<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Ajankohtaista arkistot - Kalaruoka</title>
	<atom:link href="https://kalaruoka.fi/ajankohtaiset/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://kalaruoka.fi/ajankohtaiset/</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Wed, 11 Nov 2026 12:57:28 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=7.1.4</generator>
	<item>
		<title>Kotimainen kala maistuu suomalaisille paremmin kuin ruotsalaisille</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/kotimainen-kala-maistuu-suomalaisille-paremmin-kuin-ruotsalaisille/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Mari]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 11 Nov 2026 12:54:31 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimainen kala]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=21154</guid>

					<description><![CDATA[<p>Toimittaja: Anssi Leppänen Suomalaisille maistuu kotimainen kala enemmän kuin ruotsalaisille. Syynä saattaa olla kalastusharrastuksen suurempi suosio Suomessa. Eroavaisuuksia kalamieltymyksissä naapurimailla on, mutta yhteiseksi...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/kotimainen-kala-maistuu-suomalaisille-paremmin-kuin-ruotsalaisille/">Kotimainen kala maistuu suomalaisille paremmin kuin ruotsalaisille</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><span style="font-weight: 400;">Toimittaja: Anssi Leppänen</span></p>
<p><b>Suomalaisille maistuu kotimainen kala enemmän kuin ruotsalaisille. Syynä saattaa olla kalastusharrastuksen suurempi suosio Suomessa. Eroavaisuuksia kalamieltymyksissä naapurimailla on, mutta yhteiseksi nimittäjäksi nousee kasvatettu lohi. Molempien maiden suosikkikala kulutuksen perusteella on kasvatettu norjalainen lohi. </b></p>
<p><img fetchpriority="high" decoding="async" class="img-fluid aligncenter wp-image-2372 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-1024x768.jpeg" alt="" width="1024" height="768" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-1024x768.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-300x225.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-768x576.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-1536x1152.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101-800x600.jpeg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2101.jpeg 1575w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Ruotsin ja Suomen kalankulutuksen eroja vertaili </span><a href="https://www.svt.se/nyheter/uutiset/kotimainen-kala-maistuu-suomalaisille-ruotsalaisia-paremmin?fbclid=IwY2xjawVhNc5leHRuA2FlbQIxMABwZG9mAWJyaWQRMFA5RUpHNVU4d3BxZEp2UUFzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEfXDf3Q7bb-kklADAVSX8h7VYKIG2UNjE6K89kzWK0rziUeqHpd8QLK2qjG_w_aem_7UJY6meEBErgz0n0pMBj3g"><span style="font-weight: 400;">jutussaan Ruotsin yleisradioyhtiö SVT</span></a><span style="font-weight: 400;">.</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Suomessa syödään kotimaista ahventa, haukea, kuhaa ja muikkua. Ruotsissa puolestaan maistuu kuluttajille makrilli, alaskanseiti ja turska. Jutun pohjana on käytetty <a href="https://www.luke.fi/fi" target="_blank" rel="noopener">Luonnonvarakeskus LUKEn</a> ja ruotsalaisen <a href="https://www.ri.se/en" target="_blank" rel="noopener">Tutkimusinstituutti Risen</a> tilastoja.  </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Molemmissa maissa syödään määrällisesti enemmän tuontikalaa kuin kotimaista. Tosin Suomessa kotimaisuusaste on merkittävästi suurempi. Suomessa tuontikalaa kulutuksesta on 67 prosenttia, kun Ruotsissa tuontitavaraa on peräti 75 prosenttia kalan kulutuksesta. </span></p>
<h2><b>Suomalaiset kalastavat ahkerammin</b></h2>
<p><span style="font-weight: 400;"><img decoding="async" width="300" height="225" class="size-medium wp-image-21156 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-300x225.jpg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-1536x1152.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n-800x600.jpg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/11/353607801_738355334962519_6308666920723558974_n.jpg 2048w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />Eroa saattaa selittää se, että kalastus on harrastuksena Suomessa suositumpaa kuin Ruotsissa. Melkoisen suuri osa suomalaisista kalastaa. LUKEn yliaktuaari Mika Rahikainen toteaakin SVT:n uutisessa, että 29 prosenttia suomalaisista kalastaa tilastojen mukaan. Hänen mukaansa suomessa on 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Täysin vastaavaa tietoa ei länsinaapuristamme ole, mutta jutussa arvioidaan tilastojen perusteella, että kalastusta ruotsalaista harrastaa noin 10 prosenttia. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Harrastajien määrästä on helppo vetää johtopäätös, että itsepyydettyä kalaa on saatavilla ruokapöytään ja kotimaisia kalalajeja osataan arvostaa. Arvostus saattaa tietenkin näkyä myös valinnoissa kalatiskillä tai ravintolassa. </span></p>
<h2><b>Kalankulutus on suurempaa Suomessa</b></h2>
<p><span style="font-weight: 400;">TIlastoykkönen molemmissa maissa kulutuksessa on norjalainen kasvatettu lohi. Ruotsissa sen suosiota selitetään kätevillä pakkauksilla, Suomessa hinnalla. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;"><img decoding="async" class="img-fluid alignright wp-image-5531 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-300x225.jpg" alt="" width="300" height="225" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-1536x1152.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-2048x1536.jpg 2048w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/6f73c22a-5451-4e4a-9ce5-ca6574941a21-800x600.jpg 800w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" />Ruotsalaisten listalla TOP-10:ssa on turska, makrilli, alaskanseiti ja kilohaili, jotka puuttuvat kokonaan Suomen vastaavasta listauksesta. Sen sijaan Suomen listalla olevat ahven, hauki, muikku ja kuha eivät ole päässeet ruotsalaisten kärkikymmenikköön. Ne kuitenkin kertovat suomalaisten arvostuksesta kotimaista kalaa kohtaan. Kotimaisesta viljellystä kalasta huomio kiinnittyy kirjoloheen, joka Suomessa on kulutuslistalla sijalla kaksi, mutta Ruotsissa vasta sijalla kahdeksan. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kalan ja äyriäisten kulutus on kaikkiaan Suomessa suurempaa kuin Ruotsissa. Vuoden aikana keskivertosuomalainen popsii pari kilo mereneläviä kuin keskivertoruotsalainen. Suomessa henkilöä kohti kulutetaan kalaa ja äyriäisiä noin 12 kiloa, kun Ruotsissa jäädään 10 kiloon. </span></p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/kotimainen-kala-maistuu-suomalaisille-paremmin-kuin-ruotsalaisille/">Kotimainen kala maistuu suomalaisille paremmin kuin ruotsalaisille</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Pakastatko kalaa oikein? Uusi tutkimus kumoaa vanhat luulot – näin kalan rakenne ja maku säilyvät parhaiten</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/pakastatko-kalaa-oikein-uusi-tutkimus-kumoaa-vanhat-luulot-nain-kalan-rakenne-ja-maku-sailyvat-parhaiten/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Roy Norro]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 14 Oct 2026 11:15:48 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=21076</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kalan pakastaminen on erinomainen tapa pidentää saaliin tai ostetun kalan käyttöaikaa yli sesonkien. Moni vanha ennakkoluulo pakastetun kalan kuivemmasta rakenteesta tai heikentyneestä mausta...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/pakastatko-kalaa-oikein-uusi-tutkimus-kumoaa-vanhat-luulot-nain-kalan-rakenne-ja-maku-sailyvat-parhaiten/">Pakastatko kalaa oikein? Uusi tutkimus kumoaa vanhat luulot – näin kalan rakenne ja maku säilyvät parhaiten</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p>Kalan pakastaminen on erinomainen tapa pidentää saaliin tai ostetun kalan käyttöaikaa yli sesonkien. Moni vanha ennakkoluulo pakastetun kalan kuivemmasta rakenteesta tai heikentyneestä mausta juontaa juurensa puutteellisiin pakastusmenetelmiin, pakkasenpolttamiin huonoissa pakkauksissa sekä hitaaseen jäätymiseen ilman vakuumia, sekä yksinkertaisesti siihen, että on pakastettu kala väärin, liian vanhana tai väärin käsiteltynä.</p>
<p>Turun yliopiston tuore tutkimus sekä VTT:n ja RKTL:n (nyk. Luonnonvarakeskus) pitkän linjan tulokset kuitenkin osoittavat, että oikein käsiteltynä ja vakuumipakattuna pakastekala haastaa laadullaan ja ravintoarvoillaan tuoreen kalan käytännössä täysin. Onnistumisen salaisuus ratkaistaan jo ennen pakastimen oven avaamista. Tärkeää on myös huomioida, että ammattikalastajien ja ammattimaisen kalanjalostuksen oikeat käsittelytavat, kylmäketjun hallinta ja muut menetelmät takaavat yleensä merkittävästi paremmat pakastustulokset kuin vapaa-ajankalastajien on mahdollista saavuttaa.</p>
<p><em><strong>Keittiömestarin kommentti:</strong> &#8221;Ravintoloissa ja jalostuksessa, yleensäkin ammattipuolella, missä tiede ja kokemus tulee ennen luuloja, on jo tiedetty kauan, että mikä on tuoreena, verestettynä, nopeasti jäähdytettynä sekä hygieenisesti käsiteltynä ja muutenkin oikeaoppisesti pakastettu, on käytännössä tuore myös sulatettuna. Esimerkiksi siikaa ja kuhaa on maistatettu niin yleisöllä kuin kokkien keskenkin sokkona ja hämmentävän usein vakuumipakastettu kala on ollut makutestin ykkönen. Jos laboratoriotesteissä vuoden ikäisen pakastetun kalan kohdalla jokin arvo on muuttunut tuoreesta jonkin prosenttiyksikön, ei sillä ole oikeasti ruoaksi valmistettuna merkitystä tai pystytä havaitsemaan. Ja – mikä olennaisinta – usein on niin, että pakastettuina vakuumeina ravintolaan otettu ja aamuksi sulatettu on todellisuudessa tuoreempi ja hyvälaatuisempi, kuin viisikin päivää tuoreena matkaa tehnyt tai kalastiskissä odotellut kala, vaikka sinällään vielä hyvälaatuista ja käyttökelpoista olisikin. Lisäksi vakuumipakastaminen on erinomainen keino tasata kalan saatavuutta sesonkien ulkopuolella.&#8221; </em>Roy Norro, keittiömestari ja tuotekehittäjä</p>
<figure id="attachment_6321" aria-describedby="caption-attachment-6321" style="width: 768px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-6321 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-768x1024.jpeg" alt="" width="768" height="1024" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-768x1024.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-225x300.jpeg 225w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-1152x1536.jpeg 1152w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-1536x2048.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0445-scaled.jpeg 1920w" sizes="auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px" /><figcaption id="caption-attachment-6321" class="wp-caption-text">Hauki hyötyy erityisen paljon vakumoinnista. Pakasta hauki fileinä ja käytä aina vanhimmasta päästä pois. Sulatus hitaasti jääkaapissa yön yli.</figcaption></figure>
<h3>Mitä kalalle tapahtuu pakkasessa?</h3>
<p>Kun kala pakastetaan, sen kudosneste alkaa muodostaa jääkiteitä. Kriittisin lämpötila-alue on 0 ja -5 °C:n välillä, jossa suurin osa kalan sisältämästä vedestä jäätyy.</p>
<ul>
<li><strong>Pakastusnopeus ratkaisee:</strong> Jos pakastuminen tapahtuu hitaasti, syntyvät jääkiteet kasvavat suuriksi ja teräviksi. Ne rikkovat kalan herkät lihassolut. Sulatettaessa nämä rikkoutuneet solut eivät enää pysty sitomaan nestettä, vaan arvokas lihasneste valuu ulos ja tuloksena on kuiva, puumainen kala.Nopeassa pakastuksessa syntyy pieniä jääkiteitä, jotka säilyttävät solurakenteen huomattavasti ehjempänä.</li>
<li><strong>Kemialliset muutokset:</strong> Vaikka bakteeritoiminta pysähtyy pakkasessa, entsyymit ja rasvojen hapettuminen tekevät työtään hidastuneena. Mitä tasaisempi ja kylmempi pakastevarasto on (suositus vähintään -20 °C – -30 °C), ja mitä parempi vakuumi on, sitä pidempään kalan proteiinirakenne ja maku pysyvät luonnollisina.</li>
</ul>
<h3>Pohjatyö tehdään ennen pakastusta: Verestys, jäähdytys ja vakuumi – ja niin tuore kala kuin mahdollista</h3>
<p>Pakastimen teho ei yksin riitä pelastamaan laatua, jos raaka-aineen käsittelyssä on tingitty. Huonolaatuinen pakastaminen ilman ilmatiivistä suojaa sekä jo vanha tai väärin käsitelty kala on suurin syy pakastekalan huonoon maineeseen.</p>
<ol>
<li><strong>Huolellinen verestys:</strong> Verestetty kala säilyy merkittävästi parempana kuin verestämätön. Veren hemoglobiini toimii hapettumista kiihdyttävänä aineena, joten verestys estää maun härskiintymistä ja pitää lihan värin kirkkaana. Lisäksi veressä on aktivoitua pilaajabakteereja sekä toimii myös erinomaisena alustana niille.</li>
<li><strong>Esijäähdytys nollaan asteeseen:</strong> Kalan lämpötila tulisi saada mahdollisimman nopeasti pyynnin jälkeen alas lähelle nollaa (esimerkiksi jäävesiseoksella). Hallittu, nopea jäähdyttäminen estää ennenaikaista lihaksen pehmenemistä ja kuolonjäykkyyden jälkeisiä haitallisia vaikutuksia. Lämpimänä pakastimeen laitettu kala pakastuu liian hitaasti.</li>
<li><strong>Vakuumi suojaa hapelta</strong>: Pakkasvarastossa tapahtuva kuivuminen eli &#8221;pakkaspalaminen&#8221; sekä rasvojen härskiintyminen johtuvat hapesta. Ilmatiivis vakuumipakkaaminen on paras tae sille, että kalan laatu ja mehevyys säilyvät pakkasessa huippuluokkaisina.</li>
</ol>
<p><em><strong>Keittiömestarin kommentti:</strong> &#8221;Hankkikaa oikeasti se vakumointikone. Aloita vaikka edullisella alle satasen koneella ja lähdet siitä etenemään. Marketin muovipussi, saati ikävä kyllä pakastuspussikaan ei ole hyvä pakkaus pakastamisessa – paitsi ehkä juuri kalan käytön siirtämisessä parilla viikolla.&#8221; </em>Roy Norro, keittiömestari ja tuotekehittäjä</p>
<h3>Eri kalalajien ja pakastustapojen välillä on eroja</h3>
<p>Kun arvioidaan kalan säilyvyyttä pakkasessa, on tärkeä erottaa, puhutaanko valmiiden fileiden vai kokonaisten kalojen pakastamisesta. VTT:n klassikkotutkimuksessa tarkasteltiin kokonaisena pakastettuja suomukaloja, joista tehtiin sulatuksen jälkeen fileitä myyntiin. Turun yliopiston tuoreemmat tulokset taas korostavat nimenomaan valmiiksi vakuumipakattujen ja nopeasti pakastettujen fileiden erinomaista laadun säilymistä.</p>
<p><strong>Kannattaako kala sitten pakastaa kokonaisena vai fileenä?</strong> Pienet kalat, kuten muikut ja silakat, pakastetaan tyypillisesti perattuna ja kokonaisena – toki poukkeuksena silakkafileet. Suurempien kalojen kohdalla valmiiksi fileointi ja vakuumipakkaus on laadullisesti paras vaihtoehto, sillä ohut filee jäätyy huomattavasti kokonaista kalaa nopeammin (jolloin haitalliset jääkiteet jäävät pieniksi) ja vie pakastimessa vähemmän tilaa. Lisäksi kalan erilaisilla ulkopinnoilla on jäljellä erilaisia pilaajabakteereita, joista päästään eroon fileinä pakastettaessa.</p>
<p>Kokonaisena pakastaminen on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto, jos vakuumikonetta ei ole käytettävissä tai tiedetään vaikkapa jo etukäteen, että sulatuksen jälkeen halutaan savustaa kaloja kokonaisena. Kalan nahka suojaa lihaa jonkin verran hapettumiselta ja pakkaskuivumiselta avointa fileepintaa paremmin (silloin kun kalaa ei jostain syystä ole vakumoitu), edellyttäen että kokonainen kala saadaan jäätymään riittävän nopeasti.</p>
<figure id="attachment_6320" aria-describedby="caption-attachment-6320" style="width: 300px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-6320 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-300x225.jpeg" alt="" width="300" height="225" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-300x225.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-1024x768.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-768x576.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-1536x1152.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-2048x1536.jpeg 2048w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0444-800x600.jpeg 800w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-6320" class="wp-caption-text">Rasvaisten kalojen maun säilyvyyttä pakastimessa parannetaan poistamalla happi. Vanha luulo rasvaisten kalojen maun nopeasta härskiintymisestä pakastimessakin voidaan siirtää käytännössä täysin romukoppaan vakuumissa pakastamalla. Kuvassa pikkusiikaa ja muikkua/silakkaa.</figcaption></figure>
<p><strong>Lajikohtaisessa säilyvyydessä voi olla eroja:</strong></p>
<ul>
<li><strong>Kuha</strong> selviää pakastuksesta poikkeuksellisen hyvin. Esimerkiksi VTT:n jo 90-luvun testeissä neljä kuukautta kokonaisena pakkasvarastoidusta kuhasta saatiin sulatuksen jälkeen fileitä, jotka säilyivät kylmiössä laadukkaina useita päiviä. Laadukkaasti, nykypäivän tiedoilla ja toimintamalleilla vakuumipakattuna fileenä kuha säilyy erinomaisena vielä selvästi tätä pidempään, puolesta vuodesta vuoteen.</li>
<li><strong>Ahven</strong> kestää pakastusta hienosti, mutta esim. kokonaisena aavistuksen kuhaa lyhyempiä aikoja (vaikkakin ero oli teoreettinen). Kuukauden parin pakkasvarastoinnin jäljiltä laatu oli kokonaisenakin pakastettuna erinomainen, mutta pisimpiin säilytyksiin ahvenet kannattaa fileoida ja vakumoida.</li>
<li><strong>Hauki</strong> on suomukaloistamme ehkä herkin pakkasvarastoinnille (erityisesti kokonaisena) ja se kannattaakin pakastaa vakumoituina fileinä. Tällöin fileet säilyvät helposti erinomaisena kuukausia, kuten muutkin kalat.</li>
<li><strong>Rasvaiset kalat</strong> (esim. lohi, kirjolohi, silakka, muikku): Rasvaisten kalojen suurin vihollinen pakkasessa on rasvahappojen hapettuminen. Siksi niille &#8221;vanhaan tyyliin&#8221; eli ennen vakumoinnin yleistymistä suositeltu pakastusaika on ollut vähärasvaisia kaloja lyhyempi. Vakumoituna rasvaisetkin kalat säilyvät erinomaisesti tarvittaessa helposti seuraavaan sesonkiin asti – teollisilla menetelmillä käytännössä jopa vuosia.</li>
</ul>
<h3>Miten sulattaa kala oikein?</h3>
<p>Lähes yhtä tärkeää kuin oikeaoppinen pakastaminen on hallittu sulatus.</p>
<ul>
<li>Sulata hitaasti kylmässä: Siirrä vakuumiin pakattu kala pakastimesta jääkaappiin (+2&#8230;+4 °C) sulamaan hyvissä ajoin. Hidas sulatus ei päästä paljoa lihaskudosten nestettä karkuun ja pitää pintakerroksen lämpötilan turvallisena.</li>
<li>Älä sulata huoneenlämmössä: Nopea sulatus huoneenlämmössä tai lämpimässä vedessä tekee kalasta vetisen ja herättää bakteeritoiminnan nopeasti.</li>
<li>Jos on kiire, niin &#8221;nopea&#8221; sulatus kannattaa tehdä jääkylmässä vedessä.</li>
<li>Valmista mieluiten heti: Pakastimesta sulatettu kala on parhaimmillaan heti sulamisen jälkeen, eikä se kestä hyvänä niin pitkää säilytystä jääkaapissa samalla tavalla kuin tuore kala (mutta toisaalta, onko tällaiseen tarvettakaan?).</li>
</ul>
<figure id="attachment_6322" aria-describedby="caption-attachment-6322" style="width: 225px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-6322 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-225x300.jpeg" alt="" width="225" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-225x300.jpeg 225w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-768x1024.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-1152x1536.jpeg 1152w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-1536x2048.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/12/IMG_0446-scaled.jpeg 1920w" sizes="auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px" /><figcaption id="caption-attachment-6322" class="wp-caption-text">Myös sulatuksella on väliä. Paras on hidas sulatus mahdollisimman kylmässä.</figcaption></figure>
<p>(RN)</p>
<p><strong>Lähteet:</strong></p>
<p>Turun yliopisto: Tutkimus kalan pakastamisesta ja ravitsemuksellisesta laadusta (MTV Uutiset 2026, Iltalehti 2026).</p>
<p>Pro Kala ry, tiedote, 13.10.2026</p>
<p>VTT Tiedotteita (1999): Pakasteesta sulatetun suomukalan tuoreuden säilyvyys.</p>
<p>VTT Tiedotteita (1997): Kalateollisuuden hygienia- ja pakkausopas.</p>
<p>Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2005 (Kala- ja riistaraportteja 356): Kalojen elävänä jäähdyttäminen ja sen vaikutukset teuraslaatuun.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/pakastatko-kalaa-oikein-uusi-tutkimus-kumoaa-vanhat-luulot-nain-kalan-rakenne-ja-maku-sailyvat-parhaiten/">Pakastatko kalaa oikein? Uusi tutkimus kumoaa vanhat luulot – näin kalan rakenne ja maku säilyvät parhaiten</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Stadin Silakkamarkkinoiden 2026 voittajat valittu – paras ravintola-annos löytyi Kruununhaasta</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/stadin-silakkamarkkinoiden-2026-voittajat-valittu-paras-ravintola-annos-loytyi-kruununhaasta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Roy Norro]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 05 Oct 2026 05:45:16 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Tapahtumat]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=21027</guid>

					<description><![CDATA[<p>Stadin Silakkamarkkinat käynnistyivät sunnuntaina 4. lokakuuta Helsingin Kauppatorilla. Markkinoilla on tänä vuonna mukana yli 20 kalastajaa ja saaristolaistuotteiden myyjää markkina-alueella sekä perinteiseen tyyliin...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/stadin-silakkamarkkinoiden-2026-voittajat-valittu-paras-ravintola-annos-loytyi-kruununhaasta/">Stadin Silakkamarkkinoiden 2026 voittajat valittu – paras ravintola-annos löytyi Kruununhaasta</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<div id="model-response-message-contentr_382c1ad0783b03f2" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="polite">
<div>Stadin Silakkamarkkinat käynnistyivät sunnuntaina 4. lokakuuta Helsingin Kauppatorilla. Markkinoilla on tänä vuonna mukana yli 20 kalastajaa ja saaristolaistuotteiden myyjää markkina-alueella sekä perinteiseen tyyliin niin kalastusaluksia kuin perinnnelaivojakin laiturissa. Uutta tarjontaa markkinoilla edustaa erillinen ravintola-alue. Avajaisten yhteydessä palkittiin markkinamyyjien parhaat tuotteet sekä ensimmäistä kertaa valittiin Vuoden silakka-annos tapahtumaan osallistuneiden 12 helsinkiläisravintolan joukosta.</div>
<div></div>
<h4><b data-path-to-node="3" data-index-in-node="0">Vuoden silakka-annos 2026</b></h4>
<div></div>
<div>Ravintoloiden annosten arvioinnista vastasi Suomen Gastronomien Seura. Vuoden silakka-annoksen tittelin voitti Kruununhaassa toimivan Sake Bar &amp; Izakayan <i data-path-to-node="3" data-index-in-node="175">silakkasashimi roll</i>. Seuran edustaja Leino perusteli voittajan valintaa muun muassa sillä, että annoksen suutuntuma oli miellyttävä, annoskoko tarkkaan harkittu ja esillepano tuki vahvasti annoksen ideaa.</div>
<div></div>
<h4><b data-path-to-node="4" data-index-in-node="0">Silakkaraadin valitsemat parhaat silakkatuotteet</b></h4>
<div></div>
<div>Kauppatorin myyjien perinteisiä tuotteita arvioi erillinen asiantuntijoista koostuva Silakkaraati. Palkinnot jaettiin kahdessa kategoriassa:</div>
<div></div>
<ul data-path-to-node="5">
<li>
<div><b data-path-to-node="5,0,0" data-index-in-node="0">Vuoden perinteinen maustekala:</b> Sarjan pääpalkinnon vei ahvenanmaalainen Hasse Bergman. Tuomaristo palkitsi tuotteen sen persoonallisesta ja tasapainoisesta mausta. Erityiskiitosta sai upea maustetasapaino, joka antoi pääosan itse silakalle. Toiselle sijalle ylsi Hannu Hellsten Pyhtäältä ja kolmanneksi sijoittui niin ikään pyhtääläinen Tommi Lillberg.</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="5,1,0" data-index-in-node="0">Silakkayllätys:</b> Tittelistä kilpaili tänä vuonna yhteensä 11 eri tuotetta. Sarjan voiton veivät taivassalolaiset Pirjo ja Reima Salonen tillisilakallaan. Raati kuvaili voittajatuotteen maistelukokemusta ilahduttavaksi. Sarjan toiselle sijalle sijoittui Tommi Lillbergin valmistama suutarinlohi Pyhtäältä, ja kolmannen sijan nappasi Merikarvialla toimivan Kasalan kahvila-ravintolan Kipparin Punaposki -silakkatuote.</div>
</li>
</ul>
<div>Silakkamarkkinoiden torimyynti ja ravintoloiden silakkaviikot jatkuvat Helsingissä lauantaihin 10. lokakuuta saakka.</div>
</div>
<div></div>
<div>Kuva: Silakkamarkkinat / Sake Bar &amp; Izakaya</div>
<div></div>
<div>(RN)</div>
<div></div>
<div></div>
<div>Lähde: <a href="https://silakkamarkkinat.fi/2026/10/04/stadin-silakkamarkkinoiden-vuoden-parhaat-silakkatuotteet-ja-vuoden-silakka-annos-on-valittu/">https://silakkamarkkinat.fi/2026/10/04/stadin-silakkamarkkinoiden-vuoden-parhaat-silakkatuotteet-ja-vuoden-silakka-annos-on-valittu/</a></div>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/stadin-silakkamarkkinoiden-2026-voittajat-valittu-paras-ravintola-annos-loytyi-kruununhaasta/">Stadin Silakkamarkkinoiden 2026 voittajat valittu – paras ravintola-annos löytyi Kruununhaasta</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Silakkamarkkinoiden 2026 etkot alkoivat tänään – Stadin huippuravintolat pukevat perinneherkun uuteen, kansainväliseen asuun</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/silakkamarkkinat-helsinki-2026-ravintolat/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Roy Norro]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 25 Sep 2026 11:36:44 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[Kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[kalaruokakulttuuri]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimainen kala]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[Silakka]]></category>
		<category><![CDATA[Silakkamarkkinat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=21002</guid>

					<description><![CDATA[<p>Stadin Silakkamarkkinoita juhlitaan Kauppatorilla 4.–10. lokakuuta 2026, mutta silakkakausi starttasi näyttävästi jo tänään perjantaina 25. syyskuuta. Yksitoista Helsingin huippuravintolaa aloitti silakkamarkkinoiden etkot tuomalla...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/silakkamarkkinat-helsinki-2026-ravintolat/">Silakkamarkkinoiden 2026 etkot alkoivat tänään – Stadin huippuravintolat pukevat perinneherkun uuteen, kansainväliseen asuun</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div>
<figure id="attachment_21019" aria-describedby="caption-attachment-21019" style="width: 1024px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21019 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-1024x768.jpg" alt="" width="1024" height="768" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-1536x1152.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-2048x1536.jpg 2048w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_4970-800x600.jpg 800w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /><figcaption id="caption-attachment-21019" class="wp-caption-text">Vuoden Silakkatuote -kilpailusarjojen palkittuja vuodelta 2025. Kuinka käy tänä vuonna? Tämä selviää, kun varsinaiset markkinat alkavat 4.10. Helsingin Kauppatorilla. Kuva: Kalaruoka.fi</figcaption></figure>
</div>
<div>Stadin Silakkamarkkinoita juhlitaan Kauppatorilla 4.–10. lokakuuta 2026, mutta silakkakausi starttasi näyttävästi jo tänään perjantaina 25. syyskuuta. Yksitoista Helsingin huippuravintolaa aloitti silakkamarkkinoiden etkot tuomalla listoilleen toinen toistaan modernimpia silakka-annoksia. Tavoite on selvä: hopeakylkinen kansalliskalamme on huipputason raaka-aine, joka ansaitsee ja tarvitsee rinnalleen uuden, laajemman yleisön.</div>
</div>
<div></div>
<div>
<figure id="attachment_21006" aria-describedby="caption-attachment-21006" style="width: 240px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21006 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9442-240x300.jpg" alt="" width="240" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9442-240x300.jpg 240w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9442-819x1024.jpg 819w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9442-768x960.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9442.jpg 1080w" sizes="auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px" /><figcaption id="caption-attachment-21006" class="wp-caption-text">Kuva: Silakkamarkkinat</figcaption></figure>
</div>
<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div></div>
<div>Syksyinen tuuli ja meren tuoksu kuuluvat Helsinkiin, samoin vuodesta 1743 asti järjestetyt markkinat. Tänä vuonna tapahtuma saa raikkaan ja urbaanin lisämausteen kaupungin ravintolakentän lähtiessä sankoin joukoin mukaan juhlintaan. Tänään alkaneilla etkoilla silakkaa tarjoilevat muun muassa nollahävikkiravintola Nolla, Finnjävel Sali, Elm sekä Sake Bar &amp; Izakaya.</div>
</div>
<div></div>
<div></div>
<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div></div>
<h5><b data-path-to-node="4" data-index-in-node="0">Silakkaa sashimina ja boqueronesina</b></h5>
<div>Monelle silakka tuo mieleen lähinnä perinteiset paistetut silakkapihvit tai joulupöydän sinappisilakat. Vaikka klassikoissa on taikaa, silakka taipuu saumattomasti myös kansainvälisen tason huippugastronomiaan. Etkoilla perinneherkku tuodaan uudelle vuosikymmenelle ja uuden polven maistelijoiden lautasille täysin ennakkoluulottomasti.</div>
<div></div>
<div>Listoilta löytyy tänä syksynä muun muassa silakkasashimia, adobo-marinoitua silakkaa karviaisremouladella, hiiligrillattua silakkaa sekä espanjalaishenkisiä silakka-boqueroneseja. Kun ammattikokit päästetään irti, usein arkisena pidetystä kalasta kuoriutuu todellinen makuelämys, joka haastaa laadullaan helposti suositut tuontikalat ja osoittaa, että arkisena pidetty kala on aivan yhtä kiinnostava kuin muutkin.</div>
</div>
<div></div>
<div>
<figure id="attachment_21010" aria-describedby="caption-attachment-21010" style="width: 200px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21010 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/KOR55448_powerpoint-200x300.jpg" alt="" width="200" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/KOR55448_powerpoint-200x300.jpg 200w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/KOR55448_powerpoint.jpg 667w" sizes="auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px" /><figcaption id="caption-attachment-21010" class="wp-caption-text">Perinnelaivat ja kalastaja-alukset kuuluvat edelleen silakkamarkkinoiden ilmeeseen. Kannattaa käydä tutustumassa ja ostoksilla! Kuva: Silakkamarkkinat</figcaption></figure>
</div>
<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div></div>
<h5><b data-path-to-node="6" data-index-in-node="0">Uutta yleisöä houkuttelemassa</b></h5>
<div>Kotimaisen kalan kulutus – ja erityisesti silakan asema – on pitkään kaivannut pientä nuorennusleikkausta. Ravintoloiden mukanaolo -konseptia kehittämässä ollut ravintoloitsija Luka Balać tiivistikin ajatuksen osuvasti todetessaan silakan olevan yksi tärkeimmistä kotimaisista raaka-aineistamme, joka on syytä nostaa takaisin ansaitsemaansa valoon. Kalaruoka.fi allekirjoittaa näkemyksen täysin, kuin myös kalan- ja erityisesti silakankäytön nuorennusleikkauksen.</div>
</div>
<div></div>
<div>
<figure id="attachment_21007" aria-describedby="caption-attachment-21007" style="width: 240px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21007 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9443-240x300.jpg" alt="" width="240" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9443-240x300.jpg 240w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9443-819x1024.jpg 819w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9443-768x960.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9443.jpg 1080w" sizes="auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px" /><figcaption id="caption-attachment-21007" class="wp-caption-text">Pidetään perinteet ja kunnioitetaan niitä, mutta katsotaan myös tulevaisuuteen ja kohti uusia tuulia. Kuva: Silakkamarkkinat</figcaption></figure>
</div>
<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div></div>
<div>Tuomalla silakan osaksi modernia, kansainvälisiä vivahteita hyödyntävää ravintolakulttuuria, annokset puhuttelevat uutta yleisöä. Moni saattaa tilata ravintolassa ennakkoluulottomasti silakkasashimia, vaikkei kotikeittiössä silakkaa perinteiseen tapaan valmistaisikaan.</div>
<div>Jos siis mielit maistaa, mihin kaikkeen 2020-luvun moderni silakka pystyy, suuntaa etkoille kaupungin ravintoloihin. Varsinainen markkinahumu kalastajaveneineen käynnistyy Kauppatorilla sunnuntaina 4. lokakuuta.</div>
</div>
<div></div>
<div>Tänä vuonna Silakkamarkkinoiden alueella on myös erillinen, oma ravintola-alue, jossa herkkuja tarjoilevat Tumpin savukala sekä ravintolat Kuurna, Ariel ja Mare sekä Loimukeisarin rullaamo. Alue on auki kun markkinatkin, mutta avaa klo 11.</div>
<div id="model-response-message-contentr_0de762eb0a6c8dc0" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="off">
<div></div>
<h3 data-path-to-node="10">Etkojen ravintolat ja silakka-annokset</h3>
<div><i data-path-to-node="11" data-index-in-node="0">(Annokset ovat saatavilla ravintoloissa 25.9.–10.10.2026)</i></div>
<ul data-path-to-node="12">
<li>
<div><b data-path-to-node="12,0,0" data-index-in-node="0">Aoi:</b> Adobo-marinadissa silakkaa &amp; karviaisremoulade</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,1,0" data-index-in-node="0">Elm:</b> Silakka-boquerones, paahdettua maitoleipää ja tomaattihilloa</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,2,0" data-index-in-node="0">Finnjävel Sali:</b> Hiilisilakkaa, hapankermaa ja rapeaa mallasleipää</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,3,0" data-index-in-node="0">Gastro Cafe Kallio:</b> Savusilakka-pithivier</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,4,0" data-index-in-node="0">Klaava:</b> Vorschmack-leipä ja marinoitua silakkaa</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,5,0" data-index-in-node="0">Maukku:</b> Maukun silakkapihvit, hillosipulia &amp; merileväkastiketta</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,6,0" data-index-in-node="0">Nokka:</b> Katajanmarjasilakkaa ja fermentoitua omenaa</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,7,0" data-index-in-node="0">Nolita:</b> Grillattua silakkaa escabeche perunarieskan päällä, piparjuuri-kananmunavoita, karamellisoitua valkosipulia ja savusilakka-kreemiä, shiso-lehteä ja rapeat ruodot</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,8,0" data-index-in-node="0">Nolla:</b> Silakka-boquerones, kesän pikkeleitä ja yrttinen pil pil</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,9,0" data-index-in-node="0">Ravintola Pontus:</b> Pissaladière, jossa marinoitua silakkaa, karamellisoitua sipulia ja vihreä oliivitapenade</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="12,10,0" data-index-in-node="0">Sake Bar &amp; Izakaya:</b> Silakkasashimi roll</div>
</li>
</ul>
<figure id="attachment_21005" aria-describedby="caption-attachment-21005" style="width: 300px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21005 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441-300x225.jpg" alt="" width="300" height="225" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441-800x600.jpg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9441.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-21005" class="wp-caption-text">Ravintola Elmin silakka-boquerones. Kuva: Silakkamarkkinat/Elm</figcaption></figure>
<figure id="attachment_21009" aria-describedby="caption-attachment-21009" style="width: 240px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-21009 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9445-240x300.jpg" alt="" width="240" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9445-240x300.jpg 240w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9445-819x1024.jpg 819w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9445-768x960.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/09/IMG_9445.jpg 1080w" sizes="auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px" /><figcaption id="caption-attachment-21009" class="wp-caption-text">Kuva: Silakkamarkkinat</figcaption></figure>
<h3 data-path-to-node="14">INFO: Stadin Silakkamarkkinat 2026</h3>
<ul data-path-to-node="15">
<li>
<div><b data-path-to-node="15,0,0" data-index-in-node="0">Sijainti:</b> Kauppatori, Helsinki</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="15,1,0" data-index-in-node="0">Aika:</b> 4.–10. lokakuuta 2026</div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="15,2,0" data-index-in-node="0">Aukioloajat:</b> Markkina-alue on avoinna klo 9–19 ja tapahtuman ravintolat klo 11–19</div>
</li>
</ul>
</div>
<div id="model-response-message-contentr_86fc35db491b44bc" class="markdown markdown-main-panel md-content enable-luminous-fast-follows enable-updated-hr-color stronger" dir="ltr" aria-busy="false" aria-live="polite">
<h6 data-path-to-node="0">Lähteet</h6>
<ul data-path-to-node="1">
<li>
<div><b data-path-to-node="1,0,0" data-index-in-node="0">Stadin Silakkamarkkinat:</b> <i data-path-to-node="1,0,0" data-index-in-node="25">Stadin Silakkamarkkinoiden etkot tuovat uniikit silakka-annokset Helsingin ravintoloihin</i> (8.9.2026) – <a class="ng-star-inserted" href="https://silakkamarkkinat.fi/2026/09/08/stadin-silakkamarkkinoiden-etkot-tuovat-uniikit-silakka-annokset-helsingin-ravintoloihin/?utm_source=gemini" target="_blank" rel="noopener" data-hveid="0" data-ved="0CAAQ_4QMahgKEwiUpdu-8YaXAxUAAAAAHQAAAAAQoAY">silakkamarkkinat.fi</a></div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="1,1,0" data-index-in-node="0">Stadin Silakkamarkkinat:</b> Tapahtumatiedot, ohjelma ja aukioloajat 2026 – <a class="ng-star-inserted" href="https://silakkamarkkinat.fi/?utm_source=gemini" target="_blank" rel="noopener" data-hveid="0" data-ved="0CAAQ_4QMahgKEwiUpdu-8YaXAxUAAAAAHQAAAAAQoQY">silakkamarkkinat.fi</a></div>
</li>
<li>
<div><b data-path-to-node="1,2,0" data-index-in-node="0">Time Out Helsinki:</b> <i data-path-to-node="1,2,0" data-index-in-node="19">Silakkamarkkinoiden etkot: silakkaa Helsingin parhaissa ravintoloissa</i> (21.9.2026)</div>
</li>
</ul>
</div>
<p>Jutun otsikkokuva: Silakkamarkkinat</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/silakkamarkkinat-helsinki-2026-ravintolat/">Silakkamarkkinoiden 2026 etkot alkoivat tänään – Stadin huippuravintolat pukevat perinneherkun uuteen, kansainväliseen asuun</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Kumpi päätyy lautasellesi? Kotimainen kirjolohi vs. tuontilohi</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/kumpi-paatyy-lautasellesi-kotimainen-kirjolohi-vs-tuontilohi/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Maarit]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 25 Jun 2026 11:49:19 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[kalankasvatus]]></category>
		<category><![CDATA[kirjolohi]]></category>
		<category><![CDATA[Norjan lohi]]></category>
		<category><![CDATA[tuontikala]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=20838</guid>

					<description><![CDATA[<p>toimittaja Anssi Leppänen Kaupan kalatiskillä kisataan suomalaisten suosiosta. Kotimaisen kirjolohen suosio on kääntynyt kasvuun, kun yhä useampi haluaa lautaselleen kotimaista kalaa norjanlohen sijaan....</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/kumpi-paatyy-lautasellesi-kotimainen-kirjolohi-vs-tuontilohi/">Kumpi päätyy lautasellesi? Kotimainen kirjolohi vs. tuontilohi</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><em>toimittaja Anssi Leppänen</em></p>
<p><b>Kaupan kalatiskillä kisataan suomalaisten suosiosta. Kotimaisen kirjolohen suosio on kääntynyt kasvuun, kun yhä useampi haluaa lautaselleen kotimaista kalaa norjanlohen sijaan. Kestosuosikki Norjan lohi alias merilohi on silti yhä maamme ylivoimaisesti syödyin kala – kumpi näistä päätyy useammin sinun ostoskoriisi? </b></p>
<p><span style="font-weight: 400;"><b><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid aligncenter wp-image-20765 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-1024x768.jpg" alt="" width="1024" height="768" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-1536x1152.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-2048x1536.jpg 2048w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/04/IMG_7963-800x600.jpg 800w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></b>Kiinnostus kotimaista kalaa kohtaan näkyy myös kalan kasvatuksessa. Vuonna 2025 ruokakalaa kasvatettiin 18 miljoonaa kiloa. Kasvu edelliseen vuoteen oli miljoona kiloa. Suurin osa, eli 95 %, kasvatetusta ruokakalasta oli <strong>kirjolohta</strong>. Loppu koostui <strong>siiasta</strong>, nieriästä ja taimenesta. Luonnonvarakeskus Luke tilastoi vuosittain suomalaisen kalankasvatuksen. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kotimainen kalankasvatus on ollut hienoisessa kasvussa koko 2020 luvun vuotta 2023 lukuunottamatta. Suurin osa syömästämme kalasta on kuitenkin yhä tuontitavaraa. Pelkästään Norjasta tuotiin vuonna 2024 kalaa 51 miljoonaa kiloa. Valtaosa tästä oli kasvatettua lohta. Norjanlohohi on suomalaisten ruokapöytien ykköskala. Vuonna 2024 suomalaiset söivät 2,6 kiloa norjalaista lohta henkilö kohden. Kotimaisen kirjolohen kulutus samaan aikaan oli 1,6 kiloa.</span></p>
<p><em>Tiesitkö? Kaupassa myytävä norjanlohi tai toiselle nimellä kutsuttu merilohi on <strong>aina kasvatettua kalaa</strong> ei villikalaa.  </em></p>
<h2>Hyvä omatunto kaupanpäällisenä</h2>
<figure id="attachment_9056" aria-describedby="caption-attachment-9056" style="width: 300px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-9056 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652-300x225.jpg" alt="" width="300" height="225" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652.jpg 720w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-9056" class="wp-caption-text">Norjan lohentuotanto tuhoaa luonnon lohikalakantoja. Syinä mm. räjähdysmäinen kalatäiden määrän kasvu. Täit tappavat nuoret lohet vuonoissa. Lisäksi erilaiset kalataudit tappaa luonnon kaloja. Lopulta kassikarkulaisten ja luonnon kalojen risteymät heikentää luonnon kalojen geenejä.</figcaption></figure>
<p><span style="font-weight: 400;">Kotimainen kalankasvatus parantaa huoltovarmuutta, kun elintarviketuotanto säilyy omissa käsissämme. Kuluttaja voi tukea kotimaista kalanviljelyä ja pitää sen nousu-uralla valitsemalla kaupan tiskistä kotimaisen kirjolohen Norjan lohen sijaan. Kotimaista kalaa on tarjolla ympäri vuoden. Se helpottaa valintaa. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kalaruoka.fi</span><span style="font-weight: 400;">:n päätoimittaja, keittiömestari <strong>Roy Norro</strong> painottaa kotimaisen kalan olevan myös vihreä valinta: “Suomalainen kalankasvatus on maailman säädellyintä. Kotimainen kirjolohi on myös WWF:n kalaoppaassa vihreällä listalla toisin kuin Norjan lohi, jota järjestö suosittelee välttämään. Kotimainen kala on aina turvallinen ja läpinäkyvä valinta on se sitten villiä tai kasvatettua ja on se ostettu suoraan ammattikalastajilta tai kaupasta.” </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kalan kokonaiskulutus on vajaassa 15 vuodessa laskenut hieman. Kun 2010 luvun alussa suomalaiset söivät kalaa 15 kiloa henkeä kohden, vuonna 2024 lukema oli 12 kiloa. 2010-luvun alussa myös norjalaisen lohen kulutus oli ennätyslukemissaan Suomessa. Se on vuosien saatossa pienentynyt. Kun kotimaisen kalan osalta muutos on ollut pienempi, on kotimaisuusaste hieman noussut.  </span></p>
<p><a href="https://kalaruoka.fi/opi/miksi-suomalaiseen-lohikeittoon-laitetaan-norjalaista-lohta/" target="_blank" rel="noopener">Lue miksi suomalaisten lohikeittoon laitetaan Norjan kassilohta?</a></p>
<h2><b>Mistä kotimainen kirjolohi tulee?</b></h2>
<figure id="attachment_20689" aria-describedby="caption-attachment-20689" style="width: 300px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-20689 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733-300x169.jpeg" alt="" width="300" height="169" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733-300x169.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733-1024x578.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733-768x434.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733-1536x867.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2026/03/Rainbowtrout_roll3-scaled-e1773765210733.jpeg 1920w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-20689" class="wp-caption-text"><a href="https://kalaruoka.fi/reseptit/bbq-kirjolohipaisti/" target="_blank" rel="noopener">Kirjolohirullaa grillissä</a></figcaption></figure>
<p><span style="font-weight: 400;">Suurimmaksi osaksi kotimainen kalankasvatus tapahtuu merellä. 75 prosenttia ruokakalan tuotannosta tapahtuu kassikasvatuksena merialueilla. Keskeisenä paikkana painottuu Ahvenanmaa, jossa tuotetaan noin puolet kasvatetusta ruokakalasta. Sisävesillä kasvatettiin viime vuonna 4,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Toiminta painottui Pohjois-Savoon ja kassien sijaan se tapahtui allas- ja kiertovesiviljelynä. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Tilastollisesti kasvatetun ruokakalan tuotanto on Suomessa tällä hetkellä 1990 luvun puolivälin tasolla. 2000-luvulla tuotantoon tullut kuoppa on saatu kurottua kiinni ja nousutrendi jatkuu. Samalla kun kasvatetun kalan määrät kasvavat, vähenevät niitä tuottavat laitokset. Tästä ei kuitenkaan kannata huolestua. Suuremmat ja tehokkaammat laitokset voidaan nähdä jopa omavaraisuutta tukevina, ne on myös varustettu ympäristöystävällisyyttä tukevalla tekniikalla. Vuonna 2025 Suomessa kasvatti kalaa noin 190 yritystä. Niiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin kolmanneksella. </span></p>
<p>&nbsp;</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/kumpi-paatyy-lautasellesi-kotimainen-kirjolohi-vs-tuontilohi/">Kumpi päätyy lautasellesi? Kotimainen kirjolohi vs. tuontilohi</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Pari kiloa enemmän kalaa vuodessa</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/pari-kiloa-enemman-kalaa-vuodessa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Mari]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 16 Jun 2026 15:55:51 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimainen kala]]></category>
		<category><![CDATA[kotimainen kalaruoka]]></category>
		<category><![CDATA[kotimaisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=20831</guid>

					<description><![CDATA[<p>Tee ekoteko ja valitse kotimainen kala Toimittaja: Anssi Leppänen Suomalaiset söivät viime vuonna aiempaa enemmän kalaa. Luonnonvarakeskus Luken ravintotase kertoo kalan maistuvan suomalaisille....</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/pari-kiloa-enemman-kalaa-vuodessa/">Pari kiloa enemmän kalaa vuodessa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<h2>Tee ekoteko ja valitse kotimainen kala</h2>
<p><em>Toimittaja: Anssi Leppänen</em></p>
<p><b>Suomalaiset söivät viime vuonna aiempaa enemmän kalaa. Luonnonvarakeskus Luken ravintotase kertoo kalan maistuvan suomalaisille. Vuonna 2025 suomalainen popsi keskimäärin 14,4 kiloa kalaa.  Se on pari kiloa enemmän kuin vuotta aiemmin. </b></p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid aligncenter wp-image-8716 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-1024x577.jpeg" alt="" width="1024" height="577" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-1024x577.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-300x169.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-768x433.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-1536x865.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/08/IMG_2476-scaled-e1754123821189-2048x1154.jpeg 2048w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Etenkin tuoreen kalan kulutus on noussut. Lähes kaikki kasvu kalan kulutuksessa on muodostunut tuoreesta kalasta. Kalasäilykkeiden ja muulla tapaa jalostettujen, kuten savustettujen, kalojen kulutus pysyi liki muuttumattomana vuodesta 2024. Vertailun vuoksi lihan kulutus tilastossa laski viime vuonna 0,2 kilolla henkeä kohti. Myös viljatuotteiden kulutus laski. Noususuhdanteessa kalan lisäksi olivat voi, kananmunat ja juustot. </span></p>
<h2><b>Kotimaisuus edistää huoltovarmuutta</b></h2>
<p><a href="http://kalaruoka.fi"><span style="font-weight: 400;"><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="169" class="size-medium wp-image-8615 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-300x169.jpg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-300x169.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-1024x577.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-768x433.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-1536x865.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_3429-scaled-e1750098953708-2048x1154.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Kalaruoka.fi</span></a><span style="font-weight: 400;">:n päätoimittaja ja keittiömestari <strong>Roy Norro</strong> puhuu lämpimästi kotimaisen kalan puolesta. Se on vastuullista ja kestävästi tuotettua. Kotimainen on aina vihreämpi valinta tuontikalaan verrattuna, myös kalasäilykkeissä. Siinä missä tonnikala aiheuttaa päästöjä pelkästään matkustamalla tuhansia kilometrejä Suomeen, kotimainen kalasäilyke on ympäristöteko: “</span><span style="font-weight: 400;">Kalastamalla särkikaloja poistamme vedestä suuria määriä fosforia ja typpeä. Jokainen purkki kotimaista luonnonkalaa on konkreettinen ekoteko oman lähivesistösi puolesta</span><span style="font-weight: 400;">”</span><span style="font-weight: 400;">, toteaa Norro. Kotimaisen kalasäilykkeen valitsemalla edesauttaa vesien pysymistä kirkkaampina ja puhtaampina. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Oma lukunsa tietenkin on myös se, että kotimaisen kalan käyttö pitää yllä huoltovarmuutta. Tuotantoketju vedestä ruokapöytään pysyy tehokkaana ja toimivana. Kriisin sattuessa globaali logistiikka saattaa yskiä nopeastikin. Tässäkin suhteessa suomalainen villikala tai kasvatettu kala ovat viisaita valintoja. </span></p>
<h2><b>Laske annoshinta &#8211; pieni ero, suuret vaikutukset</b></h2>
<p><span style="font-weight: 400;"><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="171" class="size-medium wp-image-3212 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-300x171.jpg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-300x171.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-1024x582.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-768x437.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-1536x874.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/09/IMG_1940-scaled-e1725549902334-2048x1165.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Kotimaisella kalalla ja sen kulutuksella on muitakin merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriö on kotimaisen kalan edistämisohjelmassaan laskenut, että jo yksi kotimainen kala-ateria viikossa lisää loisi Suomeen satoja uusia työpaikkoja. Terveyshyödyn vaikutuksiksi arvioidaan 1-2 miljardia euroa. Samalla kun terveys kohenee ja työpaikat lisääntyvät, pienenee ruokavalion hiilijalanjälki 5-6 prosentilla. Tämä siis lisäämällä viikon ruokalistalle yksi kotimaisesta kalasta valmistettu ateria. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-928 size-medium alignleft" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-300x153.jpeg" alt="" width="300" height="153" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-300x153.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-1024x523.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-768x392.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-1536x784.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/IMG_3220-1-2048x1045.jpeg 2048w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Tuore, kotimainen kala ei välttämättä ole halvin vaihtoehto ja tuontilohen tai tonnikalapurkin valinta voi houkutella. Usein sen vaikutus ruoka-annoksen lopulliseen hintaan on kuitenkin pieni. Kuluttajalle hintaero ei esimerkiksi säilykekalaa ostettaessa lopulta ole suuri, muutamia kymmeniä senttejä annosta kohden. “</span><span style="font-weight: 400;">Mitä saat tuolla pienellä lisähinnalla? Saat puhtaampaa, maistuvampaa ja tuoreempaa raaka-ainetta. Ennen kaikkea varmistat, että rahasi jäävät kiertämään Suomeen. Ne maksavat suomalaisen kalastajan palkan ja pitävät kotimaisen kalatalouden pyörimässä”, luettelee Norro hyötyjä. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Viime vuonna suomalaiset tuntuvat tilaston mukaan tehneen viisaita valintoja lisäämällä kalan kulutusta. Kotimaisuusasteessa riittää vielä kirittävää. Hinnan lisäksi valintoja tehdessään kannattaa pitää mielessään moni muukin seikka. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kotimaisen tuoreen kalan äärelle kuluttaja voi etsiytyä </span><a href="http://ammattikalastaja.fi"><span style="font-weight: 400;">ammattikalastaja.fi</span></a><span style="font-weight: 400;"> -karttapalvelussa. Se on paikka, josta kuluttajille kalaa suoraan myyvät ammattikalastajat löytyvät kätevästi kartalta. Palvelu on tehty edistämään kotimaisen luonnonkalan saatavuutta. Ilmaisesta palvelusta löytyy kalastajien yhteystietoja ympäri Suomen.  </span></p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/pari-kiloa-enemman-kalaa-vuodessa/">Pari kiloa enemmän kalaa vuodessa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Onko viikon vanha kala tuoretta? – Oikein säilytettynä on, tai vähintäänkin käyttökelpoista</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/onko-viikon-vanha-kala-tuoretta-oikein-sailytettyna-on-tai-vahintaankin-kayttokelpoista/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Mari]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 23 Feb 2026 09:07:38 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[kalan säilyminen]]></category>
		<category><![CDATA[kalan säilyttäminen]]></category>
		<category><![CDATA[kalan säilytys]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=20574</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kalastajat ja kalan ystävät arvostavat tuoretta kalaa. Kala on herkkä elintarvike ja altis pilaantumiselle – ainakin jos sitä säilytetään väärin. Toisin kuin joskus...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/onko-viikon-vanha-kala-tuoretta-oikein-sailytettyna-on-tai-vahintaankin-kayttokelpoista/">Onko viikon vanha kala tuoretta? – Oikein säilytettynä on, tai vähintäänkin käyttökelpoista</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<figure id="attachment_936" aria-describedby="caption-attachment-936" style="width: 1024px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-936 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-1024x768.jpeg" alt="" width="1024" height="768" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-1024x768.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-300x225.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-768x576.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-1536x1152.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1-800x600.jpeg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/WhatsApp-Image-2021-06-02-at-20.43.12-1.jpeg 1600w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /><figcaption id="caption-attachment-936" class="wp-caption-text">Näin kalaa ei kannata säilyttää lyhyitäkään hetkiä, ellet ole laittamassa fileitä heti pannulle. Kala säilyy parhaiten jäitettynä ja nollassa asteessa.</figcaption></figure>
<p><strong>Kalastajat ja kalan ystävät arvostavat tuoretta kalaa. Kala on herkkä elintarvike ja altis pilaantumiselle – ainakin jos sitä säilytetään väärin. Toisin kuin joskus kuulee puhuttavan, kala ei välttämättä ole parhaimmillaan valmistettavaksi pyydystyspäivänä tai seuraavanakaan. Lämpötilalla ja oikealla käsittelyllä kala säilyy syöntikuntoisena yli viikonkin.</strong></p>
<p><em>Toimittaja: Anssi Leppänen</em></p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" width="225" height="300" class="size-medium wp-image-2906 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/eb3d8ee8-ec98-41fd-8667-e60f77cf07da-225x300.jpeg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/eb3d8ee8-ec98-41fd-8667-e60f77cf07da-225x300.jpeg 225w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/eb3d8ee8-ec98-41fd-8667-e60f77cf07da-768x1024.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/eb3d8ee8-ec98-41fd-8667-e60f77cf07da-1152x1536.jpeg 1152w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/03/eb3d8ee8-ec98-41fd-8667-e60f77cf07da.jpeg 1200w" sizes="auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px" />Oikea säilytys ratkaisee paljon kalan säilyvyydessä, mutta myös muuhun käsittelyyn on syytä kiinnittää huomiota. Viime vuoden lopulla <a href="https://yle.fi/a/74-20200339">Yle uutisoi kalatiskeissä olevan myynnissä vanhaa kalaa</a>. Jutussa muun muassa ihmeteltiin noin puolentoista viikon myyntiajoilla olleita tuoreita kaloja (joiksi osoittautuivat lähinnä kasvatetut lohikalat). Käytännössä pitkille myyntiajoille löytyy kuitenkin peruste, kun säilytys tehdään oikein. Kalastajat, kaupat ja kalatukut toimivat säilytyksestä annettujen ohjeiden mukaan. Kaikilla heillä on tarkoin dokumentoidut toimintatavat. Tämä parantaa ja pidentää kalan säilyvyyttä esimerkiksi kotitarvekalastajan kalastamaan kalaan verrattuna.</p>
<p>Kokki ja Kalaruoka.fi-sivuston päätoimittaja <strong>Roy Norro</strong> luki Ylen selvityksen taulukoista vedettyä johtopäätöstä ja Ylen otsikointia hämmentyneenä: “Valtaosa kalatistiskeistä oli hyvässä tikissä Ylen testissä. Hämmentävää otsikoida iltapäivälehtien klikkityyliin, tai annetaan ymmärtää, että kalatiskit olisivat täynnä vanhaa kalaa.” Kommentillaan Norro viittaa siihen, että jutussa esitellyssä taulukossa yli viikon vanhaa kalaa oli ollut myynnissä vain yksittäisissä kalatiskeissä.</p>
<p><strong><em>&#8221;Kun tutkin tuota <a href="https://yle.fi/a/74-20200339">taulukkoa</a>, niin kyllä valtaosa eli kaksi kolmasosaa kalatiskien tarjonnasta pyörii varsin nopealla aikataululla, myydään tuoreena ja hyvässä alle viikon käyttöikkunassa – ja tästä suuri osa oli muuten suomalaista villikalaa. Mainittakoon nyt vielä, että se harhaluulo, että kala olisi jotenkin pakko saada syödyksi tai olisi tuoretta vain kahden päivän sisällä nostosta perustuu aikoihin, jolloin kylmäketjut olivat ehkä mitä sattuu ja hygieniastakin tiedettiin vähemmän. Lisäksi monen kalan rakenteellisesti paras käyttöhetkihän on vasta kuolonkankeuden laukeamisen jälkeen siinä 2-4 päivän tienoolla, riippuen siitä kuinka kylmässä se on säilytetty.&#8221; Roy Norro</em></strong></p>
<p>Jokaisen kalaerän osalta myyntiaikoja ei kaupan toki tarvitse määrittää erikseen, eikä jokaisesta kalasta tehdä mikrobiologista tutkimusta. Tällöin tuoreen, pakkaamattoman kalan kohdalla käytetään yleisesti käytössä olevia säilyvyysaikoja eli parasta tietämystä mitä asiasta on.</p>
<p>Apua kalan säilyvyyden arviointiin antaa muun muassa VTT:n laatima <a href="https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/1997/T1847.pdf" target="_blank" rel="noopener">Kalateollisuuden hygienia- ja pakkausopas</a>. Kylmäketjun on oltava tietenkin aukoton ja jäissä ei kannata säästellä. Jäät ovat paras tapa jatkaa kalan säilyvyyttä, säilytettiin se kokonaisena tai fileinä. Jäät ovat hyvä apu säilytyksessä kahdella tavalla. Niillä saa nopeasti laskettua kalan lämpötilan lähelle nollaa. Toisaalta jäihin upotettu kala myös pysyy optimissa säilytyslämpötilassa.</p>
<p>Ihanteellinen lämpötila kalan kuin kalan säilytykselle on nollasta kahteen asetta astetta. Nollassa asteessa oikealla tavalla säilytetty kala säilyy VTT:n mukaan käyttökelpoisena kahdesta kolmeen kertaan pidempään kuin viiden asteen lämpötilassa säilytetty. Roy Norro havainnollistaa lämpötilan vaikutuksen: “Jäissä pidetty kala säilyy käyttökelpoisena ehkä 5-10 päivää, 2-4 asteen erittäin kylmässäkin jääkaappilämpötilassa säilyvyys on enää 4-7 päivää, 4-6 asteessa korkeintaan neljä päivää ja 6-8 asteen säilytyslämpötilassa säilyvyysaika romahtaa päivään tai kahteen.”</p>
<p>Viisi astetta on suhteellisen lähellä monen kodin jääkaappilämpötilaa. Eli kotijääkapissa kalalle on turha haaveilla viikon säilytystä tuoreelle kalalle, mutta jäissä kaupan kylmävarastossa viikon säilytetty kala on samaan aikaan vielä täysin käyttökuntoinen.</p>
<p><em><strong>&#8221;Mikä se on se tuoreuden määritelmä? Käyttökelpoisuus vai jokin tietty kellonlyömä? Joka tapauksessa kriittisin hetki ja paikka kalan säilyvyyden ja laadun kannalta on useimmiten vasta kauppakassi ja liian lämmin kotijääkaappi, eikä se kalatiski – tosin en kyllä missään tapauksessa ymmärrä liian vanhan kalan myynnissä pitämistä.&#8221; Roy Norro </strong></em></p>
<h2><strong>Käyttötarkoituskin ratkaisee kalan valinnassa</strong></h2>
<p>Kalan säilyvyydestä puhuttaessa kannattaa muistaa myös kalan käyttötarkoitus. Graavikalaan ei kannata käyttää viimeistä myyntipäivää lähestyviä kaloja. Kalan kun pitäisi säilyä graavattunakin vielä useita päiviä. Kypsennettäviksi kaloiksi viimeistä käyttöpäivää lähestyvät kalat sen sijaan ovat vielä käyttökelpoisia.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="200" class="size-medium wp-image-1782 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-300x200.jpeg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-300x200.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-1024x683.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-768x513.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-1536x1025.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2023/01/AdobeStock_180992518-2048x1367.jpeg 2048w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Monen kalaruoalla herkuttelevan mielestä kalan kohdalla oleellisempaa olisi merkitä sen pyynti- tai nostopäivämäärä. Eli se päivä kun kala viimeksi on uinut. Toisin kuin voisi luulla, se ei kuitenkaan ole pakollista. Se nimenomaan mainitaan EU:n pakkausmerkintäasetuksessa vapaaehtoiseksi tiedoksi. Aika moni itseään kunnioittava kalatiski toki pyyntipäivän kertoo.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="225" class="size-medium wp-image-888 img-fluid alignleft" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-300x225.jpg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-1024x767.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-768x575.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-1536x1150.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920-800x600.jpg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/fish-4184675_1920.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Myös Roy Norro mielellään katsoo pyyntipäivää kalaostoksilla. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, ettei kala ole ainakaan rakenteellisesti parhaimmillaan syötäväksi heti pyynnin jälkeen. Ruoanlaiton kannalta oikein säilytetyn kalan laadullinen huippuhetki on 1,5 &#8211; 3 päivää pyynnistä. Tärkeää on, että kuolonkankeus on lauennut: “Kala on parhaimmillaan kun rigor mortis on lauennut. Eli entsyymit ovat tehneet tehtävänsä ja mureuttavat lihan. Liian tuore kala voi olla kypsennettynä kuivaa ja kumimaista. Talvikaudella tosi kylmistä vesistä pyydetyillä isommilla kaloilla voi jäissä säilytettynä olla kuolonkankeus kesken vielä kolmen tai neljänkin päivän kohdalla.”</p>
<p>Pelkkiä myynti- ja pyyntiaikoja ei kuitenkaan kannata aina tuijottaa. Omat aistit on syytä ottaa käyttöön. Nenä ja silmät ovat tärkeät havainnointivälineet kalan syömäkelpoisuutta arvioitaessa: “Kirkkaat silmät, kostea terve limapinta sekä kiinteä ja kimmoisa liha kertovat kaikki tuoreesta kalasta”, tiivistää Norro.</p>
<h2><strong>Käsittele kalaa hygieenisesti, kuten ammattikalastajat tekevät</strong></h2>
<p><img loading="lazy" decoding="async" width="225" height="300" class="size-medium wp-image-870 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-225x300.jpeg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-225x300.jpeg 225w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-768x1024.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-1152x1536.jpeg 1152w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-1536x2048.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/04/IMG_8420-scaled.jpeg 1920w" sizes="auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px" />Kotitarvekalastaja voi vaikuttaa saaliinsa säilyvyyteen muistamalla hygienian sen käsittelyssä. Tainnutus ja verestys saaliille kannattaa ja pitääkin tehdä heti. Verestys on säilyvyyden kannalta olennainen juttu. Nopea jäähdytys ja suolistus ovat seuraavat kriittisen vaiheet. “Periaatteessa suuri osa kalaa pilaavista bakteereista tulee sen pinnoilta – ja sitten suolistosta ja kiduksista. Eli kidukset ja suolet pois. Silloin on poistettu suurin osa niistä alueista, joissa bakteereita oli”, neuvoo Norro. Ehdottoman tärkeää on myös muistaa huuhtelu jääkylmällä, puhtaalla vedellä.</p>
<p>Hygieenisuus kannattaa muistaa myös kalaa fileoitaessa. Veistä ja käsittelyalustaa on hyvä pestä tai vaihtaa jokaisen vaiheen jälkeen. Jokaiseen vaiheeseen pitäisi lähteä puhtain välinein: “Älä pyörittele kalafileitä enää esimerkiksi samalla likaisella laudalla, jossa on pyöreä kala perattu”, tiivistää Roy Norro ohjeensa.</p>
<h2><strong>Pakkausmerkinnät on löydyttävä</strong></h2>
<p>Se mitä tietoja kalasta on vahittäiskaupassa myydessä kerrottava, on määritelty EU:n asetuksessa. Asetuksen mukaan kuluttajalle myytävän tuoreen kalan merkinnöistä pakollisia ovat kauppanimi ja tieteellinen nimi, tuotantomenetelmä, pyyntialue ja pyydystyyppi. Jos tuote on pakastettu, pitää sekin ilmoittaa. Merkintämääräykset koskevat sekä pakattua että pakkaamatonta kalaa.</p>
<p>Kalan merkintöjen lisäksi kaupan ja koko tuotantoketjun on omavalvonnalla varmistettava kalan myyntikelpoisuus. Omavalvontasuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joilla vaatimusten täyttymistä seurataan. Suunnitelman avulla seurataan ja raportoidaan prosessin jokaista vaihetta.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/onko-viikon-vanha-kala-tuoretta-oikein-sailytettyna-on-tai-vahintaankin-kayttokelpoista/">Onko viikon vanha kala tuoretta? – Oikein säilytettynä on, tai vähintäänkin käyttökelpoista</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Keittiömestarin joulupöydän tarjoiluvinkit</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/keittiomestarin-joulupoydan-tarjoiluvinkit/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Maarit]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 19 Dec 2025 15:13:33 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>
		<category><![CDATA[Joulukalat]]></category>
		<category><![CDATA[joulun kalapöytä]]></category>
		<category><![CDATA[joulun kalaruuat]]></category>
		<category><![CDATA[joulupöydän tarjoilu]]></category>
		<category><![CDATA[joulupöytä]]></category>
		<category><![CDATA[keittiömestari]]></category>
		<category><![CDATA[Roy Norro]]></category>
		<category><![CDATA[Tarjoilu]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=18771</guid>

					<description><![CDATA[<p>Miten pitää kalat – ja isännän ja emännän pään – kylmänä jouluna? Ainoastaan glögin, kinkun kastikkeen ja laatikoiden tulisi olla joulupöydässä kuumia ja...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/keittiomestarin-joulupoydan-tarjoiluvinkit/">Keittiömestarin joulupöydän tarjoiluvinkit</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Miten pitää kalat – ja isännän ja emännän pään – kylmänä jouluna? Ainoastaan glögin, kinkun kastikkeen ja laatikoiden tulisi olla joulupöydässä kuumia ja jutustelunkin korkeintaan lämminhenkistä. Koostimme Kalaruoka.fi:n keittiömestarin ja suurperheen isän Roy Norron käytännön tarjoiluvinkit sujuvaan jouluruokailuun.  </strong></p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid aligncenter wp-image-1328 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/12/AdobeStock_125361955-1024x683.jpeg" alt="" width="1024" height="683" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/12/AdobeStock_125361955-1024x683.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/12/AdobeStock_125361955-300x200.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/12/AdobeStock_125361955-768x513.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/12/AdobeStock_125361955-1536x1025.jpeg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2021/12/AdobeStock_125361955-2048x1367.jpeg 2048w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid alignright wp-image-18866 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/matileivat-e1765906393376-287x300.jpeg" alt="" width="287" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/matileivat-e1765906393376-287x300.jpeg 287w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/matileivat-e1765906393376-980x1024.jpeg 980w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/matileivat-e1765906393376-768x802.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/matileivat-e1765906393376.jpeg 1273w" sizes="auto, (max-width: 287px) 100vw, 287px" /></p>
<h4>Keittiömestarin ja suurperheen isän top-10-vinkit:</h4>
<ol>
<li>Suunnittele ennalta hyvin. Kirjoita paperille mitä aiot tarjoilla ja kirjaa mitä valmistat ja milloin. Yleensä vähemmän on enemmän – tarjoile mieluummin pari parasta kalaruokaa kuin 10 keskinkertaista. Näin minimoit myös hävikin.</li>
<li>Siivoa jääkaappi riittävän aikaisin turhasta ja säädä se hyvissä ajoin nollan tuntumaan (Jääkaapissa säilytetään paljon kalaa, joka vaatii 0-3 asteisen lämmön. Lisäksi jääkaapin ovea avataan paljon ja kaappi on varsin täynnä, joten se nostaa herkästi jääkaapin lämpötilaa.)</li>
<li>Valmistele kaikki pilkottuna, paloiteltuna ja esivalmisteltuna pakasterasioihin tarjoilua edeltävänä päivänä, jotta tarjolle laittaminen nopeutuu</li>
<li><img loading="lazy" decoding="async" width="300" height="225" class="size-medium wp-image-18865 img-fluid alignright" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/kalapoyta-300x225.jpg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/kalapoyta-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/kalapoyta.jpg 640w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Valmista ruoat mahdollisuuksien mukaan annoksittain esim. suoraan sopivan kokoisiin tarjoiluastioihin tai harkitse annostarjoilua pitopöydän sijaan – varsinkin jos vieraita on vähän</li>
<li>Jos valmistusastia ei ole ns. tarjoilukelpoinen, aseta tarjolle pieniä eriä kauniimmassa muodossa tai koristele astia luovasti (folio, tilli, jne.)</li>
<li>Laita tarjolle vain sen verran, kuin järkevästi arvioiden on menekkiä &#8211; leikkaa kylmiä kaloja pöytään pieni määrä koko fileen sijaan</li>
<li>Jos pidät isompia tarjoiluastioita tai vateja tarjolla alkupalalla, laittaa alle kylmäkalle, jäähdytetty kivilevy tai jäitä tarjoiluastian alle toiseen astiaan</li>
<li>Nosta pöydässä ylijääneet kalat kylmään niin pian kuin mahdollista ruokailun päättymisen jälkeen, syö ensimmäisenä jo kerran pöydässä olleet kalat</li>
<li>Jos päädyt pitopöytään, tee silti pieniä esillepanoja – ja vaihtoastiat valmiiksi kylmään odottamaan</li>
<li>Nauti, pidä hauskaa ja ota rennosti. Tehkää ja tarjoilkaa yhdessä. Siivotkaa ja laittakaa tarjoilut kylmään vaikka lasten kanssa. Muista kelmuttaa astiat.</li>
</ol>
<p><a href="https://kalaruoka.fi/tunnettu-kalakokki-opastaa-kotimaisen-kalaruuan-aareen/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Tutustu Kalaruoka.fi:n keittiömestari Roy Norroon</strong></a></p>
<figure id="attachment_46" aria-describedby="caption-attachment-46" style="width: 1000px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-46 size-full" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/1000x752-recipe-hero.jpeg" alt="" width="1000" height="752" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/1000x752-recipe-hero.jpeg 1000w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/1000x752-recipe-hero-300x226.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2020/09/1000x752-recipe-hero-768x578.jpeg 768w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /><figcaption id="caption-attachment-46" class="wp-caption-text">Mikäli aiot tarjoilla näyttävästi kokonaisen graavatun kalafileen joulupöydässä, niin muista laittaa alle kylmäkallet tai jäitä. Ja nosta kylmään heti, kun siirrytte lämpimiin ruokiin.</figcaption></figure>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/keittiomestarin-joulupoydan-tarjoiluvinkit/">Keittiömestarin joulupöydän tarjoiluvinkit</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Suomalaiset suosivat joulunakin tuontikalaa – norjanlohi mainonnan kärkenä</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/suomalaiset-suosivat-joulunakin-tuontikalaa-norjanlohi-mainonnan-karkena/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Mari]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 17 Dec 2025 19:29:40 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[Hätälä]]></category>
		<category><![CDATA[Kalaneuvos]]></category>
		<category><![CDATA[Kalankasvattajaliitto]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimainen kala]]></category>
		<category><![CDATA[lohi]]></category>
		<category><![CDATA[Mikko Malin]]></category>
		<category><![CDATA[Norjan lohi]]></category>
		<category><![CDATA[Sankelo]]></category>
		<category><![CDATA[Selkämeren jää]]></category>
		<category><![CDATA[Silakka]]></category>
		<category><![CDATA[silli]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=19755</guid>

					<description><![CDATA[<p>Toimittaja: Anssi Leppänen Joulu on kalansyönnissä sesonkiaikaa. Tuontikala pääosin norjalaisen lohen muodossa on vallannut suomalaiset ruokapöydät myös jouluna. Kukaan ei oikein tarkkaan osaa...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/suomalaiset-suosivat-joulunakin-tuontikalaa-norjanlohi-mainonnan-karkena/">Suomalaiset suosivat joulunakin tuontikalaa – norjanlohi mainonnan kärkenä</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><em>Toimittaja: Anssi Leppänen</em></p>
<p><strong>Joulu on kalansyönnissä sesonkiaikaa. Tuontikala pääosin norjalaisen lohen muodossa on vallannut suomalaiset ruokapöydät myös jouluna. Kukaan ei oikein tarkkaan osaa selittää miksi näin on vaikka kotimainenkin kalantuotanto käy joulun alla täysillä kierroksilla. Syitä voidaan etsiä niin kuluttajien tottumuksista, hinnasta kuin myös kalan saatavuudesta ja kasvatuslaitoksille asetetuista ympäristöluvista. </strong></p>
<figure id="attachment_9056-2" aria-describedby="caption-attachment-9056-2" style="width: 300px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-9056 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652-300x225.jpg" alt="" width="300" height="225" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652.jpg 720w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-9056-2" class="wp-caption-text">Norjassa merilohet kasvatetaan isoissa allaskomplekseissa vuonoissa. Selvitysten mukaan kalankasvatus aiheuttaa merkittävän uhkan luonnon lohelle monella tapaa.</figcaption></figure>
<p>Norjalaisen kasvatetun lohen lisäksi tuontikalaa perinteisissä jouluherkuissa edustavat sillit. Kuluttajalla olisi hyvä mahdollisuus nostaa joulunsa kotimaisuusastetta valitsemalla kirjolohi ja silakka Norjan lohen ja sillin sijaan. Valitsemalla kotimaisen kirjolohen Norjan lohen sijaan, kuluttaja tulee tehneeksi myös ympäristön kannalta paremman valinnan.</p>
<p>Me suomalaiset söimme vuonna 2024 kalaa keskimäärin 12 kilogrammaa henkilöä kohti. Kulutus kokonaisuutena on vähentynyt 2010-luvun alkuvuosista noin kolmella kilolla. Vaikka elämme kalavesien keskellä, käytämme verrattain vähän kalaa ravintona. Maailmanlaajuisesti kalaa syödään nimittäin reilut 20 kilogrammaa vuodessa henkilöä kohti.</p>
<p>Suurin osa suomalaisten popsimasta kalasta on tuontitavaraa, jopa kaksi kolmannesta kulutetusta kalasta tulee kotimaan ulkopuolelta. Kotimaisuusaste osuus on siis pieni, etenkin jos sitä vertaa lihan kotimaisuusasteeseen, joka on esimerkiksi naudan osalta 80 %. Kotimaista kalaa syötiin vuonna 2024 3,8 kilogrammaa per henkilö, määrä väheni vuodessa liki puolella kilolla. Prosentuaalisesti pudotus siis oli melkoinen. Muutos viime vuosikymmeninä on ollut suuri, vielä 80-luvun alkuvuosina Suomessa syödystä kalasta puolet oli kotimaista.</p>
<h2><strong>Norjan kasvatettu “merilohi” houkuttaa hinnalla</strong></h2>
<figure id="attachment_9055" aria-describedby="caption-attachment-9055" style="width: 927px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-9055 size-full" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-543662072-1.jpg" alt="" width="927" height="619" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-543662072-1.jpg 927w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-543662072-1-300x200.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-543662072-1-768x513.jpg 768w" sizes="auto, (max-width: 927px) 100vw, 927px" /><figcaption id="caption-attachment-9055" class="wp-caption-text">Kalatiskillä on syytä olla hereillä. Merilohi ei tarkoita kuin aniharvoin villiä kalaa. Kyse on Norjan kasvatetun kalan markkinointinimestä.</figcaption></figure>
<p>Eniten Suomessa kulutetaan Norjassa kasvatettua lohta 2,6 kilogrammaa henkilöä kohti. Tällä tuotteella on melkoinen nimikirjo. Sitä voidaan kutsua Norjan loheksi, Jäämeren loheksi tai kassiloheksi. Joskus kaupan tiskissä tuote nimetään hämäävästi meriloheksi, joka herkästi synnyttää asiakkaalle mielikuvan vapaana kasvaneesta kalasta, vaikka niin ei ole.</p>
<figure id="attachment_15971" aria-describedby="caption-attachment-15971" style="width: 300px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-15971 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_5975-300x225.jpg" alt="" width="300" height="225" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_5975-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_5975-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_5975-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_5975-1536x1152.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_5975-2048x1536.jpg 2048w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_5975-800x600.jpg 800w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><figcaption id="caption-attachment-15971" class="wp-caption-text">Kotimaista siikaa menossa kylmään graavaantumaan.</figcaption></figure>
<p>Myös tonnikalasäilykkeet maistuvat 1,5 kilogramman edestä ja katkaravut 0,7 kilogramman verran. Kotimaisista kaloista kulutustilaston ykkössijaa pitää kasvatettu kirjolohi. Sitä syödään 1,6 kilogrammaa vuodessa. Luonnonkalat jäävät kauas punalihaisen kasvatetun taakse. Ahventa, haukea ja kuhaa kutakin syödään 400-500 grammaa per suomalainen vuodessa, siis vain parin hyvän ja runsaan kala-aterian verran.</p>
<p>Kotimaisen kalan kulutuksesta reilu puolet eli 2,2 kilogrammaa on luonnonkalaa. Kauppojen tiskien kautta luonnonkala ei kuitenkaan ui. Suurin osa kulutuksesta, eli 70 prosenttia on vapaa-ajankalastajien saalista. Kalaa siis päätyy ruokapöytään niillä, jotka itse kalastavat. Kaupallisten kalastajien pyydystämää kalaa syötiin 2024 suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna, noin 0,7 kilogrammaa henkilöä kohti. Eniten kaupallisesta saaliista syötiin muikkua, seuraavina silakkaa, kuhaa ja ahventa. <a href="https://kalaruoka.fi/kalaa-syodaan-vahemman-norjan-lohi-ja-tonnikala-pitaa-pintansa/" target="_blank" rel="noopener">Lue lisää uusimmasta kalankulutustilastosta.</a></p>
<h2><strong>Myynnin esteet tuhannen taalan kysymys</strong></h2>
<p>Lännen Kalaleaderin kalatalousaktivaattori <strong>Mika Halttu </strong>ei osaa suoraan sanoa mikä kotimaisen kalan saatavutta kalatiskeissä eniten rajoittaa: “Se on tuhannen taalan kysymys.” Hinta ja saatavuuden ennustaminen voivat hänen mielestään olla yksittäistekijöitä, mutta eivät selitä kaikkea. Ennustettavuus on hankalaa luonnollisesti etenkin luonnonkalan osalta.</p>
<p>Kasvatetussakin kalassa tuontikalan saatavuuden ennustettavuus tuntuu olevan kotimaista viljeltyä kalaa parempi. Tuotannon kokonaiskapasiteetti on yksi syy tähän. Kotimainen kalankasvatuskapasiteetti käy äärirajoilla, eikä koneistosta saada enempää irti. Tuotannon nostamista Haltun mielestä rajoittavat ympäristöluvat. Investointeja kasvattamoihin ei tehdä lupapolitiikan takia.</p>
<figure id="attachment_19769" aria-describedby="caption-attachment-19769" style="width: 1024px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-19769 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.25.49-1024x750.png" alt="" width="1024" height="750" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.25.49-1024x750.png 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.25.49-300x220.png 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.25.49-768x562.png 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.25.49-1536x1124.png 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.25.49.png 1910w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /><figcaption id="caption-attachment-19769" class="wp-caption-text">Jouluisessa kalamainoksessa kerrotaan tarinaa kuin kala olisi kasvanut itsekseen luonnossa tämän kokoiseksi. Norjan merilohi kasvatetaan aina altaissa. Sen koko ei ole sattumaa. Villiä Luonnonlohta taas uhkaa sukupuutto. Kuva: Disas, Lappeenranta.</figcaption></figure>
<figure id="attachment_19772" aria-describedby="caption-attachment-19772" style="width: 450px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-19772" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_7220-300x225.jpeg" alt="" width="450" height="338" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_7220-300x225.jpeg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_7220-1024x768.jpeg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_7220-768x576.jpeg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_7220-800x600.jpeg 800w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/IMG_7220.jpeg 1276w" sizes="auto, (max-width: 450px) 100vw, 450px" /><figcaption id="caption-attachment-19772" class="wp-caption-text">Kalaneuvoksen kalankäsittelylaitos Sastamalassa.</figcaption></figure>
<p>Haltulla on näkemys, jonka mukaan kirjolohen tuottajilla on perkaamoissa on joulun alla täysi kiire päällä. Enempää kalaa ei siis oikeastaan pystyttäisi tuottamaan joulumarkkinoille. Suomen Kalankasvattajien liiton toimitusjohtaja <strong>Janne Sankelo </strong>pitää kotimaisen kirjolohen saatavuutta joulumarkkinoilla hyvänä vaikka myöntää, että enemmänkin kotimaista kalaa voisi markkinoilla olla.</p>
<p>Sankelo tunnistaa Haltun tavoin, että tuotantoa tarvittaisiin lisää. Hän on toiveikas kasvun suhteen ja muistuttaa, että tuotanto on hienoisessa kasvussa. Vuonna 2024 saavutettiin kasvatetun kalan tuotannossa 2000-luvun ennätys 16,3 miljoonan kilon tuotannolla. Tänä vuonna Sankelo uskoo päästävän lähelle viime vuotisia lukuja ellei ylikin.</p>
<figure id="attachment_19770" aria-describedby="caption-attachment-19770" style="width: 290px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-19770" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.28.24-240x300.png" alt="" width="290" height="362" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.28.24-240x300.png 240w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.28.24-819x1024.png 819w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.28.24-768x960.png 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.28.24-1229x1536.png 1229w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.28.24.png 1281w" sizes="auto, (max-width: 290px) 100vw, 290px" /><figcaption id="caption-attachment-19770" class="wp-caption-text">Tässä myytiin itsenäisyyspäivän juhlapöytään Norjan merilohta, joka monelle näyttäytyy luonnonkalana, vaikka kaikki Norjasta tuleva kala on altaissa kasvatettua. Kuva: Facebook/Citymarket Turtola</figcaption></figure>
<p>20 miljoonan kilon tasoa Sankelo pitää mahdollisena. Silloin hänen mukaansa olisi mahdollista myös kääntää tilanne sellaiseksi, että enemmän kuin puolet kulutetusta kasvatetusta kalasta olisi kotimaista: “Pidän sitä haastavana, mutta ehkä näen vielä sen päivän, että Suomessa kuluttajat käyttävät enemmän kotimaista kirjolohta kuin Norjan lohta”, muotoilee Sankelo. Luvituksen osalta Sankelo näkee jo päästyn pieniä askelia eteenpäin muun muassa lupien pidentymisen myötä. Silti hänkin tunnustaa, että lupaprosessit ovat yhä kalliita ja pitkiä.</p>
<p>Luvilla ja sääntelyllä on myös positiivinen puoli. Suomalainen kasvatettu kirjolohi pääsi jo vuonna 2014 <a href="https://wwf.fi/ruoka/kalaopas/" target="_blank" rel="noopener">WWF:n kalaoppaassa vihreälle listalle</a>. Sitä ympäristötietoinenkin siis voi syödä hyvällä omallatunnolla. Ruotsin WWF:n kala-asiantuntija Inger Melender totesi vuonna 2024 Dagens Nyheterin haastattelussa, että ympäristösyistä Norjan lohta olisi hyvä syödä vain pari kertaa vuodessa. Norjalaisen kalankasvatuksen yhteydessä on myös puhuttu tautiriskistä ja kasvatuskasseista karkaavista lohista, jotka mahdollisesti risteytyvät luonnon lohen kanssa. Nämä näkökulmat nostaa esiin myös Suomen WWF todellisina uhkina ja kannustaa vaihtamaan kasvatetun Norjan lohen lautasella kotimaiseen kirjoloheen.</p>
<h2><strong>Norjan lohella hinta alas</strong></h2>
<figure id="attachment_19771" aria-describedby="caption-attachment-19771" style="width: 238px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-19771 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.30.34-238x300.png" alt="" width="238" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.30.34-238x300.png 238w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.30.34-813x1024.png 813w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.30.34-768x967.png 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-19.30.34.png 953w" sizes="auto, (max-width: 238px) 100vw, 238px" /><figcaption id="caption-attachment-19771" class="wp-caption-text">Tässä Disaksen lohimainoksessa ei kerrota lainkaan kalan alkuperää. Tällöin voi lähes varmasti sanoa, sen olevan Norjasta kasvattamoilta. Kuva: Instagram/ Disas Lappeenranta</figcaption></figure>
<figure id="attachment_19766" aria-describedby="caption-attachment-19766" style="width: 292px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-19766 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-18.28.26-292x300.png" alt="" width="292" height="300" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-18.28.26-292x300.png 292w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-18.28.26-998x1024.png 998w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-18.28.26-768x788.png 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-18.28.26-1497x1536.png 1497w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/Screenshot-2025-12-17-at-18.28.26.png 1577w" sizes="auto, (max-width: 292px) 100vw, 292px" /><figcaption id="caption-attachment-19766" class="wp-caption-text">Kuva: S-ryhmä/Facebook</figcaption></figure>
<p>Sankelo pitää kotimaista kirjolohta kilpailukykyisenä tuotteena laadultaan ja myös hinnaltaan. Norjalainen lohi toimii usein kauppojen tarjoustuotteena ja on näkyvästi esillä kampanjoissa – myös näin jouluna. Sankelo myöntää, että hinnan kaupoissa määrittää helposti norjalainen tuontikala. Ratkaisun avaimia hän siirtää ainakin osittain kuluttajalle: “Kuluttajathan tämän ratkaisevat.” Sankelon tuntuma on, että: “Kuluttajat ovat havainneet eron lohen ja lohen välillä.” Tätä hän pitää merkkinä kuluttajien valveutuneisuudesta muun muassa huoltovarmuuden suhteen mutta kiittelee myös kauppaa. Hänen mielestään kotimaisuus tuodaan esimerkiksi mainonnassa aiempaa paremmin esille.</p>
<p>Hätälä Oy:n toimitusjohtaja <strong>Jaana Isohätälä </strong>sanoo kirjolohituotteiden menekin olleen viime vuodet trendimäisesti kasvussa. Ylipäätään lohikalat ovat kalatukun toimitusjohtajan mukaan kasvava tuote. Toki muutenkin kalan kulutuksessa on tänä vuonna ollut Isohätälän mukaan kasvua. Hän kuitenkin toteaa kasvun olevan myös hintakysymys: “Hintatietoiset kuluttajat menevät kampanjoiden perässä.”</p>
<p>Vaikka varsin usein mainostuotteeksi päätyy norjalainen lohi, Janne Sankelo uskoo, että lähiruoka nousee myös kasvatetussa kalassa entistä tärkeämmäksi arvoksi: “Paikallisuuden ja lähiruoan korostaminen myös kasvatetun kalan osalta on tulevaisuuden tie”, kertoo Sankelo ja mainitsee ylpeydellä ostaneensa paikallisesta kaupasta omassa maakunnassa tuotettua lohta, jonka alkuperä oli näkyvästi merkitty.</p>
<h2><strong>Luonnonkalan hinta usein &#8221;järkyttävä&#8221;</strong></h2>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-8924 size-full alignleft" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/345-480x320-1.jpg" alt="" width="480" height="320" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/345-480x320-1.jpg 480w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/345-480x320-1-300x200.jpg 300w" sizes="auto, (max-width: 480px) 100vw, 480px" />Kotimaista luonnonkalaa kauppoihin päätyy toki, mutta hintavertailu samassa tiskissä olevan tuontikalan kanssa voi saada kuluttajan ajattelemaan lompakollaan. Samassa kalatiskissä kun esimerkiksi kotimaisen kuhan hinta voi olla merkittävästi kalliimpi kuin virolaisen kuhan. Suomen ammattikalastajien toimitusjohtaja <strong>Mikko Malin </strong>sanoo, että meillä on kalakaupassa joku vääristymä: “Ongelma on, että kuluttajalle kaupassa maksaa liikaa ja samaan aikaan kalastajalle maksetaan liian vähän.“ Hän pitää kotimaisesta luonnonkalasta kuluttajilta pyydettävää hintaa joskus aivan järkyttävänä.</p>
<p>Jaana Isohätälä on tavallaan Malinin kanssa samoissa ajatuksissa. Hänkin uskoo hinnan ohjaavan kuluttajaa. Kotimaisella kalalla ylipäätään saatavuus on hänen mielestään hyvä, kysyntä ehkä juuri kuluttajahintojen takia ei ole samalla tasolla: “Saatavuus ei ole haaste vaan kysyntä. Mielellään ostettaisin enemmänkin”, toteaa Isohätälä kotimaisesta luonnonkalasta. Toisena syynä pienelle kysynnälle hän näkee kulutustottumukset: “Toki myös tottumus ja kalankäsittelytaidot vaikuttavat.“</p>
<h2>Sillin sijaan edullista kotimaista silakkaa joulupöytään</h2>
<p><img loading="lazy" decoding="async" width="169" height="300" class="size-medium wp-image-19797 img-fluid alignleft" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/SMJ_silakoita3-169x300.jpg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/SMJ_silakoita3-169x300.jpg 169w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/SMJ_silakoita3-576x1024.jpg 576w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/SMJ_silakoita3-768x1365.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/SMJ_silakoita3-864x1536.jpg 864w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/SMJ_silakoita3.jpg 1080w" sizes="auto, (max-width: 169px) 100vw, 169px" />Luonnonkaloista jouluksi ruokapöytiin päätyy silakkaa. Se on luonnonkaloista myös hinnaltaan edullisimmasta päästä. Silakan menekkiä rajoittaa ehkä eniten se, ettei sitä välttämättä osata käyttää monipuolisesti ja mielikuva on juuttunut silakkalaatikkoon.</p>
<figure id="attachment_19796" aria-describedby="caption-attachment-19796" style="width: 225px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-19796 size-medium" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/12/SMJ_silakoita_lomppi-e1765999732934-225x300.jpg" alt="" width="225" height="300" /><figcaption id="caption-attachment-19796" class="wp-caption-text">Selkämeren Jään toimitusjohtaja Henri Lomppi jäittää silakoita.</figcaption></figure>
<p>Uusikaupunkilainen Selkämeren Jää on yksi Suomen suurimmista elintarvikesilakan kalastajista. Toimitusjohtaja <strong>Henri Lomppi</strong> lupaa, että joulupöytiin kalaa riittää heidän puolestaan: “Kalaa riittää joulupöytiin ihan mainiosti.” Selkämeren Jää kalastaa pääosin fileekokoista iso silakkaa. Kiintiöiden käyttöä heillä on suunniteltu niin, että ne riittäisivät jouluksi.</p>
<p>Joulu on Selkämeren Jään osalta tärkeä sesonki. Silloin tehdään jopa neljännes koko vuoden kaupasta. Henri Lomppi toivoisikin silakan maistuvan enemmän myös ympäri vuoden. Määrät ovat viime vuosina pysyneet suurin piirtein samoina. Mahdolliset saatavuusongelmat hän etsisi kaupan päästä: “Paljon saa kuulla, että silakkaa ei saa. En tiedä mikä rajoittaa. Me myydään kaikki mitä tukut ja kaupat ostaa. Joku juttu se on kaupan päässä.” Samalla Lomppi kumoaa väitteet ja uskomukset joiden mukaan silakkaa kalastettaisiin turkiseläimille. Niin ei hänen mukaansa enää tapahdu.</p>
<p>Myös Suomen ammattikalastajien toimitusjohtaja Mikko Malin hehkuttaa kotimaisen silakan puolesta kotimaisena joulukalana. Niin ikään kilohaili sopii hänen mukaansa hyvin maustekalaksi joulupöytään tuontikalan eli sillin sijaan. Itse hän käyttää joulupöydässä myös savumuikkuja. Niitä saa purkissa öljyyn säilöttynä eli saatavuus on hyvä. Jos tuoretta kotimaista villikalaa joulupöytään haluaa, Malin antaa vinkin katsella pakastealtaiden suuntaan. Moni kalastaja on laittanut osan syksyn saaliista pakastimeen: “Jos haluaa kotimaista luonnonkalaa vaihtoehto voi olla hankkia pakasteena suoraan kalastajalta tai kaupan pakastehyllystä. Laadultaan pakastettu kala on tuoreen veroista”, Malin toteaa.</p>
<h2><strong>Silakan profiilia yritetään nostaa</strong></h2>
<figure id="attachment_2520" aria-describedby="caption-attachment-2520" style="width: 1024px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-2520 size-large" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/05/Silakkatahna_leivat-1024x768.jpg" alt="" width="1024" height="768" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/05/Silakkatahna_leivat-1024x768.jpg 1024w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/05/Silakkatahna_leivat-300x225.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/05/Silakkatahna_leivat-768x576.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/05/Silakkatahna_leivat-1536x1152.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/05/Silakkatahna_leivat-2048x1536.jpg 2048w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2024/05/Silakkatahna_leivat-800x600.jpg 800w" sizes="auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px" /><figcaption id="caption-attachment-2520" class="wp-caption-text">Silakasta saa monenmoisia herkkuja myös joulupöytään.</figcaption></figure>
<p>Yhteenä haastena kotimaisen luonnonkalan markkinoinnin kannalta Henri Lomppi pitää väestön ikääntymistä ja ruoanlaiton tapojen muuttumista. Etenkin silakan osalta hän on tämän huomannut: “Meidän näkemys on, että ei se kalatiski ole välttämättä edes oikea paikka kasvattaa myyntiä.” Hänen mukaansa kalatiskien ostajakuntaa ovat vanhemmat ikäluokat. Nuoremmille kuluttajille yhtiöllä onkin tuotekehitys menossa. Tavoitteena on saada silakasta aikaan helposti saavutettava tuote. Silakan sinänsä hän uskoo puhuttelevan myös nuorta ostajakuntaa ja pohtii, että heille ei välttämättä ole muodostunut silakasta kielteistä mielikuvaa kuten ehkä muutamalle aiemmalle ikäpolvelle, joille koulun silakkalaatikko on saattanut jättää vähemmän mieluisia muistoja. Tuotekehityksen yhtenä tavoitteena onkin nimenomaan saada kotimainen silakka ruokapöytiin myös joulusesongin ulkopuolella.</p>
<p>Vientituotteeksi kotimainen silakka tuntuu kelpaavan. Selkämeren Jään käsittelemästä kalasta noin 90 prosenttia menee vientiin. Vientiin siis menee lähes kaikki paitsi fileetuotteet. Vientiin menevät kalat päätyvät pakastimen kautta maailmalle muun muassa purkitettavaksi.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/suomalaiset-suosivat-joulunakin-tuontikalaa-norjanlohi-mainonnan-karkena/">Suomalaiset suosivat joulunakin tuontikalaa – norjanlohi mainonnan kärkenä</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Kalaa syödään vähemmän, Norjan lohi ja tonnikala pitää pintansa</title>
		<link>https://kalaruoka.fi/kalaa-syodaan-vahemman-norjan-lohi-ja-tonnikala-pitaa-pintansa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anne-Maarit]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 28 Nov 2025 07:33:21 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Uutiset]]></category>
		<category><![CDATA[kalan kulutus]]></category>
		<category><![CDATA[kalan syönti]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimainen kala]]></category>
		<category><![CDATA[Norjan lohi]]></category>
		<category><![CDATA[Tonnikala]]></category>
		<category><![CDATA[tuontikala]]></category>
		<category><![CDATA[ulkomainen kala]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://kalaruoka.fi/?p=9054</guid>

					<description><![CDATA[<p>Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että runsaat kaksi kolmasosaa kulutetusta kalasta tulee ulkomailta, ja erityisesti norjalainen lohi on tyypillinen valinta ruokapöytään. Tilaston mukaan vuonna 2024...</p>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/kalaa-syodaan-vahemman-norjan-lohi-ja-tonnikala-pitaa-pintansa/">Kalaa syödään vähemmän, Norjan lohi ja tonnikala pitää pintansa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong style="color: #3f3e3e; font-family: Roboto, sans-serif; font-size: 17px;">Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että runsaat kaksi kolmasosaa kulutetusta kalasta tulee ulkomailta, ja erityisesti norjalainen lohi on tyypillinen valinta ruokapöytään. Tilaston mukaan vuonna 2024 suomalaiset kuluttivat yli kahdeksan kiloa tuontikalaa ja hieman alle neljä kiloa kotimaista kalaa henkeä kohti.</strong></p>
<figure id="attachment_9056-3" aria-describedby="caption-attachment-9056-3" style="width: 720px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-9056 size-full" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652.jpg" alt="" width="720" height="540" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652.jpg 720w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-674159652-300x225.jpg 300w" sizes="auto, (max-width: 720px) 100vw, 720px" /><figcaption id="caption-attachment-9056-3" class="wp-caption-text">Norjan lohi eli ns. Norjan merilohi kasvatetaan altaissa vuonoissa.</figcaption></figure>
<div class="layout__content">
<div class="text-block">
<div class="text-long">
<div class="text-long">
<p class="lead-text">Norjalainen kasvatettu lohi oli suosituin tuontikala, noin 2,6 kiloa henkeä kohti. Seuraavina tulivat tonnikalasäilykkeet (1,5 kg) ja katkaravut (0,7 kg) kaloista eniten syötiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kg/henkilö), ahventa (0,5 kg), haukea (0,45 kg) ja kuhaa (0,41 kg). Voidaankin sanoa, että kotimaan suosituin luonnonkala ruokapöydässä on tonnikala ja kasvatetuista kaloista Norjan lohi alias merilohi.</p>
<h2><img loading="lazy" decoding="async" width="225" height="300" class="size-medium wp-image-8453 img-fluid alignleft" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/05/IMG_2911-225x300.jpg" alt="" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/05/IMG_2911-225x300.jpg 225w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/05/IMG_2911-768x1024.jpg 768w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/05/IMG_2911-1152x1536.jpg 1152w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/05/IMG_2911-1536x2048.jpg 1536w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/05/IMG_2911-scaled.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px" />Valtaosa syödystä kotimaisesta luonnonkalasta harrastajien pyytämää</h2>
<p>Kotimaisen kalan kulutus väheni edellisvuodesta 4,2 kilosta 3,8 kiloon henkeä kohti. Lasku johtuu vapaa-ajankalastajien ylösotetun saaliin pienenemisestä. Kotimaista luonnonkalaa kulutettiin 2,2 kiloa per henkilö, josta vapaa-ajankalastuksen osuus oli noin 70 prosenttia. Pääosa kotimaisesta luonnonkalasta päätyy edelleen vapaa-ajankalastajien keittiöön.</p>
<p>Kaupallisten kalastajien pyydystämää kalaa syötiin suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna, noin 0,7 kiloa henkilöä kohti. Eniten kaupallisesta saaliista syötiin muikkua, seuraavina silakkaa, kuhaa ja ahventa. Kasvatettua kotimaista kalaa, valtaosin kirjolohta, kulutettiin hiukan enemmän kuin vapaa-ajankalastuksen saalista.</p>
<h2>Kalan kulutus on vähentynyt</h2>
<figure id="attachment_9055-2" aria-describedby="caption-attachment-9055-2" style="width: 927px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" class="img-fluid wp-image-9055 size-full" src="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-543662072-1.jpg" alt="" width="927" height="619" srcset="https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-543662072-1.jpg 927w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-543662072-1-300x200.jpg 300w, https://kalaruoka.fi/wp-content/uploads/2025/11/iStock-543662072-1-768x513.jpg 768w" sizes="auto, (max-width: 927px) 100vw, 927px" /><figcaption id="caption-attachment-9055-2" class="wp-caption-text">Norjan lohi eli merilohi houkuttaa kuluttajaa edullisuudellaan. Moni yhä myös luulee merilohen olevan luonnonkalaa vaikka kaikki norjasta tuleva lohi on kasvatettua.</figcaption></figure>
<p>Kalaa syötiin enimmillään lähes 15 kiloa henkeä kohti 2010-luvun alkupuolella. Silloin norjalaisen kasvatetun lohen tuonti oli huipussaan ja sitä syötiin jopa enemmän kuin kotimaisia luonnonkaloja ja Suomessa kasvatettua kalaa yhteensä. Nyt kalan kulutus on noin 12 kiloa henkeä kohti vuodessa. <strong>Kotimaisen kalan kulutus on pudonnut vuosituhannen alun kuudesta kilosta nykyiseen neljään kiloon</strong>.</p>
<p><strong><a href="https://kalaruoka.fi/kotimaisen-kalan-uudet-syontisuositukset-kaksinkertaista-kalansyonti/" target="_blank" rel="noopener">Ruokavirasto suosittelee kalan lisäämistä ruokavaliossa.</a></strong></p>
<h2>Kalan kulutustilasto perustuu kalan tarjontaan</h2>
<p>Tilasto perustuu kalan tarjontaan: kotimaisen kalan kulutus arvioidaan kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen saalistietojen sekä kasvatetun kalan määrän perusteella. Arvio tuontikalan kulutuksesta pohjautuu ulkomaankauppatilastoihin. Kotimainen kala lasketaan fileepainona, tuontikala osin tuotepainona. Vuoden 2024 tilastojulkistus jää viimeiseksi, sillä kalan kulutustilasto on päätetty lakkauttaa. Tilaston aikasarja kattaa vuodet 1999–2024.</p>
</div>
</div>
</div>
<div class="section-collection section-collection--quick-links">Lähde: Luonnonvarakeskus</div>
</div>
<p>Artikkeli <a href="https://kalaruoka.fi/kalaa-syodaan-vahemman-norjan-lohi-ja-tonnikala-pitaa-pintansa/">Kalaa syödään vähemmän, Norjan lohi ja tonnikala pitää pintansa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://kalaruoka.fi">Kalaruoka</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
