Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät haitat jopa 75-kertaisesti. Erityisesti vajaahyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen, käyttöä kannattaa lisätä ja yleensäkin kalalajeja syödä monipuolisemmin. Suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille.
Suositukset syödä kalaa vähemmän jostakin tietystä lajista, kokoluokasta tai alueelta koskevat ainoastaan erityisiä riskiryhmiä, kaikille muille viesti on selvä: syökää enemmän kotimaista kalaa. Ruokaviraston, THL:n, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen tuoreen suurtutkimuksen tulos oli yksiselitteinen: kotimaisen kalan syönnin hyödyt ylittävät monikymmenkertaisesti mahdolliset haitat ja suurin hyöty saavutettaisiin, jos kotimaisen kalan syönti tuplattaisiin.
Kalan syöntisuositukset muuttuivat juuri (16.9.2024) perustuen tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin kalaan kertyvien ravinto- ja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista.Vierasaineiden pitoisuudet suomalaisessa kalassa olivat reilusti alle EU:n asettamien raja-arvojen. Dioksiinipitoisuuksissa tarkkailuluokalla olleen, lähinnä erityisen suuren, yli 19-senttisen silakankin trendi on ollut jo vuosia laskeva. Petokalojen, kuten hauen, kuhan, ahvenen ja mateen suuria yksilöitä ei kannata edelleenkään ottaa ruoaksi. Tämä tukee samalla sitä, että suuremmat yksilöt pysyvät hoitamassa kalakantoja ja jatkavat sukuaan.
Kasvatetussa kalassa esiintyvät vierasainepitoisuudet ovat vähäisempiä kuin saman lajisessa luonnonkalassa. Vajaahyödynnetyistä kaloista sisävesien särjen kulutuksen lisääminen olisi sekä vähäisten vierasainemäärien että ekologisesti kestävän kalastuksen kannalta erityisen suositeltavaa. Näitä kaloja voikin lisätä ruokavalioon rajoituksetta.
Kotimaisen kalan suositukset pähkinänkuoressa
Yleisesti kaikille ml. koululaiset ja nuoriso
- Kalan syöntiä olisi hyvä lisätä
- Sisävesien särkikalaa ja kasvatettua suomalaista kalaa, kuten kirjolohta voi lisätä ruokavalioon huoletta
- Kalaa kannattaa syödä 2 – 3 kertaa viikossa
- Käytä eri kalalajeja vaihdellen
- Käytä vaihdellen niin järvikalaa, kasvatettua kalaa kuin merikalaa
- Kalan hyödyt ohittavat aina mahdolliset haitat
- Keskity ruokakalakokoon. Petokalojen (hauki, ahven ja kuha) suuret yksilöt kannattaa jättää jatkamaan sukua.
- Peruskokoista, alle 17 sentin silakkaa voi syödä vapaasti, mutta suurta ja harvinaista, yli 19 sentin silakkaa suositellaan syötäväksi vain pari kertaa kuussa
Alle kouluikäisille ylläolevan lisäksi
- Sisävesien särkikalaa ja kasvatettua kalaa kuten kirjolohta voi lisätä ruokavalioon huoletta
- Sisävesien kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa tai haukea voi syödä 1 kerran viikossa lajeja vaihdellen
- Itämeren taimenta, kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa tai haukea voi syödä 1 – 2 kertaa kuussa kalalajeja vaihdellen
- Muikkua voi syödä 2 kertaa kuussa
- Itämeren villiä luonnonlohta, nahkiaisia tai isoa, yli 19cm silakkaa joka toinen kuukausi
- Kuoretta voi syödä pari kertaa vuodessa
Hedelmällisessä iässä olevat naiset, raskaana olevat tai imettävät yleisten suositusten lisäksi
- Sisävesien särkikalaa ja kasvatettua kalaa kuten kirjolohta voi lisätä ruokavalioon huoletta
- Sisävesien ruokakoon kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, muikkua tai haukea suositellaan syötäväksi 2 annosta (yht. 400 g) viikossa lajeja vaihdellen
- Itämeren taimenta, kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, haukea tai muikkua voi syödä kerran viikossa kalalajeja vaihdellen
- Muikkua 2 kertaa kuussa
- Itämeren villiä luonnonlohta, nahkiaisia tai isoa, yli 19cm silakkaa joka toinen kuukausi
Kalaruoka.fi tulkitsi ja suomensi viranomaisten suositukset kalaruoan ystäville, kotitarve- ja vapaa-ajankalastajan tarpeisiin ja ne sopivat samalla valikoivan kalastuksen periaatteisiin: suosi petokaloissa ruokakokoista, hieman pienempää kalaa ja jätä iäkkäämmät ja suurikokoiset yksilöt jatkamaan sukua ja pitämään huolta kalakannoista. Syö kotimaista kalaa monipuolisesti, useammin ja lisää varsinkin särkikalojen käyttöä peruskokoista silakkaa ja muikkua unohtamatta. Sopivaa ruokakokoa petokaloissa ovat karkeasti yleistäen hauen osalta 60 – 75 cm (n. 1,5 – 3 kg) kalat, kuhan osalta 45 – 55 cm kalat ja ahvenen osalta alle 25-senttiset kalat.
Onko silakan maine suotta pilattu?
Moni on vältellyt silakkaa vuosia jatkuneen dioksiini-uutisoinnin vuoksi. Todellisuudessa silakan syönnin hyödyt ovat aina ylittäneet haitat ja ne erityisen suuret 19-senttiset ja suuremmat silakat, joissa dioksiiniarvot ovat kolkutelleet rajoja, ovat hyvin harvinaisia. Peruskokoista, alle 17-senttistä silakkaa on aina voinut syödä turvallisin mielin, raja-arvojen sisällä. 1970-luvulta lähtien silakan dioksiinipitoisuudet ovat laskeneet jo alle neljännekseen ja pelkästään 2000-luvun luvun aikana luvut ovat puolittuneet.
Tutkimuksessa mitattiin myös kalojen hyötyaineita (D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot). D-vitamiinia oli eniten merialueiden ahvenissa ja lahnoissa, omega-3-rasvahappoja taas silakassa ja muikussa. Tehdyn riski-hyötyarvion mukaan suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät mahdolliset haitat kaikissa ikäryhmissä.
Suomalainen kala varma valinta ulkomaiseen verrattuna
Suomalainen luonnonkala edustaa EU-tasolla parasta päätä. Kasvatetuissa kaloissa kannattaa valita kotimainen kirjolohi, sillä sen mitatut arvot olivat todella pienet ja kestävät kansainvälisen vertailun helposti. Suomalaista kalaa ei todellakaan kannata vaihtaa ulkomaiseen ainakaan terveyssyistä tai ruokaturvallisuuden nimissä. Maailmalla suositukset ovat vastaavanlaisia kuin meillä ja rajoitukset myös: kärjistäen mitä suurempi kala, sen enemmän voi olla esimerkiksi elohopeaa, kuten tonnikalassa ja ruijanpaltaassa. Kasvatetuissa kaloissa taas vaikkapa aasiasta tulevat tilapia ja pangasius voivat olla hyvinkin ongelmallisia ja jokisuistojen verkkoaltaiden lääkeaine- ja ravinnekuormien säätelyssä on paljon epäselvyyksiä – kuten myös niiden syömän rehun vastuullisuudessa ja sisällössä.
Terveysvaikutusten perusteella suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. Myös herkimmillä kuluttajaryhmillä eli pikkulapsilla sekä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla terveyshyödyt ylittävät haitat. Herkimpien kuluttajaryhmien olisi kuitenkin hyödyllistä noudattaa Ruokaviraston turvallisen käytön ohjeita ja suunnata kalankäyttöään niiden kalastusalueiden ja lajien kaloihin, joissa vierasaineita on vähiten.
Lähteet:
Ruokavirasto
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/riskinarviointi/projektit/brief_elohopea_final.pdf
Valtioneuvosto
U. S. Food and Drug Administration
https://www.fda.gov/food/consumers/advice-about-eating-fish
EFSA, European Food Safety Authority
https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2020.6223
YLE
WWF
https://wwf.fi/ruoka/kalaopas/laji/haimonni-eli-pangasius/
https://wwf.fi/ruoka/kalaopas/laji/tilapia/
Henkilölähteet:
Tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko, THL (puhelinhaastattelu, sähköposti)
Tutkimusprofessori Johanna Suomi, Ruokavirasto (puhelinhaastattelu, sähköposti)
