Kaupan kalatiskillä kisataan suomalaisten suosiosta. Kotimaisen kirjolohen suosio on kääntynyt kasvuun, kun yhä useampi haluaa lautaselleen kotimaista kalaa norjanlohen sijaan. Kestosuosikki Norjan lohi alias merilohi on silti yhä maamme ylivoimaisesti syödyin kala – kumpi näistä päätyy useammin sinun ostoskoriisi?

Kiinnostus kotimaista kalaa kohtaan näkyy myös kalan kasvatuksessa. Vuonna 2025 ruokakalaa kasvatettiin 18 miljoonaa kiloa. Kasvu edelliseen vuoteen oli miljoona kiloa. Suurin osa, eli 95 %, kasvatetusta ruokakalasta oli kirjolohta. Loppu koostui siiasta, nieriästä ja taimenesta. Luonnonvarakeskus Luke tilastoi vuosittain suomalaisen kalankasvatuksen. 

Kotimainen kalankasvatus on ollut hienoisessa kasvussa koko 2020 luvun vuotta 2023 lukuunottamatta. Suurin osa syömästämme kalasta on kuitenkin yhä tuontitavaraa. Pelkästään Norjasta tuotiin vuonna 2024 kalaa 51 miljoonaa kiloa. Valtaosa tästä oli kasvatettua lohta. Norjanlohohi on suomalaisten ruokapöytien ykköskala. Vuonna 2024 suomalaiset söivät 2,6 kiloa norjalaista lohta henkilö kohden. Kotimaisen kirjolohen kulutus samaan aikaan oli 1,6 kiloa.

Tiesitkö? Kaupassa myytävä norjanlohi tai toiselle nimellä kutsuttu merilohi on aina kasvatettua kalaa ei villikalaa.  

Hyvä omatunto kaupanpäällisenä

Kotimainen kalankasvatus parantaa huoltovarmuutta, kun elintarviketuotanto säilyy omissa käsissämme. Kuluttaja voi tukea kotimaista kalanviljelyä ja pitää sen nousu-uralla valitsemalla kaupan tiskistä kotimaisen kirjolohen Norjan lohen sijaan. Kotimaista kalaa on tarjolla ympäri vuoden. Se helpottaa valintaa. 

Kalaruoka.fi:n päätoimittaja, keittiömestari Roy Norro painottaa kotimaisen kalan olevan myös vihreä valinta: “Suomalainen kalankasvatus on maailman säädellyintä. Kotimainen kirjolohi on myös WWF:n kalaoppaassa vihreällä listalla toisin kuin Norjan lohi, jota järjestö suosittelee välttämään. Kotimainen kala on aina turvallinen ja läpinäkyvä valinta on se sitten villiä tai kasvatettua ja on se ostettu suoraan ammattikalastajilta tai kaupasta.” 

Kalan kokonaiskulutus on vajaassa 15 vuodessa laskenut hieman. Kun 2010 luvun alussa suomalaiset söivät kalaa 15 kiloa henkeä kohden, vuonna 2024 lukema oli 12 kiloa. 2010-luvun alussa myös norjalaisen lohen kulutus oli ennätyslukemissaan Suomessa. Se on vuosien saatossa pienentynyt. Kun kotimaisen kalan osalta muutos on ollut pienempi, on kotimaisuusaste hieman noussut.  

Lue miksi suomalaisten lohikeittoon laitetaan Norjan kassilohta?

Mistä kotimainen kirjolohi tulee?

Suurimmaksi osaksi kotimainen kalankasvatus tapahtuu merellä. 75 prosenttia ruokakalan tuotannosta tapahtuu kassikasvatuksena merialueilla. Keskeisenä paikkana painottuu Ahvenanmaa, jossa tuotetaan noin puolet kasvatetusta ruokakalasta. Sisävesillä kasvatettiin viime vuonna 4,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Toiminta painottui Pohjois-Savoon ja kassien sijaan se tapahtui allas- ja kiertovesiviljelynä. 

Tilastollisesti kasvatetun ruokakalan tuotanto on Suomessa tällä hetkellä 1990 luvun puolivälin tasolla. 2000-luvulla tuotantoon tullut kuoppa on saatu kurottua kiinni ja nousutrendi jatkuu. Samalla kun kasvatetun kalan määrät kasvavat, vähenevät niitä tuottavat laitokset. Tästä ei kuitenkaan kannata huolestua. Suuremmat ja tehokkaammat laitokset voidaan nähdä jopa omavaraisuutta tukevina, ne on myös varustettu ympäristöystävällisyyttä tukevalla tekniikalla. Vuonna 2025 Suomessa kasvatti kalaa noin 190 yritystä. Niiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin kolmanneksella. 

Artikkeli Kumpi päätyy lautasellesi? Kotimainen kirjolohi vs. tuontilohi julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Toimittaja: Anssi Leppänen

Suomalaiset söivät viime vuonna aiempaa enemmän kalaa. Luonnonvarakeskus Luken ravintotase kertoo kalan maistuvan suomalaisille. Vuonna 2025 suomalainen popsi keskimäärin 14,4 kiloa kalaa.  Se on pari kiloa enemmän kuin vuotta aiemmin. 

Etenkin tuoreen kalan kulutus on noussut. Lähes kaikki kasvu kalan kulutuksessa on muodostunut tuoreesta kalasta. Kalasäilykkeiden ja muulla tapaa jalostettujen, kuten savustettujen, kalojen kulutus pysyi liki muuttumattomana vuodesta 2024. Vertailun vuoksi lihan kulutus tilastossa laski viime vuonna 0,2 kilolla henkeä kohti. Myös viljatuotteiden kulutus laski. Noususuhdanteessa kalan lisäksi olivat voi, kananmunat ja juustot. 

Kotimaisuus edistää huoltovarmuutta

Kalaruoka.fi:n päätoimittaja ja keittiömestari Roy Norro puhuu lämpimästi kotimaisen kalan puolesta. Se on vastuullista ja kestävästi tuotettua. Kotimainen on aina vihreämpi valinta tuontikalaan verrattuna, myös kalasäilykkeissä. Siinä missä tonnikala aiheuttaa päästöjä pelkästään matkustamalla tuhansia kilometrejä Suomeen, kotimainen kalasäilyke on ympäristöteko: “Kalastamalla särkikaloja poistamme vedestä suuria määriä fosforia ja typpeä. Jokainen purkki kotimaista luonnonkalaa on konkreettinen ekoteko oman lähivesistösi puolesta”, toteaa Norro. Kotimaisen kalasäilykkeen valitsemalla edesauttaa vesien pysymistä kirkkaampina ja puhtaampina. 

Oma lukunsa tietenkin on myös se, että kotimaisen kalan käyttö pitää yllä huoltovarmuutta. Tuotantoketju vedestä ruokapöytään pysyy tehokkaana ja toimivana. Kriisin sattuessa globaali logistiikka saattaa yskiä nopeastikin. Tässäkin suhteessa suomalainen villikala tai kasvatettu kala ovat viisaita valintoja. 

Laske annoshinta – pieni ero, suuret vaikutukset

Kotimaisella kalalla ja sen kulutuksella on muitakin merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriö on kotimaisen kalan edistämisohjelmassaan laskenut, että jo yksi kotimainen kala-ateria viikossa lisää loisi Suomeen satoja uusia työpaikkoja. Terveyshyödyn vaikutuksiksi arvioidaan 1-2 miljardia euroa. Samalla kun terveys kohenee ja työpaikat lisääntyvät, pienenee ruokavalion hiilijalanjälki 5-6 prosentilla. Tämä siis lisäämällä viikon ruokalistalle yksi kotimaisesta kalasta valmistettu ateria. 

Tuore, kotimainen kala ei välttämättä ole halvin vaihtoehto ja tuontilohen tai tonnikalapurkin valinta voi houkutella. Usein sen vaikutus ruoka-annoksen lopulliseen hintaan on kuitenkin pieni. Kuluttajalle hintaero ei esimerkiksi säilykekalaa ostettaessa lopulta ole suuri, muutamia kymmeniä senttejä annosta kohden. “Mitä saat tuolla pienellä lisähinnalla? Saat puhtaampaa, maistuvampaa ja tuoreempaa raaka-ainetta. Ennen kaikkea varmistat, että rahasi jäävät kiertämään Suomeen. Ne maksavat suomalaisen kalastajan palkan ja pitävät kotimaisen kalatalouden pyörimässä”, luettelee Norro hyötyjä. 

Viime vuonna suomalaiset tuntuvat tilaston mukaan tehneen viisaita valintoja lisäämällä kalan kulutusta. Kotimaisuusasteessa riittää vielä kirittävää. Hinnan lisäksi valintoja tehdessään kannattaa pitää mielessään moni muukin seikka. 

Kotimaisen tuoreen kalan äärelle kuluttaja voi etsiytyä ammattikalastaja.fi -karttapalvelussa. Se on paikka, josta kuluttajille kalaa suoraan myyvät ammattikalastajat löytyvät kätevästi kartalta. Palvelu on tehty edistämään kotimaisen luonnonkalan saatavuutta. Ilmaisesta palvelusta löytyy kalastajien yhteystietoja ympäri Suomen.  

Artikkeli Pari kiloa enemmän kalaa vuodessa julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Kalastajat ja kalan ystävät arvostavat tuoretta kalaa. Kala on herkkä elintarvike ja altis pilaantumiselle – ainakin jos sitä säilytetään väärin. Toisin kuin joskus kuulee puhuttavan, kala ei välttämättä ole parhaimmillaan valmistettavaksi pyydystyspäivänä tai seuraavanakaan. Lämpötilalla ja oikealla käsittelyllä kala säilyy syöntikuntoisena yli viikonkin.

Toimittaja: Anssi Leppänen

Oikea säilytys ratkaisee paljon kalan säilyvyydessä, mutta myös muuhun käsittelyyn on syytä kiinnittää huomiota. Viime vuoden lopulla Yle uutisoi kalatiskeissä olevan myynnissä vanhaa kalaa. Jutussa muun muassa ihmeteltiin noin puolentoista viikon myyntiajoilla olleita tuoreita kaloja (joiksi osoittautuivat lähinnä kasvatetut lohikalat). Käytännössä pitkille myyntiajoille löytyy kuitenkin peruste, kun säilytys tehdään oikein. Kalastajat, kaupat ja kalatukut toimivat säilytyksestä annettujen ohjeiden mukaan. Kaikilla heillä on tarkoin dokumentoidut toimintatavat. Tämä parantaa ja pidentää kalan säilyvyyttä esimerkiksi kotitarvekalastajan kalastamaan kalaan verrattuna.

Kokki ja Kalaruoka.fi-sivuston päätoimittaja Roy Norro luki Ylen selvityksen taulukoista vedettyä johtopäätöstä ja Ylen otsikointia hämmentyneenä: “Valtaosa kalatistiskeistä oli hyvässä tikissä Ylen testissä. Hämmentävää otsikoida iltapäivälehtien klikkityyliin, tai annetaan ymmärtää, että kalatiskit olisivat täynnä vanhaa kalaa.” Kommentillaan Norro viittaa siihen, että jutussa esitellyssä taulukossa yli viikon vanhaa kalaa oli ollut myynnissä vain yksittäisissä kalatiskeissä.

”Kun tutkin tuota taulukkoa, niin kyllä valtaosa eli kaksi kolmasosaa kalatiskien tarjonnasta pyörii varsin nopealla aikataululla, myydään tuoreena ja hyvässä alle viikon käyttöikkunassa – ja tästä suuri osa oli muuten suomalaista villikalaa. Mainittakoon nyt vielä, että se harhaluulo, että kala olisi jotenkin pakko saada syödyksi tai olisi tuoretta vain kahden päivän sisällä nostosta perustuu aikoihin, jolloin kylmäketjut olivat ehkä mitä sattuu ja hygieniastakin tiedettiin vähemmän. Lisäksi monen kalan rakenteellisesti paras käyttöhetkihän on vasta kuolonkankeuden laukeamisen jälkeen siinä 2-4 päivän tienoolla, riippuen siitä kuinka kylmässä se on säilytetty.” Roy Norro

Jokaisen kalaerän osalta myyntiaikoja ei kaupan toki tarvitse määrittää erikseen, eikä jokaisesta kalasta tehdä mikrobiologista tutkimusta. Tällöin tuoreen, pakkaamattoman kalan kohdalla käytetään yleisesti käytössä olevia säilyvyysaikoja eli parasta tietämystä mitä asiasta on.

Apua kalan säilyvyyden arviointiin antaa muun muassa VTT:n laatima Kalateollisuuden hygienia- ja pakkausopas. Kylmäketjun on oltava tietenkin aukoton ja jäissä ei kannata säästellä. Jäät ovat paras tapa jatkaa kalan säilyvyyttä, säilytettiin se kokonaisena tai fileinä. Jäät ovat hyvä apu säilytyksessä kahdella tavalla. Niillä saa nopeasti laskettua kalan lämpötilan lähelle nollaa. Toisaalta jäihin upotettu kala myös pysyy optimissa säilytyslämpötilassa.

Ihanteellinen lämpötila kalan kuin kalan säilytykselle on nollasta kahteen asetta astetta. Nollassa asteessa oikealla tavalla säilytetty kala säilyy VTT:n mukaan käyttökelpoisena kahdesta kolmeen kertaan pidempään kuin viiden asteen lämpötilassa säilytetty. Roy Norro havainnollistaa lämpötilan vaikutuksen: “Jäissä pidetty kala säilyy käyttökelpoisena ehkä 5-10 päivää, 2-4 asteen erittäin kylmässäkin jääkaappilämpötilassa säilyvyys on enää 4-7 päivää, 4-6 asteessa korkeintaan neljä päivää ja 6-8 asteen säilytyslämpötilassa säilyvyysaika romahtaa päivään tai kahteen.”

Viisi astetta on suhteellisen lähellä monen kodin jääkaappilämpötilaa. Eli kotijääkapissa kalalle on turha haaveilla viikon säilytystä tuoreelle kalalle, mutta jäissä kaupan kylmävarastossa viikon säilytetty kala on samaan aikaan vielä täysin käyttökuntoinen.

”Mikä se on se tuoreuden määritelmä? Käyttökelpoisuus vai jokin tietty kellonlyömä? Joka tapauksessa kriittisin hetki ja paikka kalan säilyvyyden ja laadun kannalta on useimmiten vasta kauppakassi ja liian lämmin kotijääkaappi, eikä se kalatiski – tosin en kyllä missään tapauksessa ymmärrä liian vanhan kalan myynnissä pitämistä.” Roy Norro 

Käyttötarkoituskin ratkaisee kalan valinnassa

Kalan säilyvyydestä puhuttaessa kannattaa muistaa myös kalan käyttötarkoitus. Graavikalaan ei kannata käyttää viimeistä myyntipäivää lähestyviä kaloja. Kalan kun pitäisi säilyä graavattunakin vielä useita päiviä. Kypsennettäviksi kaloiksi viimeistä käyttöpäivää lähestyvät kalat sen sijaan ovat vielä käyttökelpoisia.

Monen kalaruoalla herkuttelevan mielestä kalan kohdalla oleellisempaa olisi merkitä sen pyynti- tai nostopäivämäärä. Eli se päivä kun kala viimeksi on uinut. Toisin kuin voisi luulla, se ei kuitenkaan ole pakollista. Se nimenomaan mainitaan EU:n pakkausmerkintäasetuksessa vapaaehtoiseksi tiedoksi. Aika moni itseään kunnioittava kalatiski toki pyyntipäivän kertoo.

Myös Roy Norro mielellään katsoo pyyntipäivää kalaostoksilla. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, ettei kala ole ainakaan rakenteellisesti parhaimmillaan syötäväksi heti pyynnin jälkeen. Ruoanlaiton kannalta oikein säilytetyn kalan laadullinen huippuhetki on 1,5 – 3 päivää pyynnistä. Tärkeää on, että kuolonkankeus on lauennut: “Kala on parhaimmillaan kun rigor mortis on lauennut. Eli entsyymit ovat tehneet tehtävänsä ja mureuttavat lihan. Liian tuore kala voi olla kypsennettynä kuivaa ja kumimaista. Talvikaudella tosi kylmistä vesistä pyydetyillä isommilla kaloilla voi jäissä säilytettynä olla kuolonkankeus kesken vielä kolmen tai neljänkin päivän kohdalla.”

Pelkkiä myynti- ja pyyntiaikoja ei kuitenkaan kannata aina tuijottaa. Omat aistit on syytä ottaa käyttöön. Nenä ja silmät ovat tärkeät havainnointivälineet kalan syömäkelpoisuutta arvioitaessa: “Kirkkaat silmät, kostea terve limapinta sekä kiinteä ja kimmoisa liha kertovat kaikki tuoreesta kalasta”, tiivistää Norro.

Käsittele kalaa hygieenisesti, kuten ammattikalastajat tekevät

Kotitarvekalastaja voi vaikuttaa saaliinsa säilyvyyteen muistamalla hygienian sen käsittelyssä. Tainnutus ja verestys saaliille kannattaa ja pitääkin tehdä heti. Verestys on säilyvyyden kannalta olennainen juttu. Nopea jäähdytys ja suolistus ovat seuraavat kriittisen vaiheet. “Periaatteessa suuri osa kalaa pilaavista bakteereista tulee sen pinnoilta – ja sitten suolistosta ja kiduksista. Eli kidukset ja suolet pois. Silloin on poistettu suurin osa niistä alueista, joissa bakteereita oli”, neuvoo Norro. Ehdottoman tärkeää on myös muistaa huuhtelu jääkylmällä, puhtaalla vedellä.

Hygieenisuus kannattaa muistaa myös kalaa fileoitaessa. Veistä ja käsittelyalustaa on hyvä pestä tai vaihtaa jokaisen vaiheen jälkeen. Jokaiseen vaiheeseen pitäisi lähteä puhtain välinein: “Älä pyörittele kalafileitä enää esimerkiksi samalla likaisella laudalla, jossa on pyöreä kala perattu”, tiivistää Roy Norro ohjeensa.

Pakkausmerkinnät on löydyttävä

Se mitä tietoja kalasta on vahittäiskaupassa myydessä kerrottava, on määritelty EU:n asetuksessa. Asetuksen mukaan kuluttajalle myytävän tuoreen kalan merkinnöistä pakollisia ovat kauppanimi ja tieteellinen nimi, tuotantomenetelmä, pyyntialue ja pyydystyyppi. Jos tuote on pakastettu, pitää sekin ilmoittaa. Merkintämääräykset koskevat sekä pakattua että pakkaamatonta kalaa.

Kalan merkintöjen lisäksi kaupan ja koko tuotantoketjun on omavalvonnalla varmistettava kalan myyntikelpoisuus. Omavalvontasuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joilla vaatimusten täyttymistä seurataan. Suunnitelman avulla seurataan ja raportoidaan prosessin jokaista vaihetta.

Artikkeli Onko viikon vanha kala tuoretta? – Oikein säilytettynä on, tai vähintäänkin käyttökelpoista julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Tämä luukku on umpeutunut ja samalla arvonta on sulkeutunut. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Kiitos osallistujille!

Se on jouluaatto! Suuri kiitos mukana olleille! Jouluaaton kunniaksi vielä viimeinen kilpailu, nimittäin viime vuodestakin tuttu suuri Joulun kalapöytä -kuvakilpailu! Nappaa mahdollisimman edustava kuva joulunajan kalapöydästä tai mikäli tarjoilet kalasi annoksina, niin annoksista.

Arvomme kaikkien meille kuvan lähettäneiden kesken Kalaruoka.fi:n essun, Marttiinin puukon ja filetin sekä Arteknon padan! Ja voit ottaa ihan rauhassa, sillä suoritamme arvonnan vasta 30.12. Nappaa mielestäsi edustava kuva, sillä mielellämme käyttäisimme voittajiksi arvottujen kuvia ehkä tulevaisuudessa. Muista laittaa kuva kuitenkin 29.12. mennessä.

Säännöt:

• Osallistut arvontaan täyttämällä yllä olevan osallistumiskaavakkeen 29.12.2025 mennessä.
• Arvonta suoritetaan 30.12.25 kaikkien arvontaan osallistuneiden ja säännöt hyväksyneiden kesken arvontakoneella.
• Kuvia julkaistaan Eforte Oy:n (Kalastajan Kanava ja Kalaruoka.fi) somessa ja verkkomediassa.
• Yhteistyökumppani tai Kalaruoka.fi toimittaa palkinnon voittajalle.
• Voittajalle ilmoitetaan voitosta sähköpostilla/puhelimella ja Kalaruoka.fi julkaisee voittajan nimen tarvittaessa täällä ja somekanavissaan.
• Voittajan yhteystiedot toimitetaan myös yhteistyökumppanille.
• Yhteistyökumppani saa kaikkien vastanneiden vastaustiedot anonyyminä, eli nimiä eikä yhteystietoja ei anneta kolmansille osapuolille.
• Arvonnan osallistumisajan ulkopuolella tai muutoin annettujen ohjeiden vastaisesti saapuneita osallistumisilmoituksia ei huomioida.
• Kalaruoka.fi (Eforte Oy) järjestää arvonnan ja vastaa arpajaisveroista
• Lue tietosuojaseloste

Onko sinulla jokin joulun kalaruokaresepti, joka ansaitsee tulla julkaistuksi? Lähetä meille reseptisi.

Muista osallistua myös Kalastajan Kanavan joulukalenteriin.

Artikkeli Joulukalenterin 24. luukku: Hyvää joulua & kalapöytä -kuvakilpailu! julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Mätidippi – kalaherkku, joka viimeistelee joulun (tai uuden vuoden)

Yleensä mätidippiä näkee tehtävän kirjolohen tai lohen mädistä, mutta me kannustamme käyttämään myös suomalaisten villikalojen mätiä: muikun, siian, hauen ja vaikkapa mateen mäti käyvät tähän mainiosti ja jos sinulla on mahdollisuus saada tai peräti omasta pakkasestasi löytyy särjen mätiä, niin eikun kokeiluun.

Tarvitset:

• n. 100 – 150 g mätiä (sulata yön yli jääkaapissa)
• n. 200 g creme fraiché
• 1 punasipuli (dippiin ja koristeluun)
• muutama tillinoksa (dippiin ja koristeluun)
• 1 lime (kuoret raastettuna)
• suolaa ja mustapippuria

Sipseiksi kannattaa valita ns. maustamattomia perunalastuja, sillä dipissä on jo makuja reilusti – ja itse mädinkin kannattaa antaa maistua. Kokeile myös ruissipsejä.

Alla kirjoitetut ohjeet mätidipille, mutta tästä pääset myös Facebookin ja/tai Instagramin reseptivideoomme: Facebook I Instagram

Näin se käy:

• hienonna punasipuli pieneksi ja jaa kahteen osaan, laita mäti hetkeksi valumaan/kuivumaan
• pikamarinoi puolet sipulista tilkalla vaaleaa viinietikkaa tai riisiviinietikkaa ja kiillota öljyllä, mausta hyppysellisellä suolaa
• hienonna tilli
• yhdistä creme fraiché, hienonnettu marinoimaton punasipuli ja hienonnettu tilli ja sekoita
• raasta limen kuori mukaan
• lisää mukaan n. 3/4-osaa mädistä ja kääntele sekaan varovasti, ettet riko mädin rakennetta
• mausta parilla rouhaisulla mustapippuria myllystä ja tarvittaessa suolalla (riippuu mädin laadusta ja suolaisuudesta)
• jos haluat rakenteesta hieman ohuemman, voit puristaa mukaan vähän myös limen mehua
• siirrä tarjoiluastiaan ja koristele mätinokareilla ja tillinoksien kärjillä sekä marinoidulla punasipulilla (voit raastaa myös hieman limen kuorta koristeeksi)
• nauti heti ystävien seurassa alkupalana tai myöhäisenä suolapalana – oheen juhlien yhteydessä ehdottomasti näpäkkä kuohuviini

Muista osallistua myös Kalastajan Kanavan joulukalenteriin.

Artikkeli Joulukalenterin 23. luukku: Mätidippi villikalan mädistä julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Jouluinen kalaruoka on kokenut viime vuosina melkoisen muodonmuutoksen. Perinteiset lipeäkala ja kokonaisena tarjoiltu lohi – tai jouluhauki – ovat herkullisuudestaan huolimatta saaneet rinnalleen modernimpia, visuaalisesti huoliteltuja annoksia, joissa usein, varsinkin lautastarjoiltuina, yhdistyvät pohjoismainen minimalismi ja sesongin mukaiset värit. Lautastarjoilukin yleistyy kodeissa vauhdilla, vaikka ”pitopöytä” toki pitää edelleen pintansa.

Vaikutteet ja tyylit valuvat nykyään melko nopeasti huippuravintoloiden lautasilta ja sosiaalisen median kuvavirrasta kotienkin ruokapöytiin.

Miten modernit ruoka-ammattilaiset viimeistelevät joulupöydän kalaruoat:

• 

  Pikkelöidyt vihannekset ja värikontrastit: Perinteisen kotikokkien tilli- tai persiljatupsun (ns. ”huoltoasematupsu”) sijaan ammattikokit suosivat nyt tai oikeastaan ovat jo vuosia suosineet pikkelöityjä pieneksi pilkottuja kasviksia, ohuita retiisiviipaleita tai punasipulia. Nämä tuovat annokseen paitsi hapokkuutta, myös kirkkaita värejä, jotka rikkovat kalan usein vaaleaa ja oranssia sävymaailmaa. Myös koristekukat ja villiyrtit ovat jo pitkään olleet ammattikokkien respertuaarissa. Toki sen perinteisenkin yrtinoksan joku annokseen saattaa laittaa, mutta silloin se on kiillotettu öljyllä ja on äärimmäisen pieni – ja aseteltu tieteellisen tarkasti. Tiesitkö muuten, että ranskalaisen koulukunnan mukaan mitä tahansa elementtejä on ainan pariton määrä? 1, 3 tai 5 on klassinen numerosarja niin lautasen pääelementtien kuin koristeiden käytössä.

• Mäti,  meren ”jalokivinä”: Mätiä ei tarjoilla vain erillisenä lisukkeena, vaan sitä käytetään koristelussa kuin koruja. Eriväriset mätilaadut (siika, kirjolohi, muikku, hauki) tuovat annoksiin tekstuuria, yllätyksellisyyttä  ja ylellisyyttä.
• Luonnon omat elementit: Joulun henkeä tuodaan lautaselle katajanoksilla, kuusenkerkillä,  tuoreilla karpaloilla tai tyrnimarjoilla. Myös syötävät kukat voivat tuoda modernia otetta.
• Yrttiöljyt ja vaahdot: Kirkkaanvihreä tilli- tai ruohosipuliöljy on vakiovaruste, jolla annokseen luodaan näyttäviä pisaroita. Esimerkiksi  piparjuurivaahto tuo lautaselle lumisen maiseman.
• Voit myös ottaa mallia moderneista laivabuffeteista, joissa vatitarjoilut tehdään huolitellumpina ja pieniksi, valmiiksi haarukka- tai lusikkapaloiksi, jolloin myös helposti pärjätään vähän pienemmillä raaka-ainemäärillä.

Resepti: Pikkelöidyt kasvikset

Näin teet pikkelöidyt kasvikset joulupöydän kalojen koristeeksi. Pikkelöidyt kasvikset voit hyvin tehdä jo tarjoilupäivää edellisenä valmiiksi pakasterasioihin maustumaan jääkaappiin.

• pilkko todella pieniksi kuutioiksi tai siivuiksi vihanneksia ja esim. omenaa
• Tee pikkelöintiin 1-2-3-liemi itse tai käytä valmista pikkelöintilientä (esim. kaupoissa myydään Rajamäen valmista pikkelöintilientä).
• Kuvien kuhacrudossa on koristeina pikkelöityä omenaa, kurkkua ja lehtiselleriä.

Resepti: Joulunvihreä tilliöljy

Tämä öljy on ollut jo vuosia monen paremman ravintolan koristelurepertuaarissa. Se säilyy jääkaapissa noin viikon ja näyttää upealta vaalean kalan kanssa tai yhdistettynä muihin kastikkeisiin.

Ainekset:

• 1 ruukku tuoretta tilliä (käytä myös varret)

• 1 dl neutraalia öljyä (esim. rypsi- tai auringonkukkaöljy)

• (Ripaus suolaa)

Valmistusohje:

1. Soseutus: Laita tilli ja öljy tehosekoittimeen tai käytä sauvasekoitinta. Aja seosta niin kauan, että se on täysin hienoa ja öljy alkaa hieman lämmetä (kitka vapauttaa klorofyllin eli lehtivihreän).

2. Siivilöinti: Kaada seos tiheän siivilän tai harsokankaan läpi pieneen kulhoon. Anna öljyn valua rauhassa, jotta saat kirkasta, vihreää nestettä ilman yrttimurskaa.

3. Tarjoilu: Annostele öljyä pipetillä, lusikalla tai pursotinpussilla pieniksi pisaroiksi kalan ympärille tai kastikkeen pinnalle. (Piimäkastike on yrttiöljyn klassinen pari.)

Onko sinulla jokin joulun kalaruokaresepti, joka ansaitsee tulla julkaistuksi? Lähetä meille reseptisi.

Muista osallistua myös Kalastajan Kanavan joulukalenteriin.

Artikkeli Joulukalenterin 22. luukku: Keittiömestarin vinkit joulukalojen koristeluun julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Joulukalenterin 21. luukussa perehdytään joulun kalaruokien historiaan. Tiedätkö mistä meille on tullut nykyiset jouluiset kalaruuat? Tai miten pitkä historia näillä on? Kuuntele toimittaja Anssi Leppäsen koostama podcast ja tiedät enemmän.

Syödäänkö teillä näitä perinteisiä ruokia vielä?

Paina kolmiota ja ryhdy kuuntelemaan podcastia.

Kerro sitten meille jokin teidän perheen kalapöytään liittyvä perinneresepti, jos se mielestäsi pitäisi meidän testata ja vaikka julkaista täällä ennen ensi joulua.

p.s. Muista kurkistaa myös kahden edellispäivän kalenteriluukkuun.

Artikkeli Joulukalenteri 2025 21. luukku – Joulukalojen historia julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Joulukalenterin 20. luukku, aatto lähestyy ja tontut pyörivät villisti nurkissa. Pidetään silti päät kylminä ja tutustutaan hieman kalan pikkelöintiin ja.. vai siis etikkasäilöntään? Pikkelöinti on yksi helpoimmista ja maukkaimmista tavoista säilöä ja maustaa kalaa. Pikkelöity kala sopii erinomaisesti alkupalaksi, leivän päälle tai osaksi monipuolista joulupöytää.

Pikkelöinti on siis nopea säilöntä- ja maustamismenetelmä, jossa kala kypsyy ja maustuu etikka–sokeri–suolaliemessä. Pikkelöinti myös tarjoaa loputtomasti muunteluvaraa – filosofinen kysymys onkin sitten se, milloin kyseessä on ”tavallinen” etikkasäilöntä ja milloin sama asia muuttuu pikkelöinniksi. Ja hei, pikkelöity kala on myös erinomainen ja helppo lahjaidea!

Mitkä kalat sitten sopivat pikkelöintiin?

Pikkelöitäväksi sopii melkein mikä vaan kala. Perinteinen valinta on silakka, vaan yhtälailla hauki toimii tähän mainiosti – tai melkein mikä vain vaalea kala. Ja kyllä punalihaisistakin herkkua syntyy. Myös savukalaa, esim. savustettuja muikkuja, voi pikkelöidä. Muista toki myös, että pikkelöintiliemessä marinoituneet vihannekset ja mausteet ovat myös maukkaita; esim. porkkanat, sipulit ja muut juurekset kypsyvät kirpeän rapeiksi.

Alla olevalla videolla voit tutustua perinteiseen silakan etikkasäilöntään (vai marinointiin) sekä modernimpaan hauen pikkelöintiin – vai etikkasäilöntään?

Artikkeli Joulukalenterin 20. luukku: Pikkelöidään ja säilötään haukea ja silakkaa! julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Keittiömestarin ja suurperheen isän top-10-vinkit:

1. Suunnittele ennalta hyvin. Kirjoita paperille mitä aiot tarjoilla ja kirjaa mitä valmistat ja milloin. Yleensä vähemmän on enemmän – tarjoile mieluummin pari parasta kalaruokaa kuin 10 keskinkertaista. Näin minimoit myös hävikin.
2. Siivoa jääkaappi riittävän aikaisin turhasta ja säädä se hyvissä ajoin nollan tuntumaan (Jääkaapissa säilytetään paljon kalaa, joka vaatii 0-3 asteisen lämmön. Lisäksi jääkaapin ovea avataan paljon ja kaappi on varsin täynnä, joten se nostaa herkästi jääkaapin lämpötilaa.)
3. Valmistele kaikki pilkottuna, paloiteltuna ja esivalmisteltuna pakasterasioihin tarjoilua edeltävänä päivänä, jotta tarjolle laittaminen nopeutuu
4. Valmista ruoat mahdollisuuksien mukaan annoksittain esim. suoraan sopivan kokoisiin tarjoiluastioihin tai harkitse annostarjoilua pitopöydän sijaan – varsinkin jos vieraita on vähän
5. Jos valmistusastia ei ole ns. tarjoilukelpoinen, aseta tarjolle pieniä eriä kauniimmassa muodossa tai koristele astia luovasti (folio, tilli, jne.)
6. Laita tarjolle vain sen verran, kuin järkevästi arvioiden on menekkiä – leikkaa kylmiä kaloja pöytään pieni määrä koko fileen sijaan
7. Jos pidät isompia tarjoiluastioita tai vateja tarjolla alkupalalla, laittaa alle kylmäkalle, jäähdytetty kivilevy tai jäitä tarjoiluastian alle toiseen astiaan
8. Nosta pöydässä ylijääneet kalat kylmään niin pian kuin mahdollista ruokailun päättymisen jälkeen, syö ensimmäisenä jo kerran pöydässä olleet kalat
9. Jos päädyt pitopöytään, tee silti pieniä esillepanoja – ja vaihtoastiat valmiiksi kylmään odottamaan
10. Nauti, pidä hauskaa ja ota rennosti. Tehkää ja tarjoilkaa yhdessä. Siivotkaa ja laittakaa tarjoilut kylmään vaikka lasten kanssa. Muista kelmuttaa astiat.

Tutustu Kalaruoka.fi:n keittiömestari Roy Norroon

Artikkeli Keittiömestarin joulupöydän tarjoiluvinkit julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Mitä kalaa suomalaiset ostavat kalakaupasta jouluna?

Perehdy tästä, miten suosikkeja valmistetaan:

• Graavikalat
• Lämminsavukalat
• Kylmäsavukalat
• Marinoidut silakat ja sillit

Lue tietosuojaseloste

Muista osallistua myös Kalastajan Kanavan joulukalenteriin.

Artikkeli 19. luukku – Mitä kaloja suomalaiset syövät jouluna? julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.