733-300x169.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733-1024x578.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733-768x434.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733-1536x867.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733.jpeg 1920w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-20689" class="wp-caption-text"><a href="https://kalaruoka.fi/reseptit/bbq-kirjolohipaisti/" target="_blank" rel="noopener">Kirjolohirullaa grillissä</a></figcaption></figure>
<p><span style="font-weight: 400;">Suurimmaksi osaksi kotimainen kalankasvatus tapahtuu merellä. 75 prosenttia ruokakalan tuotannosta tapahtuu kassikasvatuksena merialueilla. Keskeisenä paikkana painottuu Ahvenanmaa, jossa tuotetaan noin puolet kasvatetusta ruokakalasta. Sisävesillä kasvatettiin viime vuonna 4,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Toiminta painottui Pohjois-Savoon ja kassien sijaan se tapahtui allas- ja kiertovesiviljelynä. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Tilastollisesti kasvatetun ruokakalan tuotanto on Suomessa tällä hetkellä 1990 luvun puolivälin tasolla. 2000-luvulla tuotantoon tullut kuoppa on saatu kurottua kiinni ja nousutrendi jatkuu. Samalla kun kasvatetun kalan määrät kasvavat, vähenevät niitä tuottavat laitokset. Tästä ei kuitenkaan kannata huolestua. Suuremmat ja tehokkaammat laitokset voidaan nähdä jopa omavaraisuutta tukevina, ne on myös varustettu ympäristöystävällisyyttä tukevalla tekniikalla. Vuonna 2025 Suomessa kasvatti kalaa noin 190 yritystä. Niiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin kolmanneksella. </span></p>
<p>&nbsp;</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/kumpi-paatyy-lautasellesi-kotimainen-kirjolohi-vs-tuontilohi/">Kumpi päätyy lautasellesi? Kotimainen kirjolohi vs. tuontilohi</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Pari kiloa enemmän kalaa vuodessa</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/pari-kiloa-enemman-kalaa-vuodessa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Mari]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 16 Jun 2026 15:55:51 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimainen kala]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[kotimaisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=20831</guid>

					<description><![CDATA[<p>Tee ekoteko ja valitse kotimainen kala Toimittaja: Anssi Leppänen Suomalaiset söivät viime vuonna aiempaa enemmän kalaa. Luonnonvarakeskus Luken ravintotase kertoo kalan maistuvan suomalaisille....</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/pari-kiloa-enemman-kalaa-vuodessa/">Pari kiloa enemmän kalaa vuodessa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<h2>Tee ekoteko ja valitse kotimainen kala</h2>
<p><em>Toimittaja: Anssi Leppänen</em></p>
<p><b>Suomalaiset söivät viime vuonna aiempaa enemmän kalaa. Luonnonvarakeskus Luken ravintotase kertoo kalan maistuvan suomalaisille. Vuonna 2025 suomalainen popsi keskimäärin 14,4 kiloa kalaa.  Se on pari kiloa enemmän kuin vuotta aiemmin. </b></p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid aligncenter wp-image-8716 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-1024x577.jpeg" alt="" width="1024" height="577" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-1024x577.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-300x169.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-768x433.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-1536x865.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-2048x1154.jpeg 2048w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Etenkin tuoreen kalan kulutus on noussut. Lähes kaikki kasvu kalan kulutuksessa on muodostunut tuoreesta kalasta. Kalasäilykkeiden ja muulla tapaa jalostettujen, kuten savustettujen, kalojen kulutus pysyi liki muuttumattomana vuodesta 2024. Vertailun vuoksi lihan kulutus tilastossa laski viime vuonna 0,2 kilolla henkeä kohti. Myös viljatuotteiden kulutus laski. Noususuhdanteessa kalan lisäksi olivat voi, kananmunat ja juustot. </span></p>
<h2><b>Kotimaisuus edistää huoltovarmuutta</b></h2>
<p><a href="http://kalaruoka.fi"><span style="font-weight: 400;"><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="169" class="size-medium wp-image-8615 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-300x169.jpg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-300x169.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-1024x577.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-768x433.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-1536x865.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-2048x1154.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Kalaruoka.fi</span></a><span style="font-weight: 400;">:n päätoimittaja ja keittiömestari <strong>Roy Norro</strong> puhuu lämpimästi kotimaisen kalan puolesta. Se on vastuullista ja kestävästi tuotettua. Kotimainen on aina vihreämpi valinta tuontikalaan verrattuna, myös kalasäilykkeissä. Siinä missä tonnikala aiheuttaa päästöjä pelkästään matkustamalla tuhansia kilometrejä Suomeen, kotimainen kalasäilyke on ympäristöteko: “</span><span style="font-weight: 400;">Kalastamalla särkikaloja poistamme vedestä suuria määriä fosforia ja typpeä. Jokainen purkki kotimaista luonnonkalaa on konkreettinen ekoteko oman lähivesistösi puolesta</span><span style="font-weight: 400;">”</span><span style="font-weight: 400;">, toteaa Norro. Kotimaisen kalasäilykkeen valitsemalla edesauttaa vesien pysymistä kirkkaampina ja puhtaampina. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Oma lukunsa tietenkin on myös se, että kotimaisen kalan käyttö pitää yllä huoltovarmuutta. Tuotantoketju vedestä ruokapöytään pysyy tehokkaana ja toimivana. Kriisin sattuessa globaali logistiikka saattaa yskiä nopeastikin. Tässäkin suhteessa suomalainen villikala tai kasvatettu kala ovat viisaita valintoja. </span></p>
<h2><b>Laske annoshinta &#8211; pieni ero, suuret vaikutukset</b></h2>
<p><span style="font-weight: 400;"><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="171" class="size-medium wp-image-3212 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-300x171.jpg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-300x171.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-1024x582.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-768x437.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-1536x874.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-2048x1165.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Kotimaisella kalalla ja sen kulutuksella on muitakin merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriö on kotimaisen kalan edistämisohjelmassaan laskenut, että jo yksi kotimainen kala-ateria viikossa lisää loisi Suomeen satoja uusia työpaikkoja. Terveyshyödyn vaikutuksiksi arvioidaan 1-2 miljardia euroa. Samalla kun terveys kohenee ja työpaikat lisääntyvät, pienenee ruokavalion hiilijalanjälki 5-6 prosentilla. Tämä siis lisäämällä viikon ruokalistalle yksi kotimaisesta kalasta valmistettu ateria. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-928 size-medium alignleft" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-300x153.jpeg" alt="" width="300" height="153" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-300x153.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-1024x523.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-768x392.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-1536x784.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-2048x1045.jpeg 2048w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Tuore, kotimainen kala ei välttämättä ole halvin vaihtoehto ja tuontilohen tai tonnikalapurkin valinta voi houkutella. Usein sen vaikutus ruoka-annoksen lopulliseen hintaan on kuitenkin pieni. Kuluttajalle hintaero ei esimerkiksi säilykekalaa ostettaessa lopulta ole suuri, muutamia kymmeniä senttejä annosta kohden. “</span><span style="font-weight: 400;">Mitä saat tuolla pienellä lisähinnalla? Saat puhtaampaa, maistuvampaa ja tuoreempaa raaka-ainetta. Ennen kaikkea varmistat, että rahasi jäävät kiertämään Suomeen. Ne maksavat suomalaisen kalastajan palkan ja pitävät kotimaisen kalatalouden pyörimässä”, luettelee Norro hyötyjä. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Viime vuonna suomalaiset tuntuvat tilaston mukaan tehneen viisaita valintoja lisäämällä kalan kulutusta. Kotimaisuusasteessa riittää vielä kirittävää. Hinnan lisäksi valintoja tehdessään kannattaa pitää mielessään moni muukin seikka. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kotimaisen tuoreen kalan äärelle kuluttaja voi etsiytyä </span><a href="http://ammattikalastaja.fi"><span style="font-weight: 400;">ammattikalastaja.fi</span></a><span style="font-weight: 400;"> -karttapalvelussa. Se on paikka, josta kuluttajille kalaa suoraan myyvät ammattikalastajat löytyvät kätevästi kartalta. Palvelu on tehty edistämään kotimaisen luonnonkalan saatavuutta. Ilmaisesta palvelusta löytyy kalastajien yhteystietoja ympäri Suomen.  </span></p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/pari-kiloa-enemman-kalaa-vuodessa/">Pari kiloa enemmän kalaa vuodessa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Onko viikon vanha kala tuoretta? – Oikein säilytettynä on, tai vähintäänkin käyttökelpoista</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/onko-viikon-vanha-kala-tuoretta-oikein-sailytettyna-on-tai-vahintaankin-kayttokelpoista/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Mari]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 23 Feb 2026 09:07:38 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[kalan säilyminen]]></category>
		<category><![CDATA[kalan säilyttäminen]]></category>
		<category><![CDATA[kalan säilytys]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=20574</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kalastajat ja kalan ystävät arvostavat tuoretta kalaa. Kala on herkkä elintarvike ja altis pilaantumiselle – ainakin jos sitä säilytetään väärin. Toisin kuin joskus...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/onko-viikon-vanha-kala-tuoretta-oikein-sailytettyna-on-tai-vahintaankin-kayttokelpoista/">Onko viikon vanha kala tuoretta? – Oikein säilytettynä on, tai vähintäänkin käyttökelpoista</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<figure id="attachment_936" aria-describedby="caption-attachment-936" style="width: 1024px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-936 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-1024x768.jpeg" alt="" width="1024" height="768" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-1024x768.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-300x225.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-768x576.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-1536x1152.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-800x600.jpeg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1.jpeg 1600w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /><figcaption id="caption-attachment-936" class="wp-caption-text">Näin kalaa ei kannata säilyttää lyhyitäkään hetkiä, ellet ole laittamassa fileitä heti pannulle. Kala säilyy parhaiten jäitettynä ja nollassa asteessa.</figcaption></figure>
<p><strong>Kalastajat ja kalan ystävät arvostavat tuoretta kalaa. Kala on herkkä elintarvike ja altis pilaantumiselle – ainakin jos sitä säilytetään väärin. Toisin kuin joskus kuulee puhuttavan, kala ei välttämättä ole parhaimmillaan valmistettavaksi pyydystyspäivänä tai seuraavanakaan. Lämpötilalla ja oikealla käsittelyllä kala säilyy syöntikuntoisena yli viikonkin.</strong></p>
<p><em>Toimittaja: Anssi Leppänen</em></p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" width="225" height="300" class="size-medium wp-image-2906 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/eb3d8ee8-ec98-41fd-8667-e60f77cf07da-225x300.jpeg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/eb3d8ee8-ec98-41fd-8667-e60f77cf07da-225x300.jpeg 225w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/eb3d8ee8-ec98-41fd-8667-e60f77cf07da-768x1024.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/eb3d8ee8-ec98-41fd-8667-e60f77cf07da-1152x1536.jpeg 1152w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/eb3d8ee8-ec98-41fd-8667-e60f77cf07da.jpeg 1200w" sizes="auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px" />Oikea säilytys ratkaisee paljon kalan säilyvyydessä, mutta myös muuhun käsittelyyn on syytä kiinnittää huomiota. Viime vuoden lopulla <a href="https://yle.fi/a/74-20200339">Yle uutisoi kalatiskeissä olevan myynnissä vanhaa kalaa</a>. Jutussa muun muassa ihmeteltiin noin puolentoista viikon myyntiajoilla olleita tuoreita kaloja (joiksi osoittautuivat lähinnä kasvatetut lohikalat). Käytännössä pitkille myyntiajoille löytyy kuitenkin peruste, kun säilytys tehdään oikein. Kalastajat, kaupat ja kalatukut toimivat säilytyksestä annettujen ohjeiden mukaan. Kaikilla heillä on tarkoin dokumentoidut toimintatavat. Tämä parantaa ja pidentää kalan säilyvyyttä esimerkiksi kotitarvekalastajan kalastamaan kalaan verrattuna.</p>
<p>Kokki ja Kalaruoka.fi-sivuston päätoimittaja <strong>Roy Norro</strong> luki Ylen selvityksen taulukoista vedettyä johtopäätöstä ja Ylen otsikointia hämmentyneenä: “Valtaosa kalatistiskeistä oli hyvässä tikissä Ylen testissä. Hämmentävää otsikoida iltapäivälehtien klikkityyliin, tai annetaan ymmärtää, että kalatiskit olisivat täynnä vanhaa kalaa.” Kommentillaan Norro viittaa siihen, että jutussa esitellyssä taulukossa yli viikon vanhaa kalaa oli ollut myynnissä vain yksittäisissä kalatiskeissä.</p>
<p><strong><em>&#8221;Kun tutkin tuota <a href="https://yle.fi/a/74-20200339">taulukkoa</a>, niin kyllä valtaosa eli kaksi kolmasosaa kalatiskien tarjonnasta pyörii varsin nopealla aikataululla, myydään tuoreena ja hyvässä alle viikon käyttöikkunassa – ja tästä suuri osa oli muuten suomalaista villikalaa. Mainittakoon nyt vielä, että se harhaluulo, että kala olisi jotenkin pakko saada syödyksi tai olisi tuoretta vain kahden päivän sisällä nostosta perustuu aikoihin, jolloin kylmäketjut olivat ehkä mitä sattuu ja hygieniastakin tiedettiin vähemmän. Lisäksi monen kalan rakenteellisesti paras käyttöhetkihän on vasta kuolonkankeuden laukeamisen jälkeen siinä 2-4 päivän tienoolla, riippuen siitä kuinka kylmässä se on säilytetty.&#8221; Roy Norro</em></strong></p>
<p>Jokaisen kalaerän osalta myyntiaikoja ei kaupan toki tarvitse määrittää erikseen, eikä jokaisesta kalasta tehdä mikrobiologista tutkimusta. Tällöin tuoreen, pakkaamattoman kalan kohdalla käytetään yleisesti käytössä olevia säilyvyysaikoja eli parasta tietämystä mitä asiasta on.</p>
<p>Apua kalan säilyvyyden arviointiin antaa muun muassa VTT:n laatima <a href="https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/1997/T1847.pdf" target="_blank" rel="noopener">Kalateollisuuden hygienia- ja pakkausopas</a>. Kylmäketjun on oltava tietenkin aukoton ja jäissä ei kannata säästellä. Jäät ovat paras tapa jatkaa kalan säilyvyyttä, säilytettiin se kokonaisena tai fileinä. Jäät ovat hyvä apu säilytyksessä kahdella tavalla. Niillä saa nopeasti laskettua kalan lämpötilan lähelle nollaa. Toisaalta jäihin upotettu kala myös pysyy optimissa säilytyslämpötilassa.</p>
<p>Ihanteellinen lämpötila kalan kuin kalan säilytykselle on nollasta kahteen asetta astetta. Nollassa asteessa oikealla tavalla säilytetty kala säilyy VTT:n mukaan käyttökelpoisena kahdesta kolmeen kertaan pidempään kuin viiden asteen lämpötilassa säilytetty. Roy Norro havainnollistaa lämpötilan vaikutuksen: “Jäissä pidetty kala säilyy käyttökelpoisena ehkä 5-10 päivää, 2-4 asteen erittäin kylmässäkin jääkaappilämpötilassa säilyvyys on enää 4-7 päivää, 4-6 asteessa korkeintaan neljä päivää ja 6-8 asteen säilytyslämpötilassa säilyvyysaika romahtaa päivään tai kahteen.”</p>
<p>Viisi astetta on suhteellisen lähellä monen kodin jääkaappilämpötilaa. Eli kotijääkapissa kalalle on turha haaveilla viikon säilytystä tuoreelle kalalle, mutta jäissä kaupan kylmävarastossa viikon säilytetty kala on samaan aikaan vielä täysin käyttökuntoinen.</p>
<p><em><strong>&#8221;Mikä se on se tuoreuden määritelmä? Käyttökelpoisuus vai jokin tietty kellonlyömä? Joka tapauksessa kriittisin hetki ja paikka kalan säilyvyyden ja laadun kannalta on useimmiten vasta kauppakassi ja liian lämmin kotijääkaappi, eikä se kalatiski – tosin en kyllä missään tapauksessa ymmärrä liian vanhan kalan myynnissä pitämistä.&#8221; Roy Norro </strong></em></p>
<h2><strong>Käyttötarkoituskin ratkaisee kalan valinnassa</strong></h2>
<p>Kalan säilyvyydestä puhuttaessa kannattaa muistaa myös kalan käyttötarkoitus. Graavikalaan ei kannata käyttää viimeistä myyntipäivää lähestyviä kaloja. Kalan kun pitäisi säilyä graavattunakin vielä useita päiviä. Kypsennettäviksi kaloiksi viimeistä käyttöpäivää lähestyvät kalat sen sijaan ovat vielä käyttökelpoisia.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="200" class="size-medium wp-image-1782 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-300x200.jpeg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-300x200.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-1024x683.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-768x513.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-1536x1025.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-2048x1367.jpeg 2048w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Monen kalaruoalla herkuttelevan mielestä kalan kohdalla oleellisempaa olisi merkitä sen pyynti- tai nostopäivämäärä. Eli se päivä kun kala viimeksi on uinut. Toisin kuin voisi luulla, se ei kuitenkaan ole pakollista. Se nimenomaan mainitaan EU:n pakkausmerkintäasetuksessa vapaaehtoiseksi tiedoksi. Aika moni itseään kunnioittava kalatiski toki pyyntipäivän kertoo.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="225" class="size-medium wp-image-888 img-fluid alignleft" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-300x225.jpg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-1024x767.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-768x575.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-1536x1150.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-800x600.jpg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Myös Roy Norro mielellään katsoo pyyntipäivää kalaostoksilla. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, ettei kala ole ainakaan rakenteellisesti parhaimmillaan syötäväksi heti pyynnin jälkeen. Ruoanlaiton kannalta oikein säilytetyn kalan laadullinen huippuhetki on 1,5 &#8211; 3 päivää pyynnistä. Tärkeää on, että kuolonkankeus on lauennut: “Kala on parhaimmillaan kun rigor mortis on lauennut. Eli entsyymit ovat tehneet tehtävänsä ja mureuttavat lihan. Liian tuore kala voi olla kypsennettynä kuivaa ja kumimaista. Talvikaudella tosi kylmistä vesistä pyydetyillä isommilla kaloilla voi jäissä säilytettynä olla kuolonkankeus kesken vielä kolmen tai neljänkin päivän kohdalla.”</p>
<p>Pelkkiä myynti- ja pyyntiaikoja ei kuitenkaan kannata aina tuijottaa. Omat aistit on syytä ottaa käyttöön. Nenä ja silmät ovat tärkeät havainnointivälineet kalan syömäkelpoisuutta arvioitaessa: “Kirkkaat silmät, kostea terve limapinta sekä kiinteä ja kimmoisa liha kertovat kaikki tuoreesta kalasta”, tiivistää Norro.</p>
<h2><strong>Käsittele kalaa hygieenisesti, kuten ammattikalastajat tekevät</strong></h2>
<p><img loading="lazy" decoding="async" width="225" height="300" class="size-medium wp-image-870 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-225x300.jpeg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-225x300.jpeg 225w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-768x1024.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-1152x1536.jpeg 1152w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-1536x2048.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-scaled.jpeg 1920w" sizes="auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px" />Kotitarvekalastaja voi vaikuttaa saaliinsa säilyvyyteen muistamalla hygienian sen käsittelyssä. Tainnutus ja verestys saaliille kannattaa ja pitääkin tehdä heti. Verestys on säilyvyyden kannalta olennainen juttu. Nopea jäähdytys ja suolistus ovat seuraavat kriittisen vaiheet. “Periaatteessa suuri osa kalaa pilaavista bakteereista tulee sen pinnoilta – ja sitten suolistosta ja kiduksista. Eli kidukset ja suolet pois. Silloin on poistettu suurin osa niistä alueista, joissa bakteereita oli”, neuvoo Norro. Ehdottoman tärkeää on myös muistaa huuhtelu jääkylmällä, puhtaalla vedellä.</p>
<p>Hygieenisuus kannattaa muistaa myös kalaa fileoitaessa. Veistä ja käsittelyalustaa on hyvä pestä tai vaihtaa jokaisen vaiheen jälkeen. Jokaiseen vaiheeseen pitäisi lähteä puhtain välinein: “Älä pyörittele kalafileitä enää esimerkiksi samalla likaisella laudalla, jossa on pyöreä kala perattu”, tiivistää Roy Norro ohjeensa.</p>
<h2><strong>Pakkausmerkinnät on löydyttävä</strong></h2>
<p>Se mitä tietoja kalasta on vahittäiskaupassa myydessä kerrottava, on määritelty EU:n asetuksessa. Asetuksen mukaan kuluttajalle myytävän tuoreen kalan merkinnöistä pakollisia ovat kauppanimi ja tieteellinen nimi, tuotantomenetelmä, pyyntialue ja pyydystyyppi. Jos tuote on pakastettu, pitää sekin ilmoittaa. Merkintämääräykset koskevat sekä pakattua että pakkaamatonta kalaa.</p>
<p>Kalan merkintöjen lisäksi kaupan ja koko tuotantoketjun on omavalvonnalla varmistettava kalan myyntikelpoisuus. Omavalvontasuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joilla vaatimusten täyttymistä seurataan. Suunnitelman avulla seurataan ja raportoidaan prosessin jokaista vaihetta.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/onko-viikon-vanha-kala-tuoretta-oikein-sailytettyna-on-tai-vahintaankin-kayttokelpoista/">Onko viikon vanha kala tuoretta? – Oikein säilytettynä on, tai vähintäänkin käyttökelpoista</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Joulukalenterin 24. luukku: Hyvää joulua &#038; kalapöytä -kuvakilpailu!</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/joulukalenteri-2025-24-luukku/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Mari]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 24 Dec 2025 05:00:47 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Joulukalenteri 2025]]></category>
		<category><![CDATA[Joulu]]></category>
		<category><![CDATA[joulukalenteri]]></category>
		<category><![CDATA[joulun odotus]]></category>
		<category><![CDATA[joulun paras kalaresepti]]></category>
		<category><![CDATA[Jouluruoka]]></category>
		<category><![CDATA[Kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen kalaruoka]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=8984</guid>

					<description><![CDATA[<p>Se on jouluaatto! Suuri kiitos mukana olleille! Jouluaaton kunniaksi vielä viimeinen kilpailu, nimittäin viime vuodestakin tuttu suuri Joulun kalapöytä -kuvakilpailu! Nappaa mahdollisimman edustava...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/joulukalenteri-2025-24-luukku/">Joulukalenterin 24. luukku: Hyvää joulua &#038; kalapöytä -kuvakilpailu!</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p class="p1"><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="300" class="size-medium wp-image-8981 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/24-300x300.png" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/24-300x300.png 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/24-150x150.png 150w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/24.png 500w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /></p>
<p class="p1"><b><i>Tämä luukku on umpeutunut ja samalla arvonta on sulkeutunut. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Kiitos osallistujille!</i></b><b><i></i></b></p>
<p class="p1"></p>
<p><strong>Se on jouluaatto! Suuri kiitos mukana olleille!</strong> Jouluaaton kunniaksi vielä viimeinen kilpailu, nimittäin viime vuodestakin tuttu suuri Joulun kalapöytä -kuvakilpailu! Nappaa <em>mahdollisimman edustava</em> kuva joulunajan kalapöydästä tai mikäli tarjoilet kalasi annoksina, niin annoksista.</p>
<figure id="attachment_3433" class="wp-caption aligncenter" aria-describedby="caption-attachment-3433"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid aligncenter wp-image-3433 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/11/IMG_2317-1024x768.jpeg" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/11/IMG_2317-300x225.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/11/IMG_2317-1024x768.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/11/IMG_2317-768x576.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/11/IMG_2317-800x600.jpeg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/11/IMG_2317.jpeg 1134w" alt="" width="1024" height="768" /></figure>
<p><strong>Arvomme kaikkien meille kuvan lähettäneiden kesken Kalaruoka.fi:n essun, Marttiinin puukon ja filetin sekä Arteknon padan!</strong> Ja voit ottaa ihan rauhassa, sillä suoritamme arvonnan vasta 30.12. Nappaa mielestäsi edustava kuva, sillä mielellämme käyttäisimme voittajiksi arvottujen kuvia ehkä tulevaisuudessa. Muista laittaa kuva kuitenkin 29.12. mennessä.</p>

<h3><strong>Säännöt:</strong></h3>
<ul>
<li>Osallistut arvontaan täyttämällä yllä olevan osallistumiskaavakkeen 29.12.2025 mennessä.</li>
<li>Arvonta suoritetaan 30.12.25 kaikkien arvontaan osallistuneiden ja säännöt hyväksyneiden kesken arvontakoneella.</li>
<li>Kuvia julkaistaan Eforte Oy:n (Kalastajan Kanava ja Kalaruoka.fi) somessa ja verkkomediassa.</li>
<li class="li1">Yhteistyökumppani tai Kalaruoka.fi toimittaa palkinnon voittajalle.</li>
<li class="li1">Voittajalle ilmoitetaan voitosta sähköpostilla/puhelimella ja Kalaruoka.fi julkaisee voittajan nimen tarvittaessa täällä ja somekanavissaan.</li>
<li class="li1">Voittajan yhteystiedot toimitetaan myös yhteistyökumppanille.</li>
<li class="li1">Yhteistyökumppani saa kaikkien vastanneiden vastaustiedot anonyyminä, eli nimiä eikä yhteystietoja ei anneta kolmansille osapuolille.</li>
<li>Arvonnan osallistumisajan ulkopuolella tai muutoin annettujen ohjeiden vastaisesti saapuneita osallistumisilmoituksia ei huomioida.</li>
<li>Kalaruoka.fi (Eforte Oy) järjestää arvonnan ja vastaa arpajaisveroista</li>
<li>Lue <a href="https://kalaruoka.fi/kilpailu-tietosuojaseloste/" target="_blank" rel="noopener">tietosuojaseloste</a></li>
</ul>
<p>Onko sinulla jokin joulun kalaruokaresepti, joka ansaitsee tulla julkaistuksi? <a href="https://kalaruoka.fi/resepti/" target="_blank" rel="noopener">Lähetä meille reseptisi.</a></p>
<p>Muista osallistua myös Kalastajan Kanavan <a href="https://kalastajankanava.fi/joulukalenteri" target="_blank" rel="noopener">joulukalenteriin</a>.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/joulukalenteri-2025-24-luukku/">Joulukalenterin 24. luukku: Hyvää joulua &#038; kalapöytä -kuvakilpailu!</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Joulukalenterin 23. luukku: Mätidippi villikalan mädistä</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/joulukalenteri-2025-23-luukku/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Mari]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 23 Dec 2025 06:34:31 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Joulukalenteri 2025]]></category>
		<category><![CDATA[Hauki]]></category>
		<category><![CDATA[Joulu]]></category>
		<category><![CDATA[joulukalenteri]]></category>
		<category><![CDATA[joulun odotus]]></category>
		<category><![CDATA[Jouluruoka]]></category>
		<category><![CDATA[kalan mäti]]></category>
		<category><![CDATA[Kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[Mätidippi]]></category>
		<category><![CDATA[muikku]]></category>
		<category><![CDATA[muikunmäti]]></category>
		<category><![CDATA[siianmäti]]></category>
		<category><![CDATA[siika]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=8986</guid>

					<description><![CDATA[<p>Mätidippi – kalaherkku, joka viimeistelee joulun (tai uuden vuoden) Poimi tästä vielä viime hetken resepti, joka syntyy erittäin helposti ja nopeasti! Sosiaalisen median...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/joulukalenteri-2025-23-luukku/">Joulukalenterin 23. luukku: Mätidippi villikalan mädistä</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<h2><strong><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="300" class="size-medium wp-image-8980 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/23-300x300.png" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/23-300x300.png 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/23-150x150.png 150w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/23.png 500w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Mätidippi – kalaherkku, joka viimeistelee joulun (tai uuden vuoden)</strong></h2>
<div>
<p data-path-to-node="0"><img loading="lazy" decoding="async" width="225" height="300" class="size-medium wp-image-20470 img-fluid alignleft" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/WhatsApp-Image-2025-12-22-at-18.37.35-225x300.jpeg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/WhatsApp-Image-2025-12-22-at-18.37.35-225x300.jpeg 225w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/WhatsApp-Image-2025-12-22-at-18.37.35-768x1024.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/WhatsApp-Image-2025-12-22-at-18.37.35-1152x1536.jpeg 1152w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/WhatsApp-Image-2025-12-22-at-18.37.35.jpeg 1200w" sizes="auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px" /><strong>Poimi tästä vielä viime hetken resepti</strong>, joka syntyy erittäin helposti ja nopeasti! Sosiaalisen median joitakin vuosia sitten myrskyn lailla valloittaneen mätidipin pyöräytät vaikka vieraiden jo istuessa pöydässä.</p>
</div>
<p data-path-to-node="0">Yleensä mätidippiä näkee tehtävän kirjolohen tai lohen mädistä, mutta me kannustamme käyttämään myös suomalaisten villikalojen mätiä: muikun, siian, hauen ja vaikkapa mateen mäti käyvät tähän mainiosti ja jos sinulla on mahdollisuus saada tai peräti omasta pakkasestasi löytyy särjen mätiä, niin eikun kokeiluun.</p>
<p data-path-to-node="0"><strong>Tarvitset:</strong></p>
<ul>
<li data-path-to-node="0">n. 100 &#8211; 150 g mätiä (sulata yön yli jääkaapissa)</li>
<li data-path-to-node="0">n. 200 g creme fraiché</li>
<li data-path-to-node="0">1 punasipuli (dippiin ja koristeluun)</li>
<li data-path-to-node="0">muutama tillinoksa (dippiin ja koristeluun)</li>
<li data-path-to-node="0">1 lime (kuoret raastettuna)</li>
<li data-path-to-node="0">suolaa ja mustapippuria</li>
</ul>
<p>Sipseiksi kannattaa valita ns. maustamattomia perunalastuja, sillä dipissä on jo makuja reilusti – ja itse mädinkin kannattaa antaa maistua. Kokeile myös ruissipsejä.</p>
<p>Alla kirjoitetut ohjeet mätidipille, mutta tästä pääset myös Facebookin ja/tai Instagramin reseptivideoomme: <a href="https://www.facebook.com/share/r/1G2dYTNo49/?mibextid=wwXIfr">Facebook</a> I <a href="https://www.instagram.com/reel/DSmVn6Yjy4_/?igsh=MW05cnV4YXhybzZtZg==">Instagram</a></p>
<p><strong>Näin se käy:</strong></p>
<ul>
<li>hienonna punasipuli pieneksi ja jaa kahteen osaan, laita mäti hetkeksi valumaan/kuivumaan</li>
<li>pikamarinoi puolet sipulista tilkalla vaaleaa viinietikkaa tai riisiviinietikkaa ja kiillota öljyllä, mausta hyppysellisellä suolaa</li>
<li>hienonna tilli</li>
<li>yhdistä creme fraiché, hienonnettu marinoimaton punasipuli ja hienonnettu tilli ja sekoita</li>
<li>raasta limen kuori mukaan</li>
<li>lisää mukaan n. 3/4-osaa mädistä ja kääntele sekaan varovasti, ettet riko mädin rakennetta</li>
<li>mausta parilla rouhaisulla mustapippuria myllystä ja tarvittaessa suolalla (riippuu mädin laadusta ja suolaisuudesta)</li>
<li>jos haluat rakenteesta hieman ohuemman, voit puristaa mukaan vähän myös limen mehua</li>
<li>siirrä tarjoiluastiaan ja koristele mätinokareilla ja tillinoksien kärjillä sekä marinoidulla punasipulilla (voit raastaa myös hieman limen kuorta koristeeksi)</li>
<li>nauti heti ystävien seurassa alkupalana tai myöhäisenä suolapalana – oheen juhlien yhteydessä ehdottomasti näpäkkä kuohuviini</li>
</ul>
<figure id="attachment_20480" aria-describedby="caption-attachment-20480" style="width: 1024px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-20480 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6239-1024x768.jpg" alt="" width="1024" height="768" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6239-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6239-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6239-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6239-1536x1152.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6239-2048x1536.jpg 2048w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6239-800x600.jpg 800w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /><figcaption id="caption-attachment-20480" class="wp-caption-text">Mätidipin yhdenlainen tarjoiluehdotus.</figcaption></figure>
<div>
<p data-path-to-node="8">Onko sinulla jokin joulun kalaruokaresepti, joka ansaitsee tulla julkaistuksi? <a href="https://kalaruoka.fi/resepti/" target="_blank" rel="noopener">Lähetä meille reseptisi.</a></p>
</div>
<p>Muista osallistua myös Kalastajan Kanavan <a href="https://kalastajankanava.fi/joulukalenteri" target="_blank" rel="noopener">joulukalenteriin</a>.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/joulukalenteri-2025-23-luukku/">Joulukalenterin 23. luukku: Mätidippi villikalan mädistä</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Joulukalenterin 22. luukku: Keittiömestarin vinkit joulukalojen koristeluun</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/joulukalenterin-22-luukku/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Mari]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 22 Dec 2025 06:46:50 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Joulukalenteri 2025]]></category>
		<category><![CDATA[Joulu]]></category>
		<category><![CDATA[joulukalenteri]]></category>
		<category><![CDATA[joulun odotus]]></category>
		<category><![CDATA[Jouluruoka]]></category>
		<category><![CDATA[Kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[mäti]]></category>
		<category><![CDATA[pikkelöidyt kasvikset]]></category>
		<category><![CDATA[tilliöljy]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=8988</guid>

					<description><![CDATA[<p>Keittiömestarin vinkit joulupöydän kalojen koristeluun Jouluinen kalaruoka on kokenut viime vuosina melkoisen muodonmuutoksen. Perinteiset lipeäkala ja kokonaisena tarjoiltu lohi – tai jouluhauki –...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/joulukalenterin-22-luukku/">Joulukalenterin 22. luukku: Keittiömestarin vinkit joulukalojen koristeluun</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<h2><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="300" class="size-medium wp-image-8979 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/22-300x300.png" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/22-300x300.png 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/22-150x150.png 150w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/22.png 500w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><strong>Keittiömestarin vinkit joulupöydän kalojen koristeluun</strong></h2>
<div>
<p data-path-to-node="0">Jouluinen kalaruoka on kokenut viime vuosina melkoisen muodonmuutoksen. Perinteiset lipeäkala ja kokonaisena tarjoiltu lohi – tai jouluhauki – ovat herkullisuudestaan huolimatta saaneet rinnalleen modernimpia, visuaalisesti huoliteltuja annoksia, joissa usein, varsinkin lautastarjoiltuina, yhdistyvät pohjoismainen minimalismi ja sesongin mukaiset värit. Lautastarjoilukin yleistyy kodeissa vauhdilla, vaikka &#8221;pitopöytä&#8221; toki pitää edelleen pintansa.</p>
<p data-path-to-node="0">Vaikutteet ja tyylit valuvat nykyään melko nopeasti huippuravintoloiden lautasilta ja sosiaalisen median kuvavirrasta kotienkin ruokapöytiin.</p>
<h4 data-path-to-node="1">Miten modernit ruoka-ammattilaiset viimeistelevät joulupöydän kalaruoat:</h4>
<ul>
<li>
<figure id="attachment_20462" aria-describedby="caption-attachment-20462" style="width: 300px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-20462" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6889-2-225x300.jpg" alt="" width="300" height="400" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6889-2-225x300.jpg 225w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6889-2-768x1024.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6889-2-1152x1536.jpg 1152w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6889-2-1536x2048.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_6889-2-scaled.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-20462" class="wp-caption-text">Pikkelöidä voi melkein mitä vain: sinapinsiemeniä, omenaa, rapeita kasviksia, kalaa jne. Kokeile!</figcaption></figure>
<p><strong>Pikkelöidyt vihannekset ja värikontrastit:</strong> Perinteisen kotikokkien tilli- tai persiljatupsun (ns. &#8221;huoltoasematupsu&#8221;) sijaan ammattikokit suosivat nyt tai oikeastaan ovat jo vuosia suosineet pikkelöityjä pieneksi pilkottuja kasviksia, ohuita retiisiviipaleita tai punasipulia. Nämä tuovat annokseen paitsi hapokkuutta, myös kirkkaita värejä, jotka rikkovat kalan usein vaaleaa ja oranssia sävymaailmaa. Myös koristekukat ja villiyrtit ovat jo pitkään olleet ammattikokkien respertuaarissa. Toki sen perinteisenkin yrtinoksan joku annokseen saattaa laittaa, mutta silloin se on kiillotettu öljyllä ja on äärimmäisen pieni – ja aseteltu tieteellisen tarkasti. Tiesitkö muuten, että ranskalaisen koulukunnan mukaan mitä tahansa elementtejä on ainan pariton määrä? 1, 3 tai 5 on klassinen numerosarja niin lautasen pääelementtien kuin koristeiden käytössä.</li>
<li><strong>Mäti,<span class="Apple-converted-space">  </span>meren &#8221;jalokivinä&#8221;:</strong> Mätiä ei tarjoilla vain erillisenä lisukkeena, vaan sitä käytetään koristelussa kuin koruja. Eriväriset mätilaadut (siika, kirjolohi, muikku, hauki) tuovat annoksiin tekstuuria, yllätyksellisyyttä<span class="Apple-converted-space">  </span>ja ylellisyyttä.</li>
<li><strong>Luonnon omat elementit</strong>: Joulun henkeä tuodaan lautaselle katajanoksilla, kuusenkerkillä,<span class="Apple-converted-space">  </span>tuoreilla karpaloilla tai tyrnimarjoilla. Myös syötävät kukat voivat tuoda modernia otetta.</li>
<li><strong>Yrttiöljyt ja vaahdot:</strong> Kirkkaanvihreä tilli- tai ruohosipuliöljy on vakiovaruste, jolla annokseen luodaan näyttäviä pisaroita. Esimerkiksi<span class="Apple-converted-space">  </span>piparjuurivaahto tuo lautaselle lumisen maiseman.</li>
<li><strong>Voit myös ottaa mallia</strong> moderneista laivabuffeteista, joissa vatitarjoilut tehdään huolitellumpina ja pieniksi, valmiiksi haarukka- tai lusikkapaloiksi, jolloin myös helposti pärjätään vähän pienemmillä raaka-ainemäärillä.</li>
</ul>
<figure id="attachment_20454" aria-describedby="caption-attachment-20454" style="width: 200px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-20454 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Grynsallad-med-arter-o-mort-200x300.webp" alt="" width="200" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Grynsallad-med-arter-o-mort-200x300.webp 200w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Grynsallad-med-arter-o-mort-683x1024.webp 683w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Grynsallad-med-arter-o-mort-768x1152.webp 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Grynsallad-med-arter-o-mort-1024x1536.webp 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Grynsallad-med-arter-o-mort-1365x2048.webp 1365w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Grynsallad-med-arter-o-mort.webp 1440w" sizes="auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px" /><figcaption id="caption-attachment-20454" class="wp-caption-text"><a href="https://www.martha.fi/recept/grynsallad-med-arter-rokt-mort-picklade-radisor">Finlands Svenska Marthaförbund: Spelttihelmiä, savustettua särkeä ja pikkelöityjä retiisejä. Hieno esimerkki nykytyylisistä lautasannoksista, joissa perinteet ja moderni yhdistyvät.</a></figcaption></figure>
</div>
<div></div>
<h3><b>Resepti: Pikkelöidyt kasvikset</b></h3>
<p>Näin teet pikkelöidyt kasvikset joulupöydän kalojen koristeeksi. Pikkelöidyt kasvikset voit hyvin tehdä jo tarjoilupäivää edellisenä valmiiksi pakasterasioihin maustumaan jääkaappiin.</p>
<ul>
<li>pilkko todella pieniksi kuutioiksi tai siivuiksi vihanneksia ja esim. omenaa</li>
<li>Tee pikkelöintiin 1-2-3-liemi itse tai käytä valmista pikkelöintilientä (esim. kaupoissa myydään Rajamäen valmista pikkelöintilientä).</li>
<li>Kuvien kuhacrudossa on koristeina pikkelöityä omenaa, kurkkua ja lehtiselleriä.</li>
</ul>
<div><strong>Ainekset</strong>:</div>
<div></div>
<div>1/3 kurkkua</div>
<div>1 varsilehtiselleriä</div>
<div>1/2 omenaa (kuorittu)</div>
<div>2 dl pikkelöintilientä</div>
<div></div>
<div>Kasviksia ei tarvitse olla paljoa, kun pilkot kasvikset pieneksi, alle 0,5 cm x 0,5 cm.</div>
<div></div>
<div>
<h3 data-path-to-node="7">Resepti: Joulunvihreä tilliöljy</h3>
<p>Tämä öljy on ollut jo vuosia monen paremman ravintolan koristelurepertuaarissa. Se säilyy jääkaapissa noin viikon ja näyttää upealta vaalean kalan kanssa tai yhdistettynä muihin kastikkeisiin.</p>
<figure id="attachment_20455" aria-describedby="caption-attachment-20455" style="width: 240px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-20455 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Tillioljya-240x300.jpg" alt="" width="240" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Tillioljya-240x300.jpg 240w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Tillioljya-768x960.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Tillioljya.jpg 800w" sizes="auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px" /><figcaption id="caption-attachment-20455" class="wp-caption-text">Bistro Emon tyylinäyte tilliöljyn käytöstä lohipastramin kanssa. (kuva: Bistro Emo, Helsinki)</figcaption></figure>
<p data-path-to-node="9"><b data-path-to-node="9" data-index-in-node="0">Ainekset:</b></p>
<ul data-path-to-node="10">
<li>
<p data-path-to-node="10,0,0">1 ruukku tuoretta tilliä (käytä myös varret)</p>
</li>
<li>
<p data-path-to-node="10,1,0">1 dl neutraalia öljyä (esim. rypsi- tai auringonkukkaöljy)</p>
</li>
<li>
<p data-path-to-node="10,2,0">(Ripaus suolaa)</p>
</li>
</ul>
<figure id="attachment_20453" aria-describedby="caption-attachment-20453" style="width: 300px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-20453 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/BasBas_tillioljy-300x293.jpg" alt="" width="300" height="293" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/BasBas_tillioljy-300x293.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/BasBas_tillioljy-768x750.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/BasBas_tillioljy.jpg 960w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-20453" class="wp-caption-text">Ravintola BasBas: Siikaa ja piimäkastiketta (kuva: BasBas, Helsinki)</figcaption></figure>
<p data-path-to-node="11"><b data-path-to-node="11" data-index-in-node="0">Valmistusohje:</b></p>
<ol start="1" data-path-to-node="12">
<li>
<p data-path-to-node="12,0,0"><b data-path-to-node="12,0,0" data-index-in-node="0">Soseutus:</b> Laita tilli ja öljy tehosekoittimeen tai käytä sauvasekoitinta. Aja seosta niin kauan, että se on täysin hienoa ja öljy alkaa hieman lämmetä (kitka vapauttaa klorofyllin eli lehtivihreän).</p>
</li>
<li>
<p data-path-to-node="12,1,0"><b data-path-to-node="12,1,0" data-index-in-node="0">Siivilöinti:</b> Kaada seos tiheän siivilän tai harsokankaan läpi pieneen kulhoon. Anna öljyn valua rauhassa, jotta saat kirkasta, vihreää nestettä ilman yrttimurskaa.</p>
</li>
<li>
<p data-path-to-node="12,2,0"><b data-path-to-node="12,2,0" data-index-in-node="0">Tarjoilu:</b> Annostele öljyä pipetillä, lusikalla tai pursotinpussilla pieniksi pisaroiksi kalan ympärille tai kastikkeen pinnalle. (Piimäkastike on yrttiöljyn klassinen pari.)</p>
</li>
</ol>
</div>
<p>Onko sinulla jokin joulun kalaruokaresepti, joka ansaitsee tulla julkaistuksi? <a href="https://kalaruoka.fi/resepti/" target="_blank" rel="noopener">Lähetä meille reseptisi.</a></p>
<p>Muista osallistua myös Kalastajan Kanavan <a href="https://kalastajankanava.fi/joulukalenteri" target="_blank" rel="noopener">joulukalenteriin</a>.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/joulukalenterin-22-luukku/">Joulukalenterin 22. luukku: Keittiömestarin vinkit joulukalojen koristeluun</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
