Kaupallinen kalastus Suomessa

Kalastus on perinteinen suomalainen ammatti ja elinkeino. Kala on ollut meille tärkeä ruuan lähde vuosituhansien alan. Siksi kalastuksella on Suomessa pitkät perinteet. 2000-luvulla kalastajien määrä on vähentynyt tasaisesti ja uusia alalle tulijoita on vähän. Suuret alkuinvestoinnit, vesialueiden saamisen haastavuus, haittaeläimet, alati lisääntyvä byrokratia, alan epävarmuus ja sesonkiluontoisuus sekä työn vaativuus ovat ehkä suurimpia esteitä alalle tulemiselle. Tyypillisimpiä ammattikalastajien pyyntivälineitä ovat troolit, nuotat, rysät, verkot, katiskat ja koukut. Kalastus Suomessa jaetaan avomerikalastukseen, rannikkokalastukseen sekä sisävesikalastukseen.

Kalastus

Aktiivisten kalastajien määrä merialueella on tippunut viimeisen vuosikymmenen aikana 2 100 kalastajasta noin puoleen. Merialueen rekisteröityneiden kalastajien kokonaismäärä on tällä hetkellä noin 2300 kalastajaa. Sisävesille on rekisteröitynyt noin 1 600 kaupallista kalastajaa.

Elinkeinokalastuksen koulutusta on saatavilla Suomessa ainakin kolmella eri paikkakunnalla: Asikkalassa, Kemissä ja Paraisilla. Viime vuosina esimerkiksi muutamat Lapin kunnat ovat järjestäneet hankkeita, joilla on pyritty saamaan alueella lisää kaupallisia kalastajia. Alueen kokeneet kalastajat ovat olleet hankkeissa merkittävässä roolissa opastamassa uusia tulijoita.

Missä Suomessa kalastetaan?

Suomessa vesistöjä riittää ja myös kaupallinen kalastus on levinnyt laajalle koko valtakunnan alueelle. Kalastus Suomessa voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: avomerikalastus (silakan ja kilohailin troolaus), rannikkokalastus sekä sisävesikalastus. Avomeren troolikalastus painottuu voimakkaasti Selkämeren ja Saaristomeren alueille.

Rannikkokalastajia löytyy koko Suomen rannikon alueelta aina Torniosta Virolahdelle saakka. Määrällisesti eniten rekisteröityneitä rannikkokalastajia on Pohjanmaan sekä Kainuun ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksien toiminta-alueilla.

Sisävesien kaupallisia kalastajia löytyy niin ikään koko maan alueelta. Eniten rekisteröityneitä kalastajia sisävesillä on Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin ELY-keskuksien toiminta-alueilla.

Kalastus merialueilla

Merialueiden merkittävin saaliskala on silakka, josta suurin osa kalastetaan troolilla avomereltä. Pieni osa silakkasaaliista kalastetaan rannikolta rysillä. Silakka- ja kilohailisaalit muodostivat 93 % kaupallisen kalastuksen merialueen saaliista vuonna 2020. Muita merkittäviä saaliskalalajeja ovat kuha, siika, ahven, lohi ja hauki, joita kalastetaan pääasiassa verkoilla ja rysillä. Särkikalojen saalismäärissä ei ole havaittavissa merkittävää kasvua pitkällä aikavälillä. Kuoresaaliit ovat puolestaan noin viisinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä tarkoittanee, että sen kalastamiselle on löydetty kaupallinen kannattavuus sekä sopiva markkina. Merialueen kalastuksen nimellisarvo vuonna 2019 oli noin 36,6 miljoonaa euroa.

Kalastus sisävesillä

Sisävesillä merkittävin saaliskala määrällisesti on muikku, jota pyydetään pääasiassa troolilla ja nuotalla. Näiden lisäksi muikkusaalista saadaan rysillä ja verkoilla pienimuotoisesti. Kuha ohitti vuonna 2019 saaliin arvossa mitattuna muikun ensimmäistä kertaa 2010-luvulla. Kuhasaalis miltei nelinkertaistui sisävesillä vuosien 2010 ja 2019 välillä. Kuhaa pyydetään pääasiassa veroilla sekä pienissä määrin rysällä. Muikun ja kuhan lisäksi merkittäviä saaliskalalajeja määrällisesti ovat särki, lahna ja kuore sekä ahven, hauki ja siika. Lisäksi sisäveden saaliiseen lasketaan mukaan ravut, jonka osuus kokonaissaalista arvossa mitattuna on vuodesta riippuen noin 5–10 %. Sisävesien saaliin nimellisarvo vuonna 2019 oli 17,2 miljoonaa euroa.

Ammattikalastuksen toimintaperiaatteet

Suomessa kaupalliset kalastajat on jaettu kahteen ryhmään. 1 ryhmän ammattikalastajien vuosittainen liikevaihto (tai kolmen edellisen toimintavuoden liikevaihdon keskiarvo) ylittää 10 000 euroa. Tähän asti ryhmien välinen raja on sidottu arvonlisäverovelvollisuus rajaan. Vaikka arvonlisäveroraja nousi vuoden 2021 alussa 15 000 euroon, 1 ryhmän ammattikalastajien alarajan on edelleen 10 000 euroa. 2 ryhmän kalastajien vuosittainen liikevaihto ei ylitä 10 000 euroa. Ammattikalastajat sijoitetaan ryhmiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan liikevaihdon määrän perusteella.

Aloittava kalastaja voi hakeutua 1 ryhmän kalastajaksi toimittamalla ELY-keskukselle kattavan suunnitelman siitä, miten aikoo omalla toiminnallaan saavuttaa 10 000 euron liikevaihtorajan viimeistään kolmantena toimintavuotenaan. 1 ryhmän kalastajana toimimisessa on joitakin poikkeuksia 2 ryhmään nähden. Esimerkiksi koska kalastaja maksaa arvonlisäveroa, hän on oikeutettu myös alv-vähennyksiin. Lisäksi hän saa vähennettyä aluksen polttoaineen polttoaineveron verotuksessa ja pyytää kuhaa 40 cm:n alamitalla.

Kalastuskiintiöt

Tiettyjen kalalajien kalastusta rajoittavat EU:n asettamat saaliskiintiöt. Näitä kalalajeja ovat silakka, kilohaili, merilohi, turska ja punakampela. Vuonna 2017 Suomessa siirryttiin toimijakohtaisiin kiintiöihin, jolloin kalastuskiintiöt jaetaan alan yritysten kesken. Ajatuksena oli, toimijat voivat itse päättää milloin kiintiön käyttävät ja samalla haluttiin myös pienentää valtion roolia kalastuksen säätelyssä ja tehdä kalastuksesta kannattavampaa. Kiintiöitä voi myös ostaa ja myydä. Kalastajille on määritelty kiintiöiden käyttöoikeudet, joiden perusteella kiintiöt jaetaan toimijoilla vuosittain. Käyttöoikeus voi olla siirrettävä tai ei-siirrettävä. Myös aloittava kalastaja voi hakea itselleen käyttöoikeutta kiintiöihin.

Saalisilmoitukset

Saalisilmoitukset ovat myös keskeinen osa kalastuksen dokumentointia sekä saalisseurantaa. Sisävesikalastaja on velvoitettu pitämään saalispäiväkirjaa ja ilmoittamaan saalistiedot Luonnonvarakeskukselle vähintään kerran vuodessa. Merialueen kalastajat ilmoittavat saaliistaan ELY-keskuksiin. Lohen kalastajien tulee tehdä ennakkoilmoitus Rajavartiolaitokselle maihin tulon ajasta ja tarkasta paikasta viimeistään puoli tuntia ennen maihin saapumista. Maissa tulee olla kuitenkin viimeistään 60 minuutin sisällä ilmoituksesta. Alle 10 metriä pitkät alukset voivat ilmoittaa saaliista sähköisesti Maa- ja metsätalousministeriön sähköiseen palveluun. Myös kalan ensikäden ostajat tekevät ilmoituksen ostamastaan saalistaa. Jos kuluttaja ostaa saalistaa suoraan kalastajalta, hän ei ole ilmoitusvelvollinen.

Lupakäytännöt

Suomessa kaupallista kalastusta voi harjoittaa vesistöissä luvanvaraisesti. Ammattikalastaja hakee vesialueen omistajalta lupaa harjoittaa kaupallista kalastusta kullakin vesialueella ja maksaa vesialueen omistajalle sovitun korvauksen. Yleensä korvaus määräytyy pyydysten tyypin ja lukumäärän mukaan. Toinen vaihtoehto on, että kalastaja vuokraa vesialueen käyttöönsä sovituksi ajaksi ja maksaa alueesta vuosittain vuokraa. Joissain tapauksissa on myös sovittu, että vesialueen omistaja saa prosentuaalisen osuuden alueelta pyydetyn saaliin vuosittaisesta arvosta. Suomeen rekisteröidyillä ja kaupallisilla kalastajilla on oikeus harjoittaa kaupallista kalastusta merellä yleisillä vesialueilla. Sisävesialueilla luvat yleisvesialueilla kalastamiseen myöntää Metsähallitus.

Rajoitukset

Kalastusta rajoitetaan Suomessa myös monin tavoin. Kalastuksen rajoittamisella pyritään yleensä säilyttämään kalakannat elinvoimaisina. Yksi rajoitusmuoto on edellä esitellyt saaliskiintiöt. Ehkä tutuin rajoitus on eri kalojen alamittarajoitukset. Kalojen alamitoissa on kalastuslakiin pohjautuvat yleiset säädökset, mutta niissä voi olla myös alueellisia tiukennuksia. Kalojen alamitat löydät esimerkiksi eraluvat.fi -sivulta.

Myös pyydyksiin kohdistuu rajoituksia. Niissäkin rajoituksissa on alueellisia eroja. Kalastusta voidaan rajoittaa myös ajallisesti, kuten ravustuksessa ja merilohen kalastuksessa. Kalastus voi olla sallittua tietyllä aikavälillä tai jokin alue voi olla rauhoitettu kalastukselta määräajaksi. Joillain vesialueilla tiettyjen pyydysten käyttö voi olla rajoitettua. Esimerkiksi määrätyillä Saimaan alueilla verkkokalastus on kiellettyä keväällä ja alkukesästä, norpan kuuttien suojelemiseksi. Joidenkin uhanalaisten kalalajien kohdalla on määrätty, että ne on aina vapautettava. Muun muassa rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kaikilla Suomen merialueilla vuodesta 2019 lähtien ja rasvaevällinen järvilohi on täysin rauhoitettu Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Tarkempaa tietoa rajoituksista löydät kalastusrajoitus.fi-palvelusta.

Vapaa-ajankalastaja ei oikeutettu myymään kalaa vakituisesti

Kalastuslain 91 §:n mukaan muut kuin kaupallisten kalastajien rekisteriin merkityt kalastajat (virkistyskalastajat) eivät saa harjoittaa sisävesiltä kalastamansa tai lukuunsa kalastetun saaliin ensimyyntiä, lukuun ottamatta suoraan lopulliselle kuluttajalle satunnaisesti myytävää vähäistä kala- tai rapuerää. Lain perusteluissa todetaan, että satunnaisella myynnillä tarkoitetaan korkeintaan 100 kg/vuosi tai 300 kpl rapuja/vuosi. EU -lainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti tällaisen toiminnan merialueella.

Lähteet

Luke.fi, Sakl.fi, Ely-keskus.fi, Eraluvat.fi, Merijakalatalous.fi, Finlex.fi, Kalatalouden Keskusliitto, Maa- ja metsätalousministeriö, Kalastuslaki