Miksi? Hyvä kysymys – Mikä siis on ongelma?
Lohikeitto on suomalaisten suosikki niin arkena kuin juhlassa. Silti lähes jokaisessa suomalaisessa kotikeittiössä ja lounasravintolassa kattilaan pilkotaan Norjassa kasvatettua lohta. Aikoinaan Suomi toki oli eurooppalainen villin lohen suurvalta ja lohen käytön innon ymmärtää sitä kautta, mutta nykyään tilanne on täysin toinen. Omat lohijokemme on padottu, jäljellä olevat atlantinlohikannat vaarantuneita ja harhaanjohtavasti “meriloheksi” kutsuttu norjalainen viljelty kala on vallannut jo yli 20% kaikesta Suomessa syödystä kalasta.
On järjetöntä, että kutsumme tätä keittoklassikkoa oikeastaan enää ”suomalaiseksi”, jos sen pääraaka-aine on matkustanut tuhansia kilometrejä rekkarallissa. Samaan aikaan Norjan massiivinen lohiteollisuus aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia, jotka heijastuvat koko Pohjois-Atlantin ekosysteemiin. Miksi suomalainen keitto vaatii raaka-aineen, jonka hinta maksetaan osittain villien lohikantojen tulevaisuudella?
Mikä sitten ratkaisuksi? Eli mikä on se hyvä vastaus.
Ympäristö: Rekkaralli ja uhatut villit lohikannat
Norjan lohen matka lautasellesi alkaa sadoista raskaista ajoneuvoyhdistelmistä, jotka ajavat viikoittain pohjoisesta halki Suomen. Mutta ongelmat alkavat jo vuonoista:
- Meritäit: Kasvatusaltaiden valtavat kalatiheydet toimivat hautomoina meritäille. Arvioiden mukaan miljardit lohiloisen toukat leviävät altaista ja tarttuvat ohi vaeltaviin villilohi- ja taimensmoltteihin. Tämä on yksi suurimmista syistä villien lohikantojen romahdukseen.
- Karkaamiset: Vuosittain satoja tuhansia kasvatuslohia karkaa avomerelle. Nämä ”domestikoituneet” kalat sekoittuvat villien kantojen kanssa, mikä heikentää villin lohen perimää ja selviytymiskykyä luonnossa.
- Päästöt: Yksi suuri lohikasvattamo voi tuottaa ravinteita ja ulosteita saman verran kuin keskikokoinen kaupunki.
Valitsemalla kotimaisen kirjolohen tai luonnonkalan, tuet suljetumpia ja tarkemmin valvottuja kiertoja, jotka eivät uhkaa alkuperäisiä kalakantojamme.
- Lähde: The Institute of Marine Research(HI): Risk report Norwegian fish farming
- Lähde: WWF Suomi: Kalaopas
Vastuullisuus ja kestävyys: Suomalainen kirjolohi on reilusti vihreämpi valinta
Vaikka Norjan avomeri- ja vuonokasvatuksen ongelmiin on jo alettu kiinnittää enemmän huomiota, suomalainen kalankasvatus on maailman säädellyintä. Kotimainen kirjolohi on WWF:n kalaoppaassa vihreällä listalla. Suomalaiset kasvattajat ovat onnistuneet vähentämään ravinnekuormitustaan jopa 70 % muutaman vuosikymmenen aikana, ja Itämeren erityisolosuhteet huomioidaan lupaprosesseissa äärimmäisen tarkasti. Kotimainen kala on turvallinen ja läpinäkyvä valinta. Ja tiedoksi niille, jotka ovat huolissaan Itämeren tilasta: kalankasvatus vastaa vain noin 1% ravinnekuormituksesta, kun taas maa- ja metsätalous tuottaa Itämeren fosfori- ja typpikuormasta 55 – 75%. Kummasta kannattaisi olla enemmän huolissaan? Lisäksi kotimaisesta valikoimasta löytyy myös kiertovesikasvatettua kirjolohta, jonka ympäristökuorma on enää murto-osa muihin verrattuna ja on ympäristöystävällisin kalankasvatusmenetelmä.
Huoltovarmuus: Katse omaan rantaan, ei rajan taakse
Suomen omavaraisuusaste kalaruoassa on vain noin 20 %. Olemme täysin riippuvaisia Norjan tuotannosta ja logistiikan toimivuudesta. Jos pohjoiset maantiet sulkeutuvat tai kansainvälinen kauppa häiriintyy, lohikeitto jää tekemättä. Kehittämällä ja suosimalla kotimaista kalataloutta varmistamme, että meillä on kyky ruokkia itsemme myös kriisitilanteissa.
Työ ja jalostusarvo: Pidetään ammattitaito Suomessa
Norjan lohesta suuri osa taloudellisesta hyödystä jää Norjaan, vaikka sitä Suomessa vielä jalostettaisiinkin. Valitsemalla kotimaisen kalan tuet suomalaista kalankasvattajaa ja paikallista jalostusteollisuutta – ja koko arvoketjun tuotto jää kotimaahan. Kuten Maa- ja metsätalousministeriö on laskenut, jo yksi kotimainen kala-ateria lisää viikossa loisi Suomeen satoja uusia työpaikkoja. Lohikeiton hintaero kotimaisen ja tuontikalan välillä on usein vain senttejä annosta kohden tai ei välttämättä mitään.
- Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö: Kotimaisen kalan edistämisohjelma
- Lähde: Pro Kala ry: Tietoa kalasta
Fiksun kuluttajan muistilista lohisoppaan:
- Vaihda Norjan lohi kotimaiseen kirjoloheen. Maku on vähintään yhtä hyvä, mutta eettisyys ja paikallisuus paranevat harppauksella.
- Kokeile rohkeasti vaaleaa kalaa. Erinomainen ”lohikeitto” syntyy myös kotimaisesta siiasta, ahvenesta, hauesta tai vaikka muikuista.
- Kysy alkuperää. Jos ravintolassa lukee ”lohikeitto”, varmista, onko se kotimaista. Kysyntä ohjaa tarjontaa.
Muita kysymyksiä kotimaisesta kalasta:
- Miksi lihan pitää olla kotimaista, mutta kala voi tulla mistä vaan?
- Miksi suomalaisten kotien hätävara koostuu aasialaisesta halpatonnikalasta?
