Kalaruoka

Itse pyydettyä kalaa kulutetaan Suomessa runsaasti

Kalastus on yksi suomalaisten suosituimpia harrastuksia tai vapaa-ajanviettotapoja. Moni meistä on vähintäänkin onkinut kesällä mökkilaiturilta. Suomessa noin 1,5 miljoonaa ihmistä kalastaa vuosittain. Näistä suurin osa ottaa kalaa myös ruokapöytäänsä.

Vapaa-ajankalastus on merkittävää myös saalismäärällisesti. Mielenkiintoinen fakta kaupallisten kalastajien ja vapaa-ajankalastajien saaliiden välillä on se, että jos kaupallisesta kalastuksesta vähennetään vuotuinen silakkasaalis, on saalismäärä muiden kalalajien osalta yli neljänneksen pienempi kuin vapaa-ajankalastuksen vuotuinen saalis (2018). Vapaa-ajankalastajien ahvensaalis oli myös yli 8-kertainen kaupallisten kalastajien ahvensaaliiseen verattuna (2018). Kuhasaalis vapaa-ajankalastajilla oli puolestaan 3,5-kertainen kaupallisiin kalastajiin verrattuna (2018).

Kalastus voidaan jakaa karkeasti onkimiseen/pilkkimiseen, pyydyskalastukseen sekä viehekalastukseen. Onkiminen ja pilkkiminen ovat varmasti suurelle osalle suomalaisia tuttuja pyyntimuotoja. Pyydyskalastuksessa kaloja pyydetään seisovin pyydyksin ja viehekalastuksessa sen sijaan kaloja pyydetään aktiivisesti vapavälinein ja keinotekoisin viehein. Pyydyskalastuksen suosio vähenee vuosi vuodelta, mutta viehekalastajien harrastajamäärät kasvavat vuosi vuodelta.

Yleisimmät ja saalisvarmimmat – onkiminen ja pilkkiminen

Onkimalla ja pilkkimällä voi saada mainioita ahvensaaliita. Myös särkikalat ovat hyviä ottamaan onkeen. Suuri lahna tai suutari on varmasti mieleenpainuva kokemus onkijalle. Pilkkijä voi varsinkin talviaikaan saada ahvenen lisäksi myös merkittäviä kuha- ja haukisaaliita. Silakan litkakalastus painottuu rannikoiden salmivesiin ja silakan kutuvaelluksiin keväisin ja syksyisin. Ämpärillinen silakoita nousee parhaaseen sesonkiin nopeastikin.

Onkiminen, pilkkiminen ja silakkalitkalla kalastus yhdellä vavalla ovat yleiskalastusoikeuksia, joiden harjoittamiseen kalastuslaissa säädetyllä tavalla ei tarvitse lupaa.

Tutustu onkimiseen tai pilkkimiseen.

Viehekalastus

Viehekalastus pitää sisällään heittokalastuksen eri muodot sekä vetouistelun. Virvelikalastuksessa voidaan käyttää erilaisia viehetyyppejä ja yleensä myös kalastustekniikkaa määrittyy vieheen mukaan. Tunnetuin ja yksi suosituimmista virvelikalastuksen muodoista nykyään on jigikalastus. Viehekalastusta voi harjoittaa myös esimerkiksi perhokalastamalla, siikaa onkimalla, pilkkimällä sekä vetouistelemalla.

Viehekalastuksen alle voidaan sijoittaa joukko erilaisia vapavälinen suoritettavia kalastusmuotoja. Yleensä kalastusmuoto valitaan kohdekalan mukaan. Uistelijat jahtaavat yleensä lohia, taimenia ja kuhia. Jigikalastus on puolestaan kuhan, ahvenen ja hauen kalastajille hyvä pyyntimuoto. Perhokalastamalla tavoitellaan yleensä lohikaloja, kuten harjusta ja taimenta, virtavesistä sekä rautua ja siikaa pienistä tunturijärvistä lapista. Hauen perhokalastus rannikolla nostaa suosiotaan vuosi vuodelta. Siian pohjaonginta keväisin jäidenlähdön jälkeen on saavuttanut ainakin Varsinais-Suomessa miltei kansanliikkeen omaisia piirteitä.

Vieheillä kalastaessa voidaan päästä hyviin päiväsaaliisiin kalan ollessa syönnillään. Kun kaloja pyydetään yksi kerrallaan, sopivan kokoiset ruokakalat on helppo valikoida. Alamittaiset ja suuret kalat on syytä vapauttaa. Mikäli kalastuksen tarkoituksena on vapauttaa kaikki saaliskalat, suositellaan käyttämään väkäsettömiä koukkuja, jotta kalat selviävät rasituksesta ja vieheeseen jäämisestä mahdollisimman vähin vaurioin.

Kalastaakseen yhdellä vavalla ja vieheellä täytyy 18–64-vuotiaiden aina maksaa kalastonhoitomaksu. Jos haluaa uistella usealla vavalla pitää lisäksi hankkia vedenomistajan vapalupa.

Pyydyskalastamalla helposti ruokakalaa pöytään

Eri pyydyksillä voi kalastaa kaikenlaista kalaa, mutta toiset pyydykset soveltuvat paremmin jonkun kalalajin pyytämiseen kuin toiset. Myös sesonki vaikuttaa siihen, miten kala käy pyydykseen. Suosituimmat pyydykset ovat varmasti verkko ja katiska. Katiskassa kalat säilyvät hyväkuntoisina ja pienet sekä alamittaiset kalat on helppo vapauttaa. Kesän lämpimillä ilmoilla kalat kuolevat ja pilaantuvat nopeasti verkoissa, jonka takia yhä useampi on siirtynyt katiskan käyttöön. Useimmat katiskat ovat myös norppaturvallisia, mikäli kalastaa Saimaan vesistöissä.

Pyydyksillä kalastaessa kalastajalla tulee olla suoritettuna kalastonhoitomaksu. Tämän lisäksi pyydyksillä kalastamiseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa eli pyydyslupa.

Tutustu katiskakalastukseen.

Tunne lait, rajoitukset ja hoida luvat kuntoon

Kaikenlainen kalastus Suomessa on sidottu kalastuslakiin. Kalastuslainsäädäntö antaa kehykset kestävälle kalastukselle koko maassa ja jokaisen kalastajan vastuulla on selvittää ennen kalaan lähtöä kalastusmuotoaan koskeva lainsäädäntö, rajoitukset ja luvat. Suurimman osan kalastusrajoituksista löytää kalastusrajoitus.fi-palvelusta.

Jokaisen 18-64-vuotiaan kalastajan tarvitsee suorittaa kalastonhoitomaksu ellei hän kalasta onkimalla, pilkkimällä tai litkaa silakkaa. Kalastonhoitomaksulla saa kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä useimmissa kalastuskohteissa.

Useat kalastajat liikkuvat vesillä veneillä. Vesiliikennelaki on siis kiinteä osa kalastusta. Veneestä on hyvä löytyä vähintään lain edellyttämä varustus. Myös vesiliikennesäännöt sekä navigointitaidot ovat tärkeä osa vesillä liikkumista.

Kuten tiedämme, kalat ovat myös eläimiä. Tämän myötä eläinsuojelulaki on myös osa kalastusta. Keskeisintä on muistaa, ettei kalalle aiheuteta tarpeetonta kärsimystä. Kun kala päätetään ottaa saaliksi, tulee se tainnuttaa välittömästä vedestä nostamisen jälkeen. Vasta tainnutuksen jälkeen voidaan jatkaa muihin toimenpiteisiin kuten verestämiseen.

Paras ruokakala on tuore ruokakala

Jotta itse pyydetty kala olisi myös herkullinen eväs ruokapöydässä on tärkeää pitää huoli oikeasta kalan käsittelystä. Kerralla ei myöskään kannata ottaa liikaa kalaa eli vaikka kala sattuisi olemaan purulla, ei kaikkea ylösnousevaa tarvitse papittaa ja ottaa mukaan vaan osan voi myös palauttaa takaisin vesistöön. Lue valikoivasta kalastuksesta. Muista myös, että vapaa-ajankalastaja ei lain mukaan voi myydä kalaa kuin vähäisiä määriä (alle 100 kg/vuosi).

Helpoin tapa pilata herkullinen kalaruoka on käsitellä kalaa pyynnin jälkeen huolimattomasti ja kovakouraisesti. Lue lisää kalankäsittelystä ja kylmäketjun tärkeydestä.

Lähteet

Eraluvat.fi, Finlex.fi, Mmm.fi, Metsa.fi, Vapaa-ajankalastaja.fi, Luontoon.fi, Luke.fi