Kalakauppa Suomessa
Kalakauppa on mullistunut ja monipuolistunut Suomessa viimeisten vuosikymmenien aikana voimakkaasti. Ennen vanhaa kalaa ostettiin pääsääntöisesti kauppatoreilta ja kauppahalleista sekä kalamarkkinoilta sesonkiluontoisesti. Kun kasvatettu kala saapui markkinoille muutama vuosikymmen takaperin, se tarkoitti, että tuoretta kalaa saadaan myyntiin ympäri vuoden. Tämän myötä myös ruokakaupat ja marketit alkoivat myydä tuoretta kalaa palvelutiskeiltään.
2000-luvun taitteessa kalatiskeiltä sai jo mitä eksoottisimpia kalalajeja ympäri maailman. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kauppojen palvelu ja valikoimat ovat kehittyneet entisestään. Nykyään kuluttajat vaativat yhä korkeampaa jalostusastetta sekä paljon puolivalmiita että täysvalmiita tuotteita. Aikaa ja osaamista kalankäsittelyyn tai ruuan laittoon ei ole, mutta silti halutaan syödä korkealaatuisia tuotteita. Kotimaista kalaa halutaan markkinoille yhä enemmän ja enemmän, eksoottisten ulkolaisten kalojen suosio on laskussa Norjan lohta lukuunottamatta. Valitetavasti hinta usein miten ohjaa ostamaan ulkolaista kalaa kotimaisen vastuullisemman ja terveellisemmän kalan sijaan.
Mistä kotimaista kalaa?
Kalaa ostetaan tänä päivänä hyvinkin monenlaisista paikoista. Paikalliskauppa ei suinkaan ole ainut. Isoissa marketeissa on monesti kalatiskit, pienemmissä sen sijaan kalat myydään vakuumissa, pakkasessa tai säilöttynä.
Perinteisten ruokakauppojen lisäksi Suomessa on joitakin vain kalaan keskittyneitä kalakauppoja kuten esimerkiksi Maxin kala, Rannikon kalatuote, Tukkutorin kala, Ylläksen kalakauppa, Kalapaikka Merimesta.
Kalakauppojen ja ruokakauppojen lisäksi otollisia kohteita kalan ostamiselle ovat kauppahallit, joita löytyy Suomen suurista kaupungeista. Tällä hetkellä Suomessa on noin 15 kauppahallia. Kauppahallien lisäksi Suomessa on jonkin verran liikkuvia kalanmyyntivaunuja ja -autoja, jotka myyvät kaupunkien toreilla kalaa.
Viimevuosien nousevana trendinä on ollut ostaa kalaa ja kalastustuotteita suoraan ammattikalastajilta. Kalastajat suoramyyvät tuotteitaan omilla myyntipisteillään toreilla tai jopa omasta liiketilastaan eli kotinsa tai kotisataman kalankäsittelytiloista. Jotkut ammattikalastajat lisäksi kiertävät oman alueensa REKO-toreilla.
Tänä päivänä ei tarvitse välttämättä lähteä kotoa edemmäs kalaostoksille. Monet ruokakaupat myyvät kalaa myös verkkokauppojensa kautta ja toimittavat ne kotiovelle saakka. Tämän lisäksi Suomessa operoi ainakin yksi yritys, joka on erikoistunut pakastettujen kalatuotteiden myyntiin suoraan kotiovelle. Kalastajatkin saattavat tänä päivänä toimittaa kalaa suoraan koteihin tai ainakin ennalta sovittuihin noutopaikkoihin.
Yksityinen henkilö eli vapaa-ajankalastaja saa Suomessa myydä sisävesiltä pyydettyä kalaa vain 100 kg vuodessa tai 300 rapua. Mereltä pyydettyä kalaa ei saa vapaa-ajankalastaja myydä lainkaan. Jos törmäät pimeään kalaan, kannattaa pitää mielessä, että vaikka se voi olla halpaa, on kalan kylmäketjusta vaikea sanoa mitään ja riskit kasvavat, jollei kylmäketjusta ole huolehdittu. Lue aiheesta lisää: Saako vapaa-ajankalastaja myydä kalaa?
Mikä on kestävää ja vastuullista kalaa?
Kotimaisuus ja kestävyys ovat tärkeitä argumentteja kalan myynnissä tänä päivänä. Stockmann Herkku sai ensimmäisenä Suomessa MSC-sertifioidut kalatiskit jo vuonna 2012. Stockmann oli ainoa lajissaan aina vuoteen 2019 saakka. Tämän jälkeen K-ryhmän kauppoihin on saatu MSC-sertifikaatti jo yli 40 tiskille. S-ryhmänkin kaupoissa 14 kalatiskillä on MSC-sertifikaatti. K-ryhmä on kampanjoinut yhdessä WWF:n kanssa viime vuosina uhanalaisten vaelluskalalajien ja lisääntymisalueiden kunnostusten puolesta. S-ryhmä on niin ikään kampanjoinut kestävämmän kalan kulutuksen puolesta oman ”Kalalinjauksen” avulla. Lisäksi heillä on ollut kampanjointia kotimaisen kalan saatavuuden sekä kysynnän parantamiseksi, mitä ollaan vauhditettu ainakin kalan hintojen laskemiseen liittyvällä markkinoinnilla.
Sertifikaatit eivät kerro kuitenkaan koko totuutta, sillä kotimaiselle kalalle ei ole pääasiassa olemassa edes sertifikaatteja, millä asiaa mitattaisi. Kuluttajan kananttaa tutustua WWF:n kalaoppaaseen ja valita vain vihreällä olevia kalalajeja ruokapöytäänsä. Lisäksi vastuullisin valinta on hankkia kala suoraan kalan kalastaneelta ammattikalastajalta tai kotimaisesta ruoka/kalakaupasta tai torilta. Mitä lyhyempi toimitusketju, sitä tuoreempana sekä edullisempana kalan saa.
Kuluttajat ovat viime vuosina pakottaneet kauppoja karsimaan isojen petokalojen ottamista tiskeille vastuullisuusnäkökulmasta aktiivisen ja jopa agressiivisen someviestinnän kautta. Iso kala kalatiskissä on saanut somekansan suuttumaan ja vaatimaan vastuullisempia valintoja. Hyvä ruokakala onkin jokin muu kuin suurkala niin terveys- kuin vesistöjen näkökulmasta.
Saako kaupasta tuoretta kalaa?
Kyllä saa, vaikkakaan enää kalakauppa ei välttämättä toimi samaan tapaan kuin entisaikojen torikauppa. Harva kalakauppa pystyy tarjoamaan viikon jokaisena päivänä samana tai aikaisintaan edellisenä päivänä nostettua kalaa. Pelkästään jo kuluttajien vaatimus korkeasta jalostusasteesta tekee tämän vähintäänkin haastavaksi. Kokonaisen kotimaisen kalan tai ruodollisen kalafileen voi saada tiskiin seuraavana päivänä nostosta tai pyynnistä – jopa samana päivänä suoraan kalastajalta. Mikäli kuluttajalla on kuitenkin toiveissa ruodoton norjanlohifilee, se saapuu kauppaan aikaisintaan kolme, yleensä neljä-viisi päivää noston jälkeen. Jo pelkästään matka Norjasta Suomeen vie aikaa, mutta sen lisäksi kalan käsittely vie aikaa eikä aivan tuoretta kalaa saa ruodottomaksi.
Kauppojen seiniltä löytyy tänä päivänä kalataulut, joista kuluttaja voi tarkastaa tuoreiden sekä jalostettujen kalojen alkuperän ja pyyntipäivät. Kalakauppojen on ilmoitettava kuluttajille pakkaamattomista elintarvikkeista vähintään kalan kauppanimi sekä tieteellinen nimi, pyyntialue, pyydystyyppi, tuotantomenetelmä ja mahdollinen merkintä sulattamisesta. Pyynti- tai nostopäivän ilmoittaminen kuluttajalle on vapaaehtoista. Usein kuluttajat haluavat sen kuitenkin tietää. Sen sijaan viimeinen käyttöpäivä tuoreella kalalle on hyvä antaa.
Lähteet
Kalakauppiasliitto.fi, Prokala.fi