Kalanjalostus

Kalat ovat olleet osa suomalaisten ruokavaliota jo tuhansien vuosien ajan. Koska kalanpyynti on sesonkiluontoista, kalan säilöminen ja jalostaminen ovat olleet kiinteä osa kalastusta iät ja ajat. Perinteisten kalajalosteiden taustalla ovat olleet erilaiset kalan säilöntätavat ja tänä päivänä erilaisia kalajalosteita valmistetaan teollisesti elintarvikemarkkinoille. Kalan jalostus onkin arvossa mitattuna suurin toimiala kala-alan sisällä Suomessa.

Kalanjalostusyritykset Suomessa

Suomessa toimivat kalanjalostusyritykset ovat verrattain perinteisiä ja pitkäikäisiä. Liikevaihdossa mitattuna alan suurimpia yrityksiä ovat Hätälä Oulusta, Kalaneuvos Sastamalasta, Kalamesta Helsingistä sekä norjalaisomisteinen Escamar Seafood Oy Kuopiosta. Hätälän, Kalaneuvoksen sekä Escamar Seafoodin ”Sjö” -tuotemerkin jalosteet ovat vallanneet palvelutiskien lisäksi myös kauppojen kalahyllyt. Kalamesta on profiloitunut pakkaamattomien kalastustuotteiden myyntiin.

Isojen toimijoiden lisäksi viime vuosina markkinoille on tullut pienempiä toimijoita kuten Pielisen kala, joka tavoittelee tonnikalan säilykemarkkinaa särkikalajalosteillaan. Paljon julkisuutta saanut JärkiSärki on hyvä esimerkki miten heikosti hyödynnetystä särjestä on saatu kalasäilykeherkku ja hinnastaan huolimatta se on vallannut hyllytilaa kaupoissa.  Myös kalapakasteiden markkinaan ollaan saatu viime vuosina uusia kotimaisia tuotteita. Mm. Apetit valmistaa Säkylässä järvikaloista (särkikalat ja pienet ahvenet) järvikalapuikkoja ja -pihvejä.

Kalanjalostus lukuina

Vuonna 2019 Suomessa oli yhteensä 124 kalanjalostusyritystä. Niistä 54 oli jalostusmäärältään pienimään, eli alle 10 000 kg:n kategoriaan kuuluvia yrityksiä. Yli miljoonan kilon yrityksiä oli puolestaan 13 kappaletta. Yli puoli miljoonaa kiloa jalostaneita yrityksiä oli yhteensä 19 ja ne jalostivat 94 % koko jalostetun kalan määrästä. Vuonna 2017 koko kalatalouden tuottama jalostusarvo oli 155 miljoonaa euroa. Jalostus oli myös kalatalouden kannattavin toimiala 8,8 miljoonan euron nettotuloksella. Vuonna 2019 tuoretta kalaa jalostettiin yhteensä 75,6 miljoonaa kiloa, josta kotimaista kalaa oli yhteensä 45,2 miljoonaa kiloa. Ulkomaan kalaa jalostettiin 30,5 miljoona kiloa, josta lohta oli 22,3 miljoonaa kiloa. Tuorekalatuotteiksi jalostettiin yhteensä 39 miljoonaa kiloa kalaa, josta 18 miljoonaa kilogrammaa oli kotimaista kalaa. Lohen ohella merkittävimmät jalostettavat kalalajit ovat silakka, kirjolohi ja siika. Nämä neljä lajin osuus kaikesta kalaraaka-aineesta oli 97 %. Särjen hyödyntämismäärät ovat vielä pieniä, mutta kuluttajien kiinnostus on niiden osalta kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Tuotteet

2015 Kalaa jalostettiin Suomessa tuoretuotteiksi 39 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä on reilu puolet koko vuosittaisesta jalostusmäärästä. Kotimaista silakkaa ja kilohailia jalostettiin vuonna 2019 26 miljoonaa kiloa, josta 23 miljoona kiloa pakastettiin kokonaisena ja vain 2,2 miljoona kiloa ajettiin tuoreeksi fileeksi. Tuoretta fileetä jalostettiin kirjolohesta 9,2 miljoonaa kiloa ja tuontilohesta 15,2 miljoonaa kiloa. Graavilohta tuotettiin tuontikalasta 1,4 miljoonaa kiloa. Kylmäsavukirjolohta tuotettiin hieman vajaa miljoona kiloa ja kylmäsavulohta tuontikalasta 1,5 miljoonaa kiloa. Savukirjolohta tuotettiin 3,3 miljoonaa kiloa ja savulohta 2,8 miljoonaa kiloa. Siikaa jalostettiin tuoreeksi fileeksi 350 tuhatta kiloa ja kuhaa 322 tuhatta kiloa. Siikaa savustettiin 699 tuhatta kiloa, josta vain 49 tuhatta kiloa oli kotimaista alkuperää.

Pakastettujen tuotteiden, tuorefileiden sekä graavi-, kylmäsavu- että lämminsavutuotteiden jälkeen seuraava merkittävä kalanjalostuksen lopputuoteryhmä ovat einekset, joita tuotettiin 1,3 miljoonaa kiloa. Suomessa on myös pitkät perinteet silakoiden ja sillien puolisäilykkeiden valmistuksessa, joita valmistettiin vuonna 2019 658 tuhatta kiloa. Täyssäilykkeitä tehtiin reilu puoli miljoonaa kiloa, joissa kotimaisen kalan osuus kalaraaka-aineista oli yli 96,5 %.

Lähteet

Luke.fi, Merijakalatalous.fi