Kalastajat ja kalan ystävät arvostavat tuoretta kalaa. Kala on herkkä elintarvike ja altis pilaantumiselle – ainakin jos sitä säilytetään väärin. Toisin kuin joskus kuulee puhuttavan, kala ei välttämättä ole parhaimmillaan valmistettavaksi pyydystyspäivänä tai seuraavanakaan. Lämpötilalla ja oikealla käsittelyllä kala säilyy syöntikuntoisena yli viikonkin.

Toimittaja: Anssi Leppänen

Oikea säilytys ratkaisee paljon kalan säilyvyydessä, mutta myös muuhun käsittelyyn on syytä kiinnittää huomiota. Viime vuoden lopulla Yle uutisoi kalatiskeissä olevan myynnissä vanhaa kalaa. Jutussa muun muassa ihmeteltiin noin puolentoista viikon myyntiajoilla olleita tuoreita kaloja (joiksi osoittautuivat lähinnä kasvatetut lohikalat). Käytännössä pitkille myyntiajoille löytyy kuitenkin peruste, kun säilytys tehdään oikein. Kalastajat, kaupat ja kalatukut toimivat säilytyksestä annettujen ohjeiden mukaan. Kaikilla heillä on tarkoin dokumentoidut toimintatavat. Tämä parantaa ja pidentää kalan säilyvyyttä esimerkiksi kotitarvekalastajan kalastamaan kalaan verrattuna.

Kokki ja Kalaruoka.fi-sivuston päätoimittaja Roy Norro luki Ylen selvityksen taulukoista vedettyä johtopäätöstä ja Ylen otsikointia hämmentyneenä: “Valtaosa kalatistiskeistä oli hyvässä tikissä Ylen testissä. Hämmentävää otsikoida iltapäivälehtien klikkityyliin, tai annetaan ymmärtää, että kalatiskit olisivat täynnä vanhaa kalaa.” Kommentillaan Norro viittaa siihen, että jutussa esitellyssä taulukossa yli viikon vanhaa kalaa oli ollut myynnissä vain yksittäisissä kalatiskeissä.

”Kun tutkin tuota taulukkoa, niin kyllä valtaosa eli kaksi kolmasosaa kalatiskien tarjonnasta pyörii varsin nopealla aikataululla, myydään tuoreena ja hyvässä alle viikon käyttöikkunassa – ja tästä suuri osa oli muuten suomalaista villikalaa. Mainittakoon nyt vielä, että se harhaluulo, että kala olisi jotenkin pakko saada syödyksi tai olisi tuoretta vain kahden päivän sisällä nostosta perustuu aikoihin, jolloin kylmäketjut olivat ehkä mitä sattuu ja hygieniastakin tiedettiin vähemmän. Lisäksi monen kalan rakenteellisesti paras käyttöhetkihän on vasta kuolonkankeuden laukeamisen jälkeen siinä 2-4 päivän tienoolla, riippuen siitä kuinka kylmässä se on säilytetty.” Roy Norro

Jokaisen kalaerän osalta myyntiaikoja ei kaupan toki tarvitse määrittää erikseen, eikä jokaisesta kalasta tehdä mikrobiologista tutkimusta. Tällöin tuoreen, pakkaamattoman kalan kohdalla käytetään yleisesti käytössä olevia säilyvyysaikoja eli parasta tietämystä mitä asiasta on.

Apua kalan säilyvyyden arviointiin antaa muun muassa VTT:n laatima Kalateollisuuden hygienia- ja pakkausopas. Kylmäketjun on oltava tietenkin aukoton ja jäissä ei kannata säästellä. Jäät ovat paras tapa jatkaa kalan säilyvyyttä, säilytettiin se kokonaisena tai fileinä. Jäät ovat hyvä apu säilytyksessä kahdella tavalla. Niillä saa nopeasti laskettua kalan lämpötilan lähelle nollaa. Toisaalta jäihin upotettu kala myös pysyy optimissa säilytyslämpötilassa.

Ihanteellinen lämpötila kalan kuin kalan säilytykselle on nollasta kahteen asetta astetta. Nollassa asteessa oikealla tavalla säilytetty kala säilyy VTT:n mukaan käyttökelpoisena kahdesta kolmeen kertaan pidempään kuin viiden asteen lämpötilassa säilytetty. Roy Norro havainnollistaa lämpötilan vaikutuksen: “Jäissä pidetty kala säilyy käyttökelpoisena ehkä 5-10 päivää, 2-4 asteen erittäin kylmässäkin jääkaappilämpötilassa säilyvyys on enää 4-7 päivää, 4-6 asteessa korkeintaan neljä päivää ja 6-8 asteen säilytyslämpötilassa säilyvyysaika romahtaa päivään tai kahteen.”

Viisi astetta on suhteellisen lähellä monen kodin jääkaappilämpötilaa. Eli kotijääkapissa kalalle on turha haaveilla viikon säilytystä tuoreelle kalalle, mutta jäissä kaupan kylmävarastossa viikon säilytetty kala on samaan aikaan vielä täysin käyttökuntoinen.

”Mikä se on se tuoreuden määritelmä? Käyttökelpoisuus vai jokin tietty kellonlyömä? Joka tapauksessa kriittisin hetki ja paikka kalan säilyvyyden ja laadun kannalta on useimmiten vasta kauppakassi ja liian lämmin kotijääkaappi, eikä se kalatiski – tosin en kyllä missään tapauksessa ymmärrä liian vanhan kalan myynnissä pitämistä.” Roy Norro 

Käyttötarkoituskin ratkaisee kalan valinnassa

Kalan säilyvyydestä puhuttaessa kannattaa muistaa myös kalan käyttötarkoitus. Graavikalaan ei kannata käyttää viimeistä myyntipäivää lähestyviä kaloja. Kalan kun pitäisi säilyä graavattunakin vielä useita päiviä. Kypsennettäviksi kaloiksi viimeistä käyttöpäivää lähestyvät kalat sen sijaan ovat vielä käyttökelpoisia.

Monen kalaruoalla herkuttelevan mielestä kalan kohdalla oleellisempaa olisi merkitä sen pyynti- tai nostopäivämäärä. Eli se päivä kun kala viimeksi on uinut. Toisin kuin voisi luulla, se ei kuitenkaan ole pakollista. Se nimenomaan mainitaan EU:n pakkausmerkintäasetuksessa vapaaehtoiseksi tiedoksi. Aika moni itseään kunnioittava kalatiski toki pyyntipäivän kertoo.

Myös Roy Norro mielellään katsoo pyyntipäivää kalaostoksilla. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, ettei kala ole ainakaan rakenteellisesti parhaimmillaan syötäväksi heti pyynnin jälkeen. Ruoanlaiton kannalta oikein säilytetyn kalan laadullinen huippuhetki on 1,5 – 3 päivää pyynnistä. Tärkeää on, että kuolonkankeus on lauennut: “Kala on parhaimmillaan kun rigor mortis on lauennut. Eli entsyymit ovat tehneet tehtävänsä ja mureuttavat lihan. Liian tuore kala voi olla kypsennettynä kuivaa ja kumimaista. Talvikaudella tosi kylmistä vesistä pyydetyillä isommilla kaloilla voi jäissä säilytettynä olla kuolonkankeus kesken vielä kolmen tai neljänkin päivän kohdalla.”

Pelkkiä myynti- ja pyyntiaikoja ei kuitenkaan kannata aina tuijottaa. Omat aistit on syytä ottaa käyttöön. Nenä ja silmät ovat tärkeät havainnointivälineet kalan syömäkelpoisuutta arvioitaessa: “Kirkkaat silmät, kostea terve limapinta sekä kiinteä ja kimmoisa liha kertovat kaikki tuoreesta kalasta”, tiivistää Norro.

Käsittele kalaa hygieenisesti, kuten ammattikalastajat tekevät

Kotitarvekalastaja voi vaikuttaa saaliinsa säilyvyyteen muistamalla hygienian sen käsittelyssä. Tainnutus ja verestys saaliille kannattaa ja pitääkin tehdä heti. Verestys on säilyvyyden kannalta olennainen juttu. Nopea jäähdytys ja suolistus ovat seuraavat kriittisen vaiheet. “Periaatteessa suuri osa kalaa pilaavista bakteereista tulee sen pinnoilta – ja sitten suolistosta ja kiduksista. Eli kidukset ja suolet pois. Silloin on poistettu suurin osa niistä alueista, joissa bakteereita oli”, neuvoo Norro. Ehdottoman tärkeää on myös muistaa huuhtelu jääkylmällä, puhtaalla vedellä.

Hygieenisuus kannattaa muistaa myös kalaa fileoitaessa. Veistä ja käsittelyalustaa on hyvä pestä tai vaihtaa jokaisen vaiheen jälkeen. Jokaiseen vaiheeseen pitäisi lähteä puhtain välinein: “Älä pyörittele kalafileitä enää esimerkiksi samalla likaisella laudalla, jossa on pyöreä kala perattu”, tiivistää Roy Norro ohjeensa.

Pakkausmerkinnät on löydyttävä

Se mitä tietoja kalasta on vahittäiskaupassa myydessä kerrottava, on määritelty EU:n asetuksessa. Asetuksen mukaan kuluttajalle myytävän tuoreen kalan merkinnöistä pakollisia ovat kauppanimi ja tieteellinen nimi, tuotantomenetelmä, pyyntialue ja pyydystyyppi. Jos tuote on pakastettu, pitää sekin ilmoittaa. Merkintämääräykset koskevat sekä pakattua että pakkaamatonta kalaa.

Kalan merkintöjen lisäksi kaupan ja koko tuotantoketjun on omavalvonnalla varmistettava kalan myyntikelpoisuus. Omavalvontasuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joilla vaatimusten täyttymistä seurataan. Suunnitelman avulla seurataan ja raportoidaan prosessin jokaista vaihetta.

Artikkeli Onko viikon vanha kala tuoretta? – Oikein säilytettynä on, tai vähintäänkin käyttökelpoista julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Keittiömestarin ja suurperheen isän top-10-vinkit:

1. Suunnittele ennalta hyvin. Kirjoita paperille mitä aiot tarjoilla ja kirjaa mitä valmistat ja milloin. Yleensä vähemmän on enemmän – tarjoile mieluummin pari parasta kalaruokaa kuin 10 keskinkertaista. Näin minimoit myös hävikin.
2. Siivoa jääkaappi riittävän aikaisin turhasta ja säädä se hyvissä ajoin nollan tuntumaan (Jääkaapissa säilytetään paljon kalaa, joka vaatii 0-3 asteisen lämmön. Lisäksi jääkaapin ovea avataan paljon ja kaappi on varsin täynnä, joten se nostaa herkästi jääkaapin lämpötilaa.)
3. Valmistele kaikki pilkottuna, paloiteltuna ja esivalmisteltuna pakasterasioihin tarjoilua edeltävänä päivänä, jotta tarjolle laittaminen nopeutuu
4. Valmista ruoat mahdollisuuksien mukaan annoksittain esim. suoraan sopivan kokoisiin tarjoiluastioihin tai harkitse annostarjoilua pitopöydän sijaan – varsinkin jos vieraita on vähän
5. Jos valmistusastia ei ole ns. tarjoilukelpoinen, aseta tarjolle pieniä eriä kauniimmassa muodossa tai koristele astia luovasti (folio, tilli, jne.)
6. Laita tarjolle vain sen verran, kuin järkevästi arvioiden on menekkiä – leikkaa kylmiä kaloja pöytään pieni määrä koko fileen sijaan
7. Jos pidät isompia tarjoiluastioita tai vateja tarjolla alkupalalla, laittaa alle kylmäkalle, jäähdytetty kivilevy tai jäitä tarjoiluastian alle toiseen astiaan
8. Nosta pöydässä ylijääneet kalat kylmään niin pian kuin mahdollista ruokailun päättymisen jälkeen, syö ensimmäisenä jo kerran pöydässä olleet kalat
9. Jos päädyt pitopöytään, tee silti pieniä esillepanoja – ja vaihtoastiat valmiiksi kylmään odottamaan
10. Nauti, pidä hauskaa ja ota rennosti. Tehkää ja tarjoilkaa yhdessä. Siivotkaa ja laittakaa tarjoilut kylmään vaikka lasten kanssa. Muista kelmuttaa astiat.

Tutustu Kalaruoka.fi:n keittiömestari Roy Norroon

Artikkeli Keittiömestarin joulupöydän tarjoiluvinkit julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Joulu on kalansyönnissä sesonkiaikaa. Tuontikala pääosin norjalaisen lohen muodossa on vallannut suomalaiset ruokapöydät myös jouluna. Kukaan ei oikein tarkkaan osaa selittää miksi näin on vaikka kotimainenkin kalantuotanto käy joulun alla täysillä kierroksilla. Syitä voidaan etsiä niin kuluttajien tottumuksista, hinnasta kuin myös kalan saatavuudesta ja kasvatuslaitoksille asetetuista ympäristöluvista. 

Norjalaisen kasvatetun lohen lisäksi tuontikalaa perinteisissä jouluherkuissa edustavat sillit. Kuluttajalla olisi hyvä mahdollisuus nostaa joulunsa kotimaisuusastetta valitsemalla kirjolohi ja silakka Norjan lohen ja sillin sijaan. Valitsemalla kotimaisen kirjolohen Norjan lohen sijaan, kuluttaja tulee tehneeksi myös ympäristön kannalta paremman valinnan.

Me suomalaiset söimme vuonna 2024 kalaa keskimäärin 12 kilogrammaa henkilöä kohti. Kulutus kokonaisuutena on vähentynyt 2010-luvun alkuvuosista noin kolmella kilolla. Vaikka elämme kalavesien keskellä, käytämme verrattain vähän kalaa ravintona. Maailmanlaajuisesti kalaa syödään nimittäin reilut 20 kilogrammaa vuodessa henkilöä kohti.

Suurin osa suomalaisten popsimasta kalasta on tuontitavaraa, jopa kaksi kolmannesta kulutetusta kalasta tulee kotimaan ulkopuolelta. Kotimaisuusaste osuus on siis pieni, etenkin jos sitä vertaa lihan kotimaisuusasteeseen, joka on esimerkiksi naudan osalta 80 %. Kotimaista kalaa syötiin vuonna 2024 3,8 kilogrammaa per henkilö, määrä väheni vuodessa liki puolella kilolla. Prosentuaalisesti pudotus siis oli melkoinen. Muutos viime vuosikymmeninä on ollut suuri, vielä 80-luvun alkuvuosina Suomessa syödystä kalasta puolet oli kotimaista.

Norjan kasvatettu “merilohi” houkuttaa hinnalla

Eniten Suomessa kulutetaan Norjassa kasvatettua lohta 2,6 kilogrammaa henkilöä kohti. Tällä tuotteella on melkoinen nimikirjo. Sitä voidaan kutsua Norjan loheksi, Jäämeren loheksi tai kassiloheksi. Joskus kaupan tiskissä tuote nimetään hämäävästi meriloheksi, joka herkästi synnyttää asiakkaalle mielikuvan vapaana kasvaneesta kalasta, vaikka niin ei ole.

Myös tonnikalasäilykkeet maistuvat 1,5 kilogramman edestä ja katkaravut 0,7 kilogramman verran. Kotimaisista kaloista kulutustilaston ykkössijaa pitää kasvatettu kirjolohi. Sitä syödään 1,6 kilogrammaa vuodessa. Luonnonkalat jäävät kauas punalihaisen kasvatetun taakse. Ahventa, haukea ja kuhaa kutakin syödään 400-500 grammaa per suomalainen vuodessa, siis vain parin hyvän ja runsaan kala-aterian verran.

Kotimaisen kalan kulutuksesta reilu puolet eli 2,2 kilogrammaa on luonnonkalaa. Kauppojen tiskien kautta luonnonkala ei kuitenkaan ui. Suurin osa kulutuksesta, eli 70 prosenttia on vapaa-ajankalastajien saalista. Kalaa siis päätyy ruokapöytään niillä, jotka itse kalastavat. Kaupallisten kalastajien pyydystämää kalaa syötiin 2024 suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna, noin 0,7 kilogrammaa henkilöä kohti. Eniten kaupallisesta saaliista syötiin muikkua, seuraavina silakkaa, kuhaa ja ahventa. Lue lisää uusimmasta kalankulutustilastosta.

Myynnin esteet tuhannen taalan kysymys

Lännen Kalaleaderin kalatalousaktivaattori Mika Halttu ei osaa suoraan sanoa mikä kotimaisen kalan saatavutta kalatiskeissä eniten rajoittaa: “Se on tuhannen taalan kysymys.” Hinta ja saatavuuden ennustaminen voivat hänen mielestään olla yksittäistekijöitä, mutta eivät selitä kaikkea. Ennustettavuus on hankalaa luonnollisesti etenkin luonnonkalan osalta.

Kasvatetussakin kalassa tuontikalan saatavuuden ennustettavuus tuntuu olevan kotimaista viljeltyä kalaa parempi. Tuotannon kokonaiskapasiteetti on yksi syy tähän. Kotimainen kalankasvatuskapasiteetti käy äärirajoilla, eikä koneistosta saada enempää irti. Tuotannon nostamista Haltun mielestä rajoittavat ympäristöluvat. Investointeja kasvattamoihin ei tehdä lupapolitiikan takia.

Haltulla on näkemys, jonka mukaan kirjolohen tuottajilla on perkaamoissa on joulun alla täysi kiire päällä. Enempää kalaa ei siis oikeastaan pystyttäisi tuottamaan joulumarkkinoille. Suomen Kalankasvattajien liiton toimitusjohtaja Janne Sankelo pitää kotimaisen kirjolohen saatavuutta joulumarkkinoilla hyvänä vaikka myöntää, että enemmänkin kotimaista kalaa voisi markkinoilla olla.

Sankelo tunnistaa Haltun tavoin, että tuotantoa tarvittaisiin lisää. Hän on toiveikas kasvun suhteen ja muistuttaa, että tuotanto on hienoisessa kasvussa. Vuonna 2024 saavutettiin kasvatetun kalan tuotannossa 2000-luvun ennätys 16,3 miljoonan kilon tuotannolla. Tänä vuonna Sankelo uskoo päästävän lähelle viime vuotisia lukuja ellei ylikin.

20 miljoonan kilon tasoa Sankelo pitää mahdollisena. Silloin hänen mukaansa olisi mahdollista myös kääntää tilanne sellaiseksi, että enemmän kuin puolet kulutetusta kasvatetusta kalasta olisi kotimaista: “Pidän sitä haastavana, mutta ehkä näen vielä sen päivän, että Suomessa kuluttajat käyttävät enemmän kotimaista kirjolohta kuin Norjan lohta”, muotoilee Sankelo. Luvituksen osalta Sankelo näkee jo päästyn pieniä askelia eteenpäin muun muassa lupien pidentymisen myötä. Silti hänkin tunnustaa, että lupaprosessit ovat yhä kalliita ja pitkiä.

Luvilla ja sääntelyllä on myös positiivinen puoli. Suomalainen kasvatettu kirjolohi pääsi jo vuonna 2014 WWF:n kalaoppaassa vihreälle listalle. Sitä ympäristötietoinenkin siis voi syödä hyvällä omallatunnolla. Ruotsin WWF:n kala-asiantuntija Inger Melender totesi vuonna 2024 Dagens Nyheterin haastattelussa, että ympäristösyistä Norjan lohta olisi hyvä syödä vain pari kertaa vuodessa. Norjalaisen kalankasvatuksen yhteydessä on myös puhuttu tautiriskistä ja kasvatuskasseista karkaavista lohista, jotka mahdollisesti risteytyvät luonnon lohen kanssa. Nämä näkökulmat nostaa esiin myös Suomen WWF todellisina uhkina ja kannustaa vaihtamaan kasvatetun Norjan lohen lautasella kotimaiseen kirjoloheen.

Norjan lohella hinta alas

Sankelo pitää kotimaista kirjolohta kilpailukykyisenä tuotteena laadultaan ja myös hinnaltaan. Norjalainen lohi toimii usein kauppojen tarjoustuotteena ja on näkyvästi esillä kampanjoissa – myös näin jouluna. Sankelo myöntää, että hinnan kaupoissa määrittää helposti norjalainen tuontikala. Ratkaisun avaimia hän siirtää ainakin osittain kuluttajalle: “Kuluttajathan tämän ratkaisevat.” Sankelon tuntuma on, että: “Kuluttajat ovat havainneet eron lohen ja lohen välillä.” Tätä hän pitää merkkinä kuluttajien valveutuneisuudesta muun muassa huoltovarmuuden suhteen mutta kiittelee myös kauppaa. Hänen mielestään kotimaisuus tuodaan esimerkiksi mainonnassa aiempaa paremmin esille.

Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Jaana Isohätälä sanoo kirjolohituotteiden menekin olleen viime vuodet trendimäisesti kasvussa. Ylipäätään lohikalat ovat kalatukun toimitusjohtajan mukaan kasvava tuote. Toki muutenkin kalan kulutuksessa on tänä vuonna ollut Isohätälän mukaan kasvua. Hän kuitenkin toteaa kasvun olevan myös hintakysymys: “Hintatietoiset kuluttajat menevät kampanjoiden perässä.”

Vaikka varsin usein mainostuotteeksi päätyy norjalainen lohi, Janne Sankelo uskoo, että lähiruoka nousee myös kasvatetussa kalassa entistä tärkeämmäksi arvoksi: “Paikallisuuden ja lähiruoan korostaminen myös kasvatetun kalan osalta on tulevaisuuden tie”, kertoo Sankelo ja mainitsee ylpeydellä ostaneensa paikallisesta kaupasta omassa maakunnassa tuotettua lohta, jonka alkuperä oli näkyvästi merkitty.

Luonnonkalan hinta usein ”järkyttävä”

Kotimaista luonnonkalaa kauppoihin päätyy toki, mutta hintavertailu samassa tiskissä olevan tuontikalan kanssa voi saada kuluttajan ajattelemaan lompakollaan. Samassa kalatiskissä kun esimerkiksi kotimaisen kuhan hinta voi olla merkittävästi kalliimpi kuin virolaisen kuhan. Suomen ammattikalastajien toimitusjohtaja Mikko Malin sanoo, että meillä on kalakaupassa joku vääristymä: “Ongelma on, että kuluttajalle kaupassa maksaa liikaa ja samaan aikaan kalastajalle maksetaan liian vähän.“ Hän pitää kotimaisesta luonnonkalasta kuluttajilta pyydettävää hintaa joskus aivan järkyttävänä.

Jaana Isohätälä on tavallaan Malinin kanssa samoissa ajatuksissa. Hänkin uskoo hinnan ohjaavan kuluttajaa. Kotimaisella kalalla ylipäätään saatavuus on hänen mielestään hyvä, kysyntä ehkä juuri kuluttajahintojen takia ei ole samalla tasolla: “Saatavuus ei ole haaste vaan kysyntä. Mielellään ostettaisin enemmänkin”, toteaa Isohätälä kotimaisesta luonnonkalasta. Toisena syynä pienelle kysynnälle hän näkee kulutustottumukset: “Toki myös tottumus ja kalankäsittelytaidot vaikuttavat.“

Sillin sijaan edullista kotimaista silakkaa joulupöytään

Luonnonkaloista jouluksi ruokapöytiin päätyy silakkaa. Se on luonnonkaloista myös hinnaltaan edullisimmasta päästä. Silakan menekkiä rajoittaa ehkä eniten se, ettei sitä välttämättä osata käyttää monipuolisesti ja mielikuva on juuttunut silakkalaatikkoon.

Uusikaupunkilainen Selkämeren Jää on yksi Suomen suurimmista elintarvikesilakan kalastajista. Toimitusjohtaja Henri Lomppi lupaa, että joulupöytiin kalaa riittää heidän puolestaan: “Kalaa riittää joulupöytiin ihan mainiosti.” Selkämeren Jää kalastaa pääosin fileekokoista iso silakkaa. Kiintiöiden käyttöä heillä on suunniteltu niin, että ne riittäisivät jouluksi.

Joulu on Selkämeren Jään osalta tärkeä sesonki. Silloin tehdään jopa neljännes koko vuoden kaupasta. Henri Lomppi toivoisikin silakan maistuvan enemmän myös ympäri vuoden. Määrät ovat viime vuosina pysyneet suurin piirtein samoina. Mahdolliset saatavuusongelmat hän etsisi kaupan päästä: “Paljon saa kuulla, että silakkaa ei saa. En tiedä mikä rajoittaa. Me myydään kaikki mitä tukut ja kaupat ostaa. Joku juttu se on kaupan päässä.” Samalla Lomppi kumoaa väitteet ja uskomukset joiden mukaan silakkaa kalastettaisiin turkiseläimille. Niin ei hänen mukaansa enää tapahdu.

Myös Suomen ammattikalastajien toimitusjohtaja Mikko Malin hehkuttaa kotimaisen silakan puolesta kotimaisena joulukalana. Niin ikään kilohaili sopii hänen mukaansa hyvin maustekalaksi joulupöytään tuontikalan eli sillin sijaan. Itse hän käyttää joulupöydässä myös savumuikkuja. Niitä saa purkissa öljyyn säilöttynä eli saatavuus on hyvä. Jos tuoretta kotimaista villikalaa joulupöytään haluaa, Malin antaa vinkin katsella pakastealtaiden suuntaan. Moni kalastaja on laittanut osan syksyn saaliista pakastimeen: “Jos haluaa kotimaista luonnonkalaa vaihtoehto voi olla hankkia pakasteena suoraan kalastajalta tai kaupan pakastehyllystä. Laadultaan pakastettu kala on tuoreen veroista”, Malin toteaa.

Silakan profiilia yritetään nostaa

Yhteenä haastena kotimaisen luonnonkalan markkinoinnin kannalta Henri Lomppi pitää väestön ikääntymistä ja ruoanlaiton tapojen muuttumista. Etenkin silakan osalta hän on tämän huomannut: “Meidän näkemys on, että ei se kalatiski ole välttämättä edes oikea paikka kasvattaa myyntiä.” Hänen mukaansa kalatiskien ostajakuntaa ovat vanhemmat ikäluokat. Nuoremmille kuluttajille yhtiöllä onkin tuotekehitys menossa. Tavoitteena on saada silakasta aikaan helposti saavutettava tuote. Silakan sinänsä hän uskoo puhuttelevan myös nuorta ostajakuntaa ja pohtii, että heille ei välttämättä ole muodostunut silakasta kielteistä mielikuvaa kuten ehkä muutamalle aiemmalle ikäpolvelle, joille koulun silakkalaatikko on saattanut jättää vähemmän mieluisia muistoja. Tuotekehityksen yhtenä tavoitteena onkin nimenomaan saada kotimainen silakka ruokapöytiin myös joulusesongin ulkopuolella.

Vientituotteeksi kotimainen silakka tuntuu kelpaavan. Selkämeren Jään käsittelemästä kalasta noin 90 prosenttia menee vientiin. Vientiin siis menee lähes kaikki paitsi fileetuotteet. Vientiin menevät kalat päätyvät pakastimen kautta maailmalle muun muassa purkitettavaksi.

Artikkeli Suomalaiset suosivat joulunakin tuontikalaa – norjanlohi mainonnan kärkenä julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Tämä luukku on umpeutunut ja samalla arvonta on sulkeutunut. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Kiitos osallistujille!

Joulukalenterimme ykkösluukun tarjoaa Rapala.

Rapala ei suomalaisena ikonina paljon esittelyjä kaipaa, mutta jos et ole huomannut, niin Lauri Rapalan 1936 Asikkalassa veistelemistä vaapuista on kasvanut vuosien varrella kansainvälinen, kymmenien tuotemerkkien jättiläinen. Voit käydä tutustumassa tästä linkistä.

Osaatko käsitellä saamasi kalat herkulliseksi kalaruuaksi?

Kalan oikeanlainen käsittely ruokapöytää varten alkaa jo vesiltä (tai talvella jäiltä). Saaliksi otettava kala on lainkin (kalastuslaki 2024) mukaan tainnutettava ja verestettävä heti pyynnin tai sumpusta noston jälkeen. Tämä myös pitää kalan raaka-aineena mahdollisimman laadukkaana. Tämän jälkeen kala on tärkeää jäähdyttää nopeasti, pitää kylmänä ja säilyttää kylmäketju kotiin asti. Tämän jälkeen kala käsitellään haluamallasi tavalla ruokapöytää varten. Ensimmäisenä tietysti kalan perkaus ja suolistus ja sitten mahdollinen fileeraus. Käsittelemällä kalan oikein varmistat sen herkullisen maun joka kerta!

Arvonta – Rapala FXF -fileointiveitsi (6″) & Ice Knocker -monitoimipappi-setti!

Ykkösluukusta löytyykin tänä vuonna ruokakalan kalastajan tarpeellista välineistöä, nimittäin Rapalan Stealth FXF -fileointiveitsi ja kalapappi yhteispakettina! Arvontaan voit osallistua vastaamalla alla kahteen kysymykseen ja täyttämällä yhteystietosi lomakkeelle. Otathan lisäksi seurantaan sekä Kalaruoka.fiin sometilit Facebookissa, Instagramissa ja/tai Tiktokissa (mitä aktiivisimmin käytät) ja toki www.kalaruoka.fi -nettialustan sekä samoin myös joulukalenterin luukun tarjoajan sometilit.

Mukavaa joulun odotusta ja onnea arvontaan!

Säännöt:

Artikkeli Joulukalenterin 1. luukku: Rapala & tuotepaketin arvonta julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Norjalainen kasvatettu lohi oli suosituin tuontikala, noin 2,6 kiloa henkeä kohti. Seuraavina tulivat tonnikalasäilykkeet (1,5 kg) ja katkaravut (0,7 kg) kaloista eniten syötiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kg/henkilö), ahventa (0,5 kg), haukea (0,45 kg) ja kuhaa (0,41 kg). Voidaankin sanoa, että kotimaan suosituin luonnonkala ruokapöydässä on tonnikala ja kasvatetuista kaloista Norjan lohi alias merilohi.

Valtaosa syödystä kotimaisesta luonnonkalasta harrastajien pyytämää

Kotimaisen kalan kulutus väheni edellisvuodesta 4,2 kilosta 3,8 kiloon henkeä kohti. Lasku johtuu vapaa-ajankalastajien ylösotetun saaliin pienenemisestä. Kotimaista luonnonkalaa kulutettiin 2,2 kiloa per henkilö, josta vapaa-ajankalastuksen osuus oli noin 70 prosenttia. Pääosa kotimaisesta luonnonkalasta päätyy edelleen vapaa-ajankalastajien keittiöön.

Kaupallisten kalastajien pyydystämää kalaa syötiin suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna, noin 0,7 kiloa henkilöä kohti. Eniten kaupallisesta saaliista syötiin muikkua, seuraavina silakkaa, kuhaa ja ahventa. Kasvatettua kotimaista kalaa, valtaosin kirjolohta, kulutettiin hiukan enemmän kuin vapaa-ajankalastuksen saalista.

Kalan kulutus on vähentynyt

Kalaa syötiin enimmillään lähes 15 kiloa henkeä kohti 2010-luvun alkupuolella. Silloin norjalaisen kasvatetun lohen tuonti oli huipussaan ja sitä syötiin jopa enemmän kuin kotimaisia luonnonkaloja ja Suomessa kasvatettua kalaa yhteensä. Nyt kalan kulutus on noin 12 kiloa henkeä kohti vuodessa. Kotimaisen kalan kulutus on pudonnut vuosituhannen alun kuudesta kilosta nykyiseen neljään kiloon.

Ruokavirasto suosittelee kalan lisäämistä ruokavaliossa.

Kalan kulutustilasto perustuu kalan tarjontaan

Tilasto perustuu kalan tarjontaan: kotimaisen kalan kulutus arvioidaan kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen saalistietojen sekä kasvatetun kalan määrän perusteella. Arvio tuontikalan kulutuksesta pohjautuu ulkomaankauppatilastoihin. Kotimainen kala lasketaan fileepainona, tuontikala osin tuotepainona. Vuoden 2024 tilastojulkistus jää viimeiseksi, sillä kalan kulutustilasto on päätetty lakkauttaa. Tilaston aikasarja kattaa vuodet 1999–2024.

Lähde: Luonnonvarakeskus

Artikkeli Kalaa syödään vähemmän, Norjan lohi ja tonnikala pitää pintansa julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Kaupallinen yhteistyö: MSC Suomi I kuvat: MSC, SAKL ja Pro Kala ry I toimittaja: Roy Norro

Mitä kestävä kaupallinen kalastus tarkoittaa?

Kestävä kaupallinen kalastus tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että vaikka kalaa ruoaksi pyydetäänkin, niin vesistöihin jätetään riittävästi kalaa myös tulevaisuuden sukupolville, elinympäristöjä kunnioitetaan ja pyritään minimoimaan kalastuksen kokonaisvaikutus laajempaan ympäröivään vesiluontoon. Tavoitteena on lopettaa ylikalastus ja varmistaa, että niin kalakannat kuin vesistötkin pysyvät elinvoimaisina. Kestävyyden, toisin sanoin vastuullisuuden yksi näkökulma voi olla myös kalastuksesta riippuvaisten ihmisten elinkeinon säilyminen.

Lisäksi esimerkiksi WWF määrittelee, että kestävä kalastus edistää monimuotoisuuden säilymistä vesiluonnossa ja kalastuksen on oltava myös lakien ja asetusten mukaista. Pyynnin pitäisi verottaa ainoastaan kalakannan luonnollista kasvua vaarantamatta pyydetyn kalan tai sivusaaliiksi joutuvien muiden lajien elinvoimaisuutta. Vastuullinen ja kestävä kalastus siis huomioi kalakantojen lisäksi koko vesiekosysteemin hyvinvoinnin.

Mikä tai kuka on MSC ja mitä he tekevät?

Marine Stewardship Council eli MSC on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka hallinnoi maailman johtavaa kestävän kalastuksen sertifiointi- ja ympäristömerkintäohjelmaa. MSC:n perustivat alun perin WWF (World Wildlife Fund, suomeksi Maailman Luonnon Säätiö) ja Unilever (maailmanlaajuinen elintarvikealan konserni, joka tunnetaan Suomessa mm. Knorr-liemistä ja Magnum-jäätelöistä) 1990-luvun lopulla itsenäiseksi organisaatioksi vastaamaan maailmanlaajuiseen ja vakavaan ylikalastusongelmaan. Järjestön missio on pysynyt jo yli 25 vuotta samana: Varmistaa yhteistyössä kalastusyritysten, tieteen ja teollisuuden kanssa, että kalastus on kestävää ja kalaa riittää myös tulevaisuuden sukupolville.

”Marine Stewardship Council eli lyhennettynä MSC, voisi vapaasti suomennettuna tarkoittaa vaikkapa mertenhoitoneuvostoa”, Johanna Vepsä, MSC Suomi

MSC:n keskeisin ja olennaisin tehtävä on kehittää ja ylläpitää MSC:n kestävän kalastuksen standardia. Standardi sisältää tiukat ehdot, joiden täyttymistä riippumattomat, MSC:n ulkopuoliset arvioijat valvovat. Kestävän kalastuksen standardin vaatimus on siis tutkittu, tieteeseen pohjaava ja tarkasti valvottu kalastus.

Lisäksi MSC:n ylläpitämä toimitusketjustandardi varmistaa, että vastuullisesti pyydetty kala tai muut merenelävät saavuttavat kuluttajan varmasti sekoittumatta epäselvissä olosuhteissa pyydettyihin, jolloin ostaja voi olla varma valinnastaan.

”Standardi: yhteisesti sovittuja vaatimuksia ja suosituksia, jotka määrittelevät, miten jokin asia tulisi tehdä, ja joiden tavoitteena on varmistaa esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden laatu, turvallisuus ja yhteensopivuus.”

Mikä on MSC-merkki ja kuka sen voi saada?

MSC:n sininen kalamerkki on ympäristömerkki, joka löytyy ainoastaan luonnonvaraisesta kalasta ja äyriäisistä, jotka ovat peräisin MSC:n kestävän kalastuksen standardin mukaisesti sertifioiduista, vastuullisista kalastusyrityksistä. Merkin tarkoituksena on kertoa kuluttajalle, että tuote on peräisin kestävistä kalakannoista, sen alkuperä tunnetaan ja se on pyydetty kestävyyskriteerien mukaisesti. Merkin avulla pyritään torjumaan myös laitonta ja tuhoisaa kalastusta.

”Sertifikaatti: virallinen todistus siitä, että jokin asia – kuten tuote, palvelu, organisaatio tai henkilö – täyttää tietyt standardit, laatuvaatimukset tai muut kriteerit. Se myönnetään tyypillisesti ulkoisen arvioinnin, kuten auditoinnin, jälkeen.”

MSC-merkin voivat saada kalatuotteet, jotka ovat peräisin kalastusyrityksestä, joka läpäisee riippumattoman arviointiprosessin. Arvioinnissa tarkastellaan kolmea pääaluetta: kalakantojen kestävyyttä, kalastustoiminnan vaikutusta laajempaan meriympäristöön sekä kalastushallinnon tehokkuutta eli että esim. raportointi tapahtuu ajallaan ja pitää paikkansa. Kalastusyrityksen sertifikaatti myönnetään määräajaksi, ja sen käyttöä seurataan toistuvasti. Lisäksi tuotteen matkan varrella kalanjalostajien, maahantuojien ja jakelijoiden on saatava toimitusketjun sertifiointi (Chain of Custody) jäljitettävyyden varmistamiseksi, eli sen todentamiseksi, että sertifioitu kala ei sekoitu sertifioimattoman kanssa ja oikeasti tiedetään, mistä kala on tullut ja mitä reittiä.

Mikä Suomessa on tai voi olla MSC-merkittyä?

Silakka on Suomen merialueen merkittävin saalislaji ja Suomessa merkittävin MSC-sertifioitu kalalaji, jonka kaupallinen troolikalastus Itämerellä on saanut MSC-sertifikaatin – ja onpa myös Pohjanlahden rysäkalastettu silakkakin saanut oikeuden kantaa merkkiä. Sertifioinnin myötä suomalainen kuluttaja voi valita vastuullisesti pyydettyä silakkaa, mikä on merkittävä edistysaskel Itämeren kalastuksen kestävyydessä.

Tämän lisäksi myös joillekin sisävesien kalakannoille on haettu sertifiointia, esimerkiksi Saimaan muikulle, mutta prosessi on toistaiseksi kesken. MSC-sertifioituja tuotteita on Suomen markkinoilla kuitenkin satoja, ja ne sisältävät myös ulkomailta tuotuja sertifioituja lajeja, kuten tonnikalaa ja turskaa.

MSC-sertifikaatti voi olla vaikkapa kalanjalostusyrityksellä, joka valmistaa tai käsittelee sertifioitua kalaa. Esimerkiksi Saarioisilla, Atrialla ja Kokkikartanolla on valikoimissaan MSC-merkittyjä valmiskalaruokia, joiden valmistaminenkin edellyttää sertifikaattia. Samoilla periaatteilla myös mm. Sillikonttorin silakka- ja sillituotteet, kuten myös Kotipizzan pizza voivat olla merkittyjä.

Suomalaisilla kalatukuilla, jotka käsittelevät ja jatkojalostavat sertifioitua silakkaa tai muita sertifioituja kaloja eteenpäin kohti kauppaa tai kuluttajaa, on MSC-sertifikaatti ja esimerkiksi osa K- ja S-ryhmän kauppojen kalatiskeistä on sertifioitu. Näin varsinkin suuremmilla kalatiskeillä tai kaupoissa, joissa on paljon henkilökuntaa, tavaraliikennettä, kalalajeja ja tuotteita erilaisista alkuperäolosuhteista, pystytään varmistamaan, että kuluttaja saa varmasti haluamansa, kestävästi kalastetun kalan.

Mikseivät kaikki kotimaiset luonnonkalat ole MSC-merkittyjä?

Suomalaiset luonnonkalat silakkaa ja kilohailia lukuun ottamatta eivät ole MSC-merkittyjä, koska sertifiointiprosessi on tiukka, joka taas vaatii kalastusyritykseltä sekä kokoa että hallinnointiin paljon resursseja – usein konkreettisesti paljon henkilökunnan aikaa. MSC-standardin tieteellisiin kriteereihin perustuva arviointi on monivaiheinen ja tarkastelee kalakannan tilaa, kalastuksen vaikutuksia ympäristöön ja kalastuksen hallinnointia.

Pienimuotoisemmassa tai paikallisessa kalastuksessa, kuten suuri osa suomalaisista kalastajista on, olisi haasteita esimerkiksi tietojen keruussa ja toimitusketjun jäljitettävyyden osoittamisessa, mikä vaikeuttaisi sertifioinnin hakemista, mutta ei välttämättä tarkoita, että kalastus ei olisi kestävää tai vastuullista – sitä vain ei pystytä standardin mukaisesti todentamaan tai kalastajan kädet ovat jo niin täynnä, ettei hallinnolliselle lisätyölle ole enää aikaa.

Lisäksi kalakannan tilan on oltava riittävän hyvä sertifioinnin saamiseksi. Jos jokin kalakanta on esimerkiksi ylikalastettu tai sen tila on heikko – tai toisaalta tuntematon, se ei voi saada MSC-sertifikaattia. Esimerkiksi Suomessa on valtava määrä erilaisia vesistöjä järvistä meriin ja paikallisia sekä erikokoisia kalapopulaatioita, joiden tilan todentaminen tieteellisin kriteerein on todella vaikeaa, vaikka jonkinlainen yleiskuva olisikin tiedossa.

Sertifiointi on prosessi, johon kalastusyritykset sitoutuvat, ja se vaatii usein merkittäviä hallinnollisia muutoksia ja parannuksia kalastuksen vastuullisuuden valvomiseksi ja vahvistamiseksi. Esimerkiksi WWF on aiemmin suositellut kaikkia sertifioituja tuotteita erityisesti ulkomaisten kalatuotteiden osalta, mutta on sittemmin luopunut automaattisesta suosittelusta. Taustalla vaikuttaa se, että WWF tekee laajempia linjauksia joistakin merialueista hieman toisenlaisesta näkökulmasta kuin MSC:n sertifiointi, joka taas tarkastelee esim. yksittäisiä kalastusyrityksiä tai kalakantoja. Sekä MSC:n (sertifiointi ja standardointi) että WWF:n (kalaopas) työkalut ja toimintamallit tähtäävät molemmat siis kestävämpään kalastukseen ja kalan käyttöön, mutta tarkastelevat hieman eri asioita.

Miksi valitsisin MSC-merkityn tuotteen?

Kun tiedettä ja kestävää kalastusta edistävien organisaatioiden viestiä ei kuunnella tai kalastuksesta tulee valtioiden välistä politiikkaa, on jälki usein meriluonnon kannalta rumaa ja esimerkkejä löytyy jo todella läheltä. Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana Koillis-Atlantin eli Tanskan, Norjan, Britannian ja Islannin kalavesien makrillikanta on ylikalastamalla romahtanut hälyttävälle tasolle ja sukupuuton partaalle.

Jos aiemmin esitettyjä vaatimuksia lähes 80 % kalastusrajoituksista ei kuunnella, ovat vaarassa sekä koko valtavan merialueen makrillipopulaatio, että sitä kalastavat rannikkoyhteisöt, yritykset ja tuhannet työpaikat. Viimeisin tilastoitu saalis oli enää 2,7 miljoonaa tonnia, kun vielä 2015 saalis oli 12 miljoonaa tonnia. Näin jatkamalla kalat loppuvat parissa vuodessa.

MSC on jo vuosien ajan vaatinut toimia ja kehottanut päättäjiä kuuntelemaan tiedettä ennen kuin on liian myöhäistä. Kansainvälisten sopimusten puuttumisella on jo ollut merkittäviä vaikutuksia: Koillis-Atlantin makrilli menetti MSC-sertifikaattinsa jo vuonna 2019 ja WWF siirsi makrillin kalaoppaansa punaiselle listalle huhtikuussa 2025. Tämän seurauksena Atlantin makrilli on katoamassa kaupoista myös Suomessa.

Myös suomalaisille tuttu ja rakas silli on todellisessa vaarassa ylikalastuksen vuoksi ja esim. WWF:n kalaoppaassa Koillis-Atlantin alueen silli on siirtynyt punaiselle listalle. Saalismäärät ovat Koillis-Atlantilla jo vuosien ajan ylittäneet tieteellisesti suositellun tason. Viesti on selvä: kuluttajien tulisi pidättäytyä Koillis-Atlantin sillin ostamisesta, kunnes kalastuksen hallinta saadaan kuntoon ja kanta on elpynyt.

MSC-sertifikaatti pidätettiin Koillis-Atlantin kannalta jo vuonna 2020, koska rannikkovaltiot eivät kyenneet sopimaan kiintiöiden jaosta tieteellisten suositusten mukaisesti. Jos haluat ostaa silliä ilman pelkoa kalakantojen romahduksesta, niin valitse MSC-sertifioitua silliä elinvoimaisista Pohjanmeren ja Islannin kalakannoista, jotka on myös merkitty vihreällä WWF:n Kalaoppaassa.

Kun kalastajat ja kuluttajat ohjaavat valintojaan kestävämpään suuntaan mm. MSC-merkintöjä seuraamalla, voidaan saavuttaa myös onnistumisia. Vaikka me täällä pohjolan perukoilla emme ehkä ole kuulleetkaan patagonialaisesta hammaskalasta tai namibialaisesta kummeliturskasta, niin mm. tällaiset kalalajit ja niiden kannat MSC on onnistunut pelastamaan kalastettavalle tasolle – ja toivotaan samalla, että lähi- ja kotivesiemme kalakannat eivät ajaudu tilaan, jossa niitä on alettava pelastamaan. Toimikoon makrilli ja silli varoittavina esimerkkeinä.

Erityisesti siis silloin, kun kotimaisen kalan sijasta päätät ostaa ja valita ulkomaista kalaa sellaisenaan tai jalosteena, on todella tärkeää, että siitä löytyisi MSC-merkintä. Vaikka n. 20 % maailman kalasaaliista on jo MSC:n sertifioinnin piirissä, niin n. 80 % ei ole. Jos ostat sertifioimatonta kalaa, et voi olla varma sen enempää kalastuksen kestävyydestä kuin maailman toisen puolen valtameriä kyntävien kalastusyritysten toimintatavoista, vastuullisuudesta tai vastuuttomuudesta. Jos haluat, että kalaa riittää myös tuleville sukupolville ja maailman merien ekosysteemit säilyvät, kannattaa valita kestävämpiä kalatuotteita. Jos kaukaisemmat meriekosysteemit ja kalakannat romahtavat, kantautuvat vaikutusten aallot ajallaan myös meille.

Lisätietoa:

Mitä on kestävä kalastus?

Suomen ammattikalastajaliitto ja MSC

WWF:n kalaoppaasta saat vinkit vastuullisiin kalavalintoihin

Kaksinkertaista kotimaisen kalan syönti – kalan uudet syöntisuositukset

Silakkareseptejä:

Koskenlaskijan silakkalaatikko eli silakkalaatikko 2.0

Rapeat tacomaustetut silakat airfryerissa & smetana-salsadippi

Chili-korianterisilakat

Artikkeli Mitä on kestävä kaupallinen kalastus – ja mikä on MSC? julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Valtaosa suomalaisista ostaisi kotimaista kalaa huomattavasti enemmän, mikäli sitä saisi edullisemmin. Uuden Ammattikalastaja.fi-karttapalvelun avulla kalan ostaja löytää itseään lähellä toimivan ammattikalastajan, jolta hän voi hankkia kalaa ilman välikäsiä tuoreena ja kauppaa edullisemmin. Käynnissä olevan hankkeen kautta ammattikalastaja voi lisäksi tehostaa suoramyyntiään ottamalla käyttöön digitaalisen suoramyyntityökalun. Lue lisää!

Ammattikalastaja.fi-karttapalvelun sekä digitaalisen suoramyyntityökalun Graanin käyttöönotto ovat valtakunnallista hanketta ”Digistä tehoa kalan suoramyyntiin”. Tavoitteena on tarjota konkreettinen ja tuettu väylä villikalan suoramyyntiin, jotta kalastajat saisivat varsinkin pienemmistä ja/tai satunnaisista kalaeristä paremman hinnan.

Ammattikalastajan markkinoinnin tueksi ilmainen karttapalvelu

Uusi Ammattikalastaja.fi-karttapalvelu yhdistää kalan ostajan ja ammattikalastajan. Kartalta tulevaisuudessa löytyy mahdollisimman monta kotimaan ammattikalastajaa, jotta ostaja löytää läheltään kalan myyjän, ammattikalastajan. Tämän jälkeen ostaja saa nappia klikkaamalla yhteyden kalastajaan sopiakseen kalan ostosta. Ammattikalastaja itse päättää, mitä yhteydenottotapaa hän käyttää, mitä milloinkin myy, mihin hintaan ja millä maksutavoilla hän palvelee.

Palveluun voivat liittyä 1- ja 2-luokan ammattikalastajat, joilla on y-tunnus ja vene on rekisteröity ammattikalastusveneeksi. Rekisteröityminen palveluun ja helpon lomakkeen täyttäminen vie noin 15–20 minuuttia. “Palvelu on ilmainen, koska meidän tavoitteena Kalaruoka.fi:ssä on edistää kotimaisen kalan käyttöä ja uskomme tämän olevan yksi konkreettinen keino auttaa”, toteaa Kalaruoka.fi:n päätoimittaja Roy Norro.

Ketkä asiakkaina?

Ammattikalastaja.fi-karttapalvelu palvelee Norron mukaan kuluttajien lisäksi laajasti muita pienempiä kalanostajia, kuten ravintoloita, catering-yrityksiä ja jopa kotitalousopettajia. Palvelu lanseerataan Kalaruoka.fi:ssä ja sen sisarmediassa Kalastajan Kanavalla heti, kun ammattikalastajia on liittynyt riittävästi palveluun.

Kalan suoramyynnin voi viedä digissä pidemmällekin

Hankkeen vetäjä Elina Pusaa suosittelee ammattikalastajille karttapalvelun lisäksi suoramyynnin viemistä astetta pidemmälle digitaalisen suoramyyntityökalun sekä digimarkkinointi- ja myyntikoulutuksen avulla. “Tarjoamme pientä omakustannusosuutta vastaan koulutusta digitaaliseen suoramyyntiin ja -markkinointiin sekä digitaalisen työkalun, Graanin, jonka avulla kalastaja pystyy tekemään tuotteilleen verkkoon sähköisen kauppa- ja markkinointipaikan vähällä vaivalla ja kädestä pitäen koulutettuna”, kannustaa Pusaa ja jatkaa: “EMKVR:n hanketuki mahdollistaa koko valtakunnan mitalla ainutlaatuisen tilaisuuden kokeilla digitaalista suoramyyntiä tuetusti.”

Liity heti ilmaiseen karttapalveluun: https://ammattikalastaja.fi

Jos haluat tutustua digitaaliseen suoramyyntityökaluun, ota yhteyttä:
Elina Pusaa, kpkalatalouskeskus@proagria.fi, p. 050 3094861

Lisää tietoa hankkeesta: https://kuha-suomi.fi/digista-tehoa/ 

Ammattikalastaja.fi–karttapalvelun on toteuttanut kotimaisen kalan ja kalaruuan edistämiseen erikoistunut ruokamedia Kalaruoka.fi yhteistyössä Leader Kantri ry:n kanssa. Hanke on Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston rahoittama. Kokonaishankkeessa on lisäksi mukana Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus sekä suoramyyntialustan tarjoava Graani Oy. 

Lue lisää: 

Artikkeli Ammattikalastaja, haluatko kasvattaa kalan suoramyyntiä? julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Kotimaista kalaa ja sen ruokakäyttöä edistävä digimedia Kalaruoka.fi on valittu Mediateko Oy:n järjestämän Kauden Hyvis -kilpailun tuoreimmaksi voittajaksi. Valinta merkitsee Kalaruoka.fi:lle huomattavaa, 30 000 euron arvoista ulkomedianäkyvyyspakettia, joka auttaa tuomaan tärkeän viestin kotimaisen kalan puolesta entistä laajemman yleisön tietoisuuteen. Kilpailun tavoitteena on tukea toimijoita, jotka edistävät esimerkillään siirtymää kohti kestävämpää elämäntapaa ja tuoda heidät suuren yleisön tietoisuuteen.

Markkinoinnin ammattilaisista koostuneen raadin yksimielinen päätös nostaa esiin Kalaruoka.fi:n, joka haluaa tehdä näkyväksi valtavan epäkohdan ja kääntää huolestuttavan trendin suomalaisessa ruokapöydässä: enää 18 % Suomessa kaupasta ostetusta kalasta on kotimaista, suosituimmaksi villikalaksi on noussut tonnikala – ja kiistattoman leijonanosan aivan kaikesta kalankäytöstä on vallannut norjalainen viljelty lohi. Ja samalla julkiseen ruokailuun ovat hiipineet aasialaiset halpakalat Mekong-joen kasvatuslammikoista vaikka Suomi on tuhansien järvien ja satojen jokien maa, jolla on lisäksi toista tuhatta kilometria merenrantaa.

Miksi raati valitsi juuri Kalaruoka.fin?

Järjestyksessään kolmannen Kauden Hyvis -kilpailun voittajan valitsi nimekäs joukko markkinoinnin ja media-alan ammattilaisia Riikka-Maria Lemminki Marketing Finlandilta, freelance Satu Laakso, Emma Koukonen Julkee x Lempeeltä, Jussi Ylävaara Diamonds Helsingistä, Sanna Kolamo Woohoo Advisorylta sekä Mediateon edustajina toimitusjohtaja Sampsa Savolainen ja kampanjasuunnittelija Kristiina Loog. Raati päätyi yksimielisesti myöntämään 30 000 euron medianäkyvyyspaketin Kalaruoka.fi:lle.

Raati koki Kalaruoka.fi:n mission poikkeuksellisen vastuulliseksi ja tärkeäksi yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Suomalaisten halu kotimaiseen ruokaan on korkea, mutta kotimaisen kalan osuus on silti pudonnut hälyttävän matalalle. Kalaruoka.fi:n tehtävä herättää suomalaiset huomaamaan tämä epäkohta ja auttaa kääntämään suunnan kohti vastuullisempaa ja omavaraisempaa kalansyöntiä nähtiin erittäin merkityksellisenä.

Raadin perusteluissa korostettiin, että Kalaruoka.fi:llä on jo olemassa kaikki edellytykset kasvaa ja edistää vastuullisia valintoja. Sen toiminta oli jo siinä pisteessä, että markkinointiin panostamalla – eli juuri lahjoitettavalla ulkomedianäkyvyydellä – voidaan saada aikaan merkittäviä kasvuloikkia. Valinta oli Mediateko Oy:n toimitusjohtajan Sampsa Savolaisen mukaan yksimielinen. Voitto on iloinen yllätys Kalaruoka.fi:n taustajoukoille, jotka näkevät sen nyt mahdollisuutena tavoittaa uusia yleisöjä ja saada aikaan todellista muutosta suomalaisten ruokailutottumuksissa. Lue Mediateon oma uutinen aiheesta.

Mainostoimisto Diamonds Helsingin toimitusjohtaja Jussi Ylävaara koki Kalaruoka.fi:n työn niin merkitykselliseksi, että lupasi yhtiönsä toimesta kampanjasuunnittelun vielä medianäkyvyyden päälle pro bono -työnä. Hän kommentoikin Kalaruoka.fi:lle: ”On se erikoista, että suomalaisen kuluttajan mielestä lihan ja kasvisten pitää ehdottomasti olla kotimaisia, mutta kala voi tulla mistä vaan – haluamme mielellämme olla mukana oikaisemassa tällaista ajatusvääristymää.”

 Tunnustus kotimaisen kalankäytön edistäjille

”Ammattilaisraadin tunnustus lämmittää sydäntä ja antaa lisävoimia, sillä yhä vain hullummalta tuntuu, että kaukaisten vesien kalat valtaavat voimalla niin kauppojen hyllyjä kuin kouluruokailuakin, mutta kansa nousee barrikadeille vain, jos kotimainen naudan jauheliha uhkaa loppua kaupan hyllystä – ja ne samat hyllyt ovat olleet tyhjiä kotimaisesta kalasta jo oikeastaan vuosikymmeniä.” Roy Norro, päätoimittaja & kalamies, kalaruoka.fi

Kalaruoka.fi sai alkunsa kalastuksen harrastajien suosiman Kalastajan Kanava -kalastusmedian spin-offina, kun ruoka-aiheista sisältöä toivottiin niin paljon. Kalaruoka.fi tarjoaakin yleishyödyllisellä toimintamallillaan veloituksetta reseptejä, ajankohtaisia uutisia sekä artikkeleita ja vinkkejä kuluttajille. Sen tuottajana toimii yrittäjä Anne-Maarit Sepling ja päätoimittajana kokenut ruoka-alan ammattilainen, keittiömestari ja intohimoinen vapaa-ajankalastaja Roy Norro.

Voitto edistää Kalaruoka.fi:n päätehtävää herättää suomalaisia vaihtamaan ulkolainen kala kotimaiseen kalaan omassa ruokavaliossaan ja auttaa ihmisiä kalankäsittely- ja ruoanlaittotaidoissaan reseptien, videoiden, tietoiskujen ja vinkkien avulla.

Norron mukaan suomalaisista kaloista tehdyn kalaruoan ja omavaraisuuden edistäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää ja hän näkee valinnan ”loikan paikkana” toiminnan kasvattamisessa. Norron mielestä Kauden Hyvis -voiton voi oikeastaan nähdä tunnustuksena kaikille, jotka ovat väsymättömästi pyrkineet edistämään vastuullisempaa kotimaista kalankäyttöä ja tekemään näkyväksi epäkohtia. ”Tämä voitto sataa kaikkien kotimaisten alan toimijoiden laariin – ainakin näin toivon”, toteaa Norro.

Mikä kilpailu on ja mihin se pyrkii?

Kauden Hyvis -kilpailu on osa ulkomainontayhtiö Mediateko Oy:n vastuullisuustyötä, minkä tarkoituksena on vahvistaa hyvää. Kilpailussa lahjoitetaan vuosittain satojentuhansien eurojen arvosta medianäkyvyyttä järjestöille, yhdistyksille ja yrityksille. Tuen saajaksi etsitään toimijoita, jotka edistävät esimerkillään ja konkreettisilla ratkaisuillaan siirtymää kestävämpään elämäntapaan ja työskentelevät yhteisen hyvän eteen. Kilpailun kautta pyritään nostamaan nämä vastuulliset toimijat suuren yleisön tietoisuuteen, jotta heidän positiivinen vaikutuksensa voi kasvaa.

Aiemmin Kauden Hyvis -voittajia ovat olleet muun muassa Commu-sovellus, joka on tehnyt naapuriavun ja yhteisöllisyyden pyytämisen ja tarjoamisen helpoksi, sekä Toimistomummola, joka tuo eläkeläiset toimistoarjen pelastajiksi.

Tutustu Kalaruoka.fi:hin tarkemmin ja katso mediakortti

Artikkeli Voitto kotimaiselle kalaruoalle ja suomalaiselle kalalle julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Stadin Silakkamarkkinat valtasivat Helsingin Kauppatorin jälleen sunnuntaina 5. lokakuuta. Perinteinen tapahtuma toi keskelle kaupunkia 10 kalastaja-alusta, kolme perinnepurjelaivaa sekä noin 40 kalastajan ja ruokatoimijan käsityönä valmistamat kalatuotteet ja muut saaristolaisherkut. Markkinat käynnistyvät perinteisesti lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, jolloin ohjelmassa on pormestarin avajaispuhe, kellonsoitto ja parhaiden silakkatuotteiden palkitseminen, aivan kuten tänäkin vuonna. Markkinat ovat Helsingin syyskauden virallinen avaaja, joka tarjoaa tuoreita meren makuja ja ainutlaatuista tunnelmaa.

Silakkamarkkinoiden historia ulottuu aina vuoteen 1743 asti, tehden niistä yhden Suomen vanhimmista yleisötapahtumista. Alun perin markkinat olivat puhtaasti silakan myyntiin kaupunkilaisille keskittynyt tapahtuma, mutta vuosisatojen kuluessa ne ovat muuttuneet monipuoliseksi kulttuuritapahtumaksi. Nykyään markkinat yhdistävät saaristolaisperinteen ja modernin ruokakulttuurin, säilyttäen samalla alkuperäisen tarkoituksen tukea kalastajien elinkeinoa. Silakkamarkkinat on elävä pala Helsingin merellistä ja kaupallista historiaa.

Mitkä silakkamarkkinat ja miksi niitä järjestetään?

Stadin Silakkamarkkinat on vuosittain järjestettävä, viikon kestävä merellinen yleisötapahtuma. Ne järjestetään Kauppatorilla Helsingin Eteläsatamassa. Tapahtuma kokoaa yhteen kalastajia ympäri Suomea, erityisesti rannikko- ja saaristoalueilta. Tänä vuonna kalastajien aluksia oli Kotkasta Merikarvialle. Markkinoiden päätarkoitus on tukea ammattikalastajien toimeentuloa ja tarjota kaupunkilaisille mahdollisuus hankkia kalatuotteita suoraan tuottajilta. Samalla Silakkamarkkinat vaalii merellisiä perinteitä ja tuo saaristolaista tunnelmaa ja herkkuja keskelle Helsinkiä.

Tänäkin vuonna markkinoilla on tarjolla laaja valikoima kotimaisia kala- ja saaristolaistuotteita. Myyntipisteillä voi nauttia paikan päällä tai ostaa mukaan esimerkiksi erilaisia silakka-, särkikala- ja kilohailituotteita, kalakeittoja, tuoreeltaan savustettua ja loimutettua kalaa, nahkiaisia ja vaikka pöhkösiä tai vohveleita. Kotiin vietäväksi valikoimissa on kymmeniä ja taas kymmeniä erilaisia maustekaloja, kalapihvejä, -mousseja ja skagen -tyyppisiä salaatteja. Lisäksi myynnissä on muita saaristolaisherkkuja, tyrni-, omena- ja hunajatuotteita, piirakoita, munkkeja ja saaristolaisleipiä. Joillakin myyjillä on tarjolla myös tuoretta silakkaa – toki sää- ja saalisvarauksin.

Joka vuosi valitaan parhaat silakkatuotteet, ketkä voittivat tänä vuonna?

Stadin Silakkamarkkinoiden avajaispäivänä kokoontunut ruoka- ja kaupunkikulttuurin asiantuntijoista koostuva silakkaraati palkitsi perinteiseen tapaan markkinoiden parhaat silakkatuotteet kahdessa kategoriassa: Vuoden Maustekala ja Silakkayllätys. Raati arvioi tuotteita sokkona maun, ulkonäön, tuoksun ja koostumuksen perusteella.

Vuonna 2025 Taivassalolaiset Pirjo ja Reima Salonen saivat upean tuplavoiton vieden pääpalkinnot molemmissa sarjoissa.

• Silakkayllätys-sarjan voittajaksi julistettiin Pirjo ja Reima Salosen tillisilakka. Raadin vakuutti tuotteen perinteinen ja kaunis presentaatio sekä ihanan tillinen maku. Sarjan toiselle sijalle sijoittui Kasalan kahvila-ravintolan chilisilakka ja kolmannelle taivassalolaisen Liisa Vainion sitruunavalkosipulisilakka.
• Vuoden perinteinen maustekala -sarjan pääpalkinnon voitti niin ikään Pirjo ja Reima Salonen. Raati ihastui erityisesti tuotteen moniulotteisuuteen, suolan ja makeuden tasapainoon sekä hyvään koostumukseen. Toiselle sijalle sijoittui Hannu Hellsten Pyhtäältä ja kolmannelle kotkalainen Sami Antikainen.

Mitä muuta silakkamarkkinoilla on?

Silakkamarkkinat on paljon muutakin kuin vain ”kalakauppa kauppatorilla”; ne ovat kokonaisvaltainen merellinen markkinatapahtuma. Markkinat tuo Kauppatorin rantaan upeita perinnepurjelaivoja, kuten Valborg, Vivan ja Albanus. Alukset tarjoilevat tervantuoksuisissa tiloissaan myös paikan päällä syötäviä kalaruokia ja juomia. Kannattaa ehdottomasti piipahtaa tutkimassa perinnelaivojen tarjonta ja tunnelma.

Markkinat panostaa vahvasti lähiruokaan ja pientuottajiin. Kauppatorille saapuu kymmeniä kalastajia ja saaristolaisherkkujen toimijoita ympäri Suomea, joiden tuotteet edustavat aitoa suomalaista saaristo- ja rannikkoperinnettä. Tapahtuma korostaa myös merellistä Helsinkiä. Kauppatorin sijainti Eteläsatamassa, meriliikenteen ja meren äärellä muistuttaa kaupungin historiallisesta yhteydestä mereen ja saaristoon. Markkinoilla on myös erilaista ohjelmaa, kuten lapsille suunnattu Silakkasuunnistus. Ohjelma vaihtelee vuosittain.

Miksi meidän tulisi syödä enemmän silakkaa, särkikalaa ja kotimaista kalaa yleensäkin?

Stadin Silakkamarkkinoiden ytimessä on kotimaisen kalan, erityisesti silakan ja särkikalojen, kulutuksen edistäminen. Silakka on paitsi perinteinen suomalainen ruoka, myös ekologisesti kestävä valinta. Itämeren silakkakannat ovat yleisesti ottaen jälleen vahvoja. Markkinat nostaa esiin myös vastuulliset särkikalat ja pyrkii edistämään niiden kulutusta. Särkikalojen kalastus poistaa Itämerestä ravinteita, edistää Itämeren tilaa ja tekee niistä erinomaisen kestävän valinnan. Mutta toki olennaisinta on, että ne ovat herkullista ja monipuolista ruokaa.

Yleisemmin kotimaisen kalan syöminen tukee suomalaista kalastuselinkeinoa ja lyhentää ruoan kuljetusmatkoja, edistäen näin lähiruokaa ja kestäviä valintoja. Kotimainen kala on paitsi tuoretta ja maukasta, myös terveellistä sisältäen runsaasti D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja. Tapahtuma nostaa esiin vastuullisuutta ja kestäviä valintoja Itämeren puolesta.

Seuraavan kerran Stadin Silakkamarkkinoita vietetään jälleen Helsingin Kauppatorilla lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 2026.

Silakkamarkkinat ovat käynnissä vielä lauantaihin 11.10. asti. Arkisin markkinat ovat avoinna klo 9 – 19 ja lauantaina klo 9 – 16. Kannattaa, todellakin, käydä kannattamassa kotimaisia kalastajia ja saariston pientuottajia.

(RN)

Artikkeli Stadin Silakkamarkkinat 2025 julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Lahden koululaiset saivat suomalaisen ruoan päivänä eli torstaina 4.9. poikkeuksellisen aterian, kun kouluruokalistoille tuotiin Vesijärven ja Kymijärven hoitokalastussaaliista valmistettuja kalapihvejä. Kokeilun tavoitteena on lisätä kalaruoan osuutta kouluruokailussa ja samalla parantaa paikallisten vesistöjen tilaa. Jatkossa järvikalapihveistä on tarkoitus tehdä pysyvä osa Lahden koulujen ruokalistaa. Haastattelimme Lahden koulujen ja päiväkotien ruokailusta vastaavan Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy:n tuotekehityspäällikkö Jukka Turtaa.

Hoitokalastus on jo pidempään ollut tärkeä keino Vesijärven ja Kymijärven tilan parantamisessa. Poistamalla särkikaloja järvistä, niiden ravinnepitoisuus vähenee, mikä hidastaa rehevöitymistä – ja parantunut vedenlaatu taas voi kannustaa ihmisiä niin kalastamaan, uimaan ja kuin muutenkin virkistymään vesistöjen äärellä. Hoitokalastussaaliiden hyödyntäminen elintarvikkeiksi ihmisille ei ole aikaisemmin ollut mitenkään itsestäänselvää, sillä sekalaisen kalasaaliin hyödyntäminen vaatii niin tehokasta lajittelua kuin katkeamattoman kylmäketjunkin sekä logistiikkaa ja infrastruktuuria.

Lahden kouluissa ja päiväkodeissa ruokitaan noin 15 000 lasta päivittäin, ja keskimäärin ateriapalveluilla on käytettävissään noin euro yhden aterian raaka-aineisiin. Tämän sovittaminen yhteen yleisten ravitsemussuositusten kanssa vaatii paljon työtä. Lahden kouluruoasta vastaavan Päijät-Hämeen ateriapalvelut Oy:n tuotekehityspäällikkö Jukka Turtan mukaan kalapihvien tarjoaminen lisää kalaruoan tarjontaa yleisellä tasolla ja voi ajan myötä vähentää lihan kulutusta. Vaikka särkikalan hyödyntäminen ruoaksi on Suomessa vielä suhteellisen pientä verrattuna ulkomaisen kalan käyttöön, se on silti paikoitellen yleistymässä. Esimerkiksi Helsingissä ja Turussakin särkikalaa on tarjottu kouluruokana joko järvikala- tai itämerihenkisinä pihveinä. Kotimaisen särjen ja muiden särkikalojen jalostus on kuitenkin edelleen verraten kallista, mikä tekee siitä julkisessa ruokailussa vaikeammin valittavan kilpailijan halvalle tuontikalalle, kuten esim. seitille.

Lue lisää ravitsemussuosituksista: Kaksinkertaista kotimaisen kalan syönti – kalan uudet syöntisuositukset

Hoitokalastussaaliit hyödynnetty aiemminkin

Hoitokalastussaaliin hyödyntäminen on Lahdessa jo muuten tuttua, sillä saalista on jaettu aiemmin ilmaiseksi tai jalostettu ja käytetty hyödyksi muun muassa hoivakodeissa. Kouluruokana sen käyttö on kuitenkin ollut vähäisessä roolissa, ellei kokonaan uutta. Toimivan, kouluruokailuun soveltuvan ja lapsillekin maistuvan kalatuotteen kehittämiseen onkin panostettu yhdessä pihvit konkreettisesti valmistavan jalostajan kanssa, sillä tuotekehitysvaiheen pihvejä on maistatettu koululaisilla ja kerätty palautteita niin lapsilta itseltään kuin koulujen keittäjiltä – eli sieltä, missä menekki näkyy niin lautasilla kuin linjastollakin, kertoi tuotekehityspäällikkö Jukka Turta, kun kysyimme, miten teemapäivän kalapihvi on otettu vastaan ja miten sitä on kehitetty juuri heille.

Tärkeänä askeleena teknisessä prosessissa on ollut Niemen satamaan rakennettu lajittelurakennus, joka mahdollistaa Vesijärven kalojen käsittelyn ilman kylmäketjun katkeamista. Suurimpia haasteita särkikalan käytössä yleensäkin on ollut logistiikka ja se, että tuore saalis on saatava hyvin nopeasti jalostajille. Lisäksi parhaat pyyntiajat, jolloin myös kalan maku ja laatu ovat parhaimmillaan, ovat lyhyitä ja ajoittuvat kylmän veden kausiin: kevään kutuaikaan ja loppusyksyn parveutumisaikoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että kalaa ei kannata pyytää tai sitä ei saada tasaisesti läpi vuoden, vaan lähinnä muutamissa purskeissa.

Lahdessakin on ymmärretty, että läheltä tuleva kalaruoka on paitsi terveellistä, mutta myös vaikuttavaa: samalla tuetaan vesistöjen tilaa. Lahden esimerkki osoittaa, kuinka paikallisella tasolla voidaan edistää sekä ihmisten terveyttä että ympäristön hyvinvointia samanaikaisesti. Lahdessa järvikalan käytön lisääminen liittyykin kansainväliseen ohjelmaan, jossa edistetään planetaarista terveyttä. Planetaarinen terveys tarkoittaa, että ihmisen ja luonnon hyvinvointi riippuvat toisistaan.

”Suomalainen työ, kotimaisen kalan käyttö ja vesienhoitotyö on tärkeää ja kouluruokailussa ollaan paljon vartijoina – kotien lisäksi ruokakulttuuria opitaan myös kouluissa ja päiväkodeissa”, toteaa Jukka Turta haastattelun lopuksi.

Lue lisää:

Kotimainen kala kiinnostaa – nuoret kaipaavat maukkaampaa

Lahden kouluissa maisteltiin tänään hoitokalastettua särkeä – korvaa ehkä tulevaisuudessa osan liharuoista

Järvikalan lajittelutila Lahden Niemen satamaan

Artikkeli Särki ui kouluruokapöytään – Lahti edelläkävijänä hoitokalastussaaliiden hyödyntämisessä julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.