toimittaja: Niko Satto
Uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin jo viikkoja velloneen leikkelekohun siivittämänä. Sen sijaan niinkin oleellinen asia kuin kotimainen kala vaihtoehtona lihalle ja broilerille unohtui uutisoinnista ja kala varteenotettavana proteiinin lähteenä ohitettiin olankohautuksella tai pienellä maininnalla. Mutta mitä kalasta suosituksissa oikein sanotaan?
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimittämä asiantuntijatyöryhmä julkaisi marraskuussa uudet kansalliset ravitsemussuositukset. Jo ennakkoon nousi esiin leikkelekohu, julkaisupäivänä sapiskaa saivat lisäksi mm. suklaan ja kahvin kulutus.
”Lihan kulutuksen vähentäminen tulee korvata ensisijaisesti kasviperäisellä ruoalla, esimerkiksi palkokasveilla ja täysjyväviljalla, tai kestävästi pyydetyllä ja kasvatetulla kalalla.” Kansalliset Ravitsemussuositukset 2024
”Suosituksissa todettiin suoraan ja selvästi, että punaisen lihan vähentämistä ei tulisi korvata lisäämällä broilerin kulutusta ja se muistettiin kyllä uutisoida, mutta kolmas eläinproteiini eli kala unohtui toimittajilta melkein kokonaan. Meillä on erinomaista luonnonkalaa tarjolla, joten miksei sitä nostettu esiin vahvemmin eri medioiden uutisoinnissa, vaikka suosituksissa tästä puhuttiin?” harmittelee Kuha-Suomen kalatalousaktivaattori Johanna Möttönen. ”Kotimainen kala on ilmastoystävällistä tulevaisuuden ruokaa ja nyt menetettiin hyvä mahdollisuus puhua sen puolesta”, Möttönen toteaa lisäksi.
Vaikka kalasta vaiettiin uutisoinnissa muutamaa mainintaa lukuun ottamatta lähes tyystin, kotimainen kala ja sen suosiminen sekä terveyshyödyt mainitaan lähderaportissa kuitenkin noin 70 kertaa. Iltapäivälehdistön lanseeraama liha vastaan kasvikset -teema valtasi lähes kaiken näkyvyyden.
Kotimaista kalaa suositellaan syömään enemmän
Suomalaisten ruokailutottumuksissa on työryhmän mukaan havaittavissa myönteistä ja kielteistä kehitystä. Yksi kielteinen piirre on, että kalan kulutus jää suosituksista.
Kalaa suositellaan syötäväksi 300–450 grammaa (kypsä, syötävä osa) viikossa vaihdellen eri kalalajeja. Yhteen ruoka-annokseen suositellaan yleensä varattavaksi 100–150 grammaa esimerkiksi valmista filettä, joten suositusten saavuttamiseksi tulisi kalaa syödä 2–3 kertaa viikossa.
Kalaruoka.fi:n marraskuussa 2024 toteuttamaan kalankäyttökyselyyn osallistui 463 henkilöä, joista kaksi kolmesta kalastaa myös itse. Silti tästäkin ryhmästä vain yksi kolmannes syö kalaa suositusten mukaisesti, eli vähintään kahdesti viikossa. Toinen kolmannes syö kalaa kerran viikossa ja kolmas kolmannes vieläkin harvemmin.
Erinomainen vitamiinien ja proteiinin lähde
Työryhmän mukaan kala on laadukkaan proteiinin, n-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin keskeinen lähde. Säännöllinen kalan syöminen turvaa myös B12-vitamiinin, jodin ja seleenin riittävää saantia. Esimerkiksi B12-vitamiinin riittävä saanti on välttämätöntä ihmisen normaalille kehitykselle, hermoston toiminnalle ja punasolujen muodostumiselle.
Pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA), on erityisesti rasvaisissa kaloissa, kuten lohessa, kirjolohessa, nieriässä, muikussa, silakassa ja siiassa.
Suosituksissa todetaan lisäksi, että kalaöljykapselit eivät korvaa kalan terveysvaikutuksia, jotka liittyvät pääosin kalan sisältämään hyvälaatuiseen rasvaan. Kalan syöminen suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta, kuolleisuudelta sekä kognitiivisten toimintojen heikentymiseltä.
Suomalaisten suosikkikala saa pyyhkeitä
Suomalaisten kalansyönnissä on myös ympäristökuormituksen kannalta haitallinen piirre: kasvatettua norjalaista lohta ostetaan eniten. ”Suomessa runsaasti käytetty norjalainen kasvatettu lohi voi levittää kasvatusalueillaan tauteja ja loisia luonnonkaloihin sekä aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä”, todetaan raportissa.
Kalaruoka.fi:n päätoimittaja Norro muistuttaa: ”Ympäristön kannalta kotimainen luonnonkala on paras valinta. Erityisesti särkikalojen ja muiden pikkukalojen kalastaminen poistaa Itämerestä ja järvistä rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Ja sitäpaitsi särkikalat, silakat, muikut, kuore ja kilohaili ovat kohtuuhintaista ja pirun hyvää syötävää.”
Jo keväällä Ruotsin WWF:n kala-asiantuntija Inger Melander totesi Dagens Nyheterissä, että Norjan lohta tulisi syödä vain korkeintaan muutaman kerran vuodessa.
Jarruttaako kotimaisen kalan hinta kulutusta?
Vaikka Kalaruoka.fi:n kyselyn mukaan vain kolmannes syö kalaa suositusten mukaan, enemmistö kokee kuitenkin syövänsä sitä tarpeeksi. Esteinä kalan kulutuksen lisäämiselle ovat muun muassa korkeaksi koettu hinta, kokemus sopivien jalosteiden puutteesta, kalan hankala käsiteltävyys ja kalaruoan viemä aika.
”Kotimaisen kalan lisääminen suomalaisten ruokavalioon ei onnistu myöskään, jos median lisäksi alan ammattilaisinakin pidetyt erilaiset ravitsemusterapeutit tai ruokavaikuttajat yleensä suosittelevat kotimaisen kalan sijaan ´seitä tai tonnikalaa´” tuhahtaa Kalaruoka.fi:n vetäjä, keittiömestari ja kotimaisen kalaruoan puolesta puhuja, Roy Norro ja jatkaa: ”Ensinnäkin kalaa voi pyytää varsin edullisesti ja jos ei halua tai voi itse kalastaa, löytyy kotimaisia sesonkikaloja edullisesti niin kaupasta kuin suoraan kalastajilta. Jos tunne kalan kalleudesta perustuu joskus kalatiskillä nähtyyn neljänkympin ahvenfileeseen, niin kannattaisiko kääntää katsetta siihen viereen, jossa usein on muikkua tai silakkaa halvimmillaan vitosella kilo.”
Kiinnostaako uudenlaiset arkiruokareseptit? Kurkista vinkkejä tästä.
Lue myös: Kaksinkertaista kotimaisen kalan syönti – kalan uudet syöntisuositukset
Kansalliset Ravitsemussuositukset 2024: https://www.julkari.fi/handle/10024/150005
