Tee ekoteko ja valitse kotimainen kala
Toimittaja: Anssi Leppänen
Suomalaiset söivät viime vuonna aiempaa enemmän kalaa. Luonnonvarakeskus Luken ravintotase kertoo kalan maistuvan suomalaisille. Vuonna 2025 suomalainen popsi keskimäärin 14,4 kiloa kalaa. Se on pari kiloa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Etenkin tuoreen kalan kulutus on noussut. Lähes kaikki kasvu kalan kulutuksessa on muodostunut tuoreesta kalasta. Kalasäilykkeiden ja muulla tapaa jalostettujen, kuten savustettujen, kalojen kulutus pysyi liki muuttumattomana vuodesta 2024. Vertailun vuoksi lihan kulutus tilastossa laski viime vuonna 0,2 kilolla henkeä kohti. Myös viljatuotteiden kulutus laski. Noususuhdanteessa kalan lisäksi olivat voi, kananmunat ja juustot.
Kotimaisuus edistää huoltovarmuutta
Kalaruoka.fi:n päätoimittaja ja keittiömestari Roy Norro puhuu lämpimästi kotimaisen kalan puolesta. Se on vastuullista ja kestävästi tuotettua. Kotimainen on aina vihreämpi valinta tuontikalaan verrattuna, myös kalasäilykkeissä. Siinä missä tonnikala aiheuttaa päästöjä pelkästään matkustamalla tuhansia kilometrejä Suomeen, kotimainen kalasäilyke on ympäristöteko: “Kalastamalla särkikaloja poistamme vedestä suuria määriä fosforia ja typpeä. Jokainen purkki kotimaista luonnonkalaa on konkreettinen ekoteko oman lähivesistösi puolesta”, toteaa Norro. Kotimaisen kalasäilykkeen valitsemalla edesauttaa vesien pysymistä kirkkaampina ja puhtaampina.
Oma lukunsa tietenkin on myös se, että kotimaisen kalan käyttö pitää yllä huoltovarmuutta. Tuotantoketju vedestä ruokapöytään pysyy tehokkaana ja toimivana. Kriisin sattuessa globaali logistiikka saattaa yskiä nopeastikin. Tässäkin suhteessa suomalainen villikala tai kasvatettu kala ovat viisaita valintoja.
Laske annoshinta – pieni ero, suuret vaikutukset
Kotimaisella kalalla ja sen kulutuksella on muitakin merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriö on kotimaisen kalan edistämisohjelmassaan laskenut, että jo yksi kotimainen kala-ateria viikossa lisää loisi Suomeen satoja uusia työpaikkoja. Terveyshyödyn vaikutuksiksi arvioidaan 1-2 miljardia euroa. Samalla kun terveys kohenee ja työpaikat lisääntyvät, pienenee ruokavalion hiilijalanjälki 5-6 prosentilla. Tämä siis lisäämällä viikon ruokalistalle yksi kotimaisesta kalasta valmistettu ateria.
Tuore, kotimainen kala ei välttämättä ole halvin vaihtoehto ja tuontilohen tai tonnikalapurkin valinta voi houkutella. Usein sen vaikutus ruoka-annoksen lopulliseen hintaan on kuitenkin pieni. Kuluttajalle hintaero ei esimerkiksi säilykekalaa ostettaessa lopulta ole suuri, muutamia kymmeniä senttejä annosta kohden. “Mitä saat tuolla pienellä lisähinnalla? Saat puhtaampaa, maistuvampaa ja tuoreempaa raaka-ainetta. Ennen kaikkea varmistat, että rahasi jäävät kiertämään Suomeen. Ne maksavat suomalaisen kalastajan palkan ja pitävät kotimaisen kalatalouden pyörimässä”, luettelee Norro hyötyjä.
Viime vuonna suomalaiset tuntuvat tilaston mukaan tehneen viisaita valintoja lisäämällä kalan kulutusta. Kotimaisuusasteessa riittää vielä kirittävää. Hinnan lisäksi valintoja tehdessään kannattaa pitää mielessään moni muukin seikka.
Kotimaisen tuoreen kalan äärelle kuluttaja voi etsiytyä ammattikalastaja.fi -karttapalvelussa. Se on paikka, josta kuluttajille kalaa suoraan myyvät ammattikalastajat löytyvät kätevästi kartalta. Palvelu on tehty edistämään kotimaisen luonnonkalan saatavuutta. Ilmaisesta palvelusta löytyy kalastajien yhteystietoja ympäri Suomen.
