Miksi? Hyvä kysymys – Mikä siis on ongelma?
Tiesitkö, että tonnikala on Suomen syödyin villikala? Tilasto on hämmentävä maassa, jossa on 188 000 järveä ja tuhansia kilometrejä rantaviivaa. Kun suomalainen varautuu pahan päivän varalle tai täyttää ruokakaappinsa perusraaka-aineilla, ostoskoriin päätyy lähes poikkeuksetta tuhansien kilometrien päästä rahdattu halpatonnikala.
On järjetöntä, että olemme rakentaneet kansallisen hätävaramme ja arkiruokailumme valtamerien teollisen massapyyntituotteen varaan, jonka alkuperä ja pyyntitavat ovat usein hämärän peitossa. Puhumme nimenomaan tästä anonyymistä halpatonnikalasta – on toki olemassa vastuullisempaa ja laadukkaampaa tonnikalaa, mutta sen rooli suomalaisten massakulutuksessa on häviävän pieni. Miksi katsomme valtamerien taakse, kun kotimainen, puhdas ja ekologinen särkikala odottaa hyödyntäjäänsä?
Mikä sitten ratkaisuksi? Eli mikä on se hyvä vastaus.
Ympäristö: Poistatko rehevöitymistä vai lisäätkö päästöjä?
Kun valitset halpatonnikalan sijaan kotimaista särkikalaa (kuten särkeä tai lahnaa) säilykkeenä, teet aktiivisen ympäristöteon. Tonnikala matkustaa Suomeen jopa 10 000 kilometriä, mikä kuormittaa ilmastoa tarpeettomasti. Samaan aikaan kotimaisten vesistöjen suurin ongelma on rehevöityminen eli liialliset ravinteet. Kalastamalla särkikaloja poistamme vedestä suuria määriä fosforia ja typpeä. Jokainen purkki kotimaista luonnonkalaa on konkreettinen ekoteko oman lähivesistösi puolesta.
- Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö: Kalastus poistaa ravinteita vesistöistä.
- Lähde: SYKE: Ravinteiden kuormitus Itämereen
Vastuullisuus ja kestävyys: ”Rumat numerot” vs. suomalainen työ
Halpatonnikalan hinta maksetaan merten monimuotoisuudella. Teollisen pyynnin sivusaaliit ovat pysäyttävää luettavaa: arvioiden mukaan tonnikalakalastuksessa kuolee tai vahingoittuu vuosittain jopa 100 miljoonaa haita, 300 000 merikilpikonnaa ja tuhansia valaita sekä delfiinejä. Lisäksi tuotantoketjuihin liittyy usein vakavia ihmisoikeusriskejä. Suomalainen ammattikalastaja on tässä mittakaavassa käytännössä naapurisi, joka noudattaa maailman tiukimpia sääntöjä. Valitsemalla kotimaisen kalasäilykkeen voit olla varma, että ketään ei ole riistetty eikä merten ekosysteemiä tärvelty.
- Lähde: WWF Suomi: Kalaopas
- Lähde: The Pew Charitable Trusts: Global Bycatch in Tuna Fisheries.
- Lähde: Finnwatch
Huoltovarmuus: Ruokaa omasta takaa, tuli mitä tuli
Todellinen hätävara tarkoittaa kykyä ruokkia kansa silloinkin, kun rajat menevät kiinni tai globaali logistiikka pettää. Jos maailmanpoliittinen tilanne kärjistyy, Aasian tonnikalapurkit lakkaavat saapumasta. Huoltovarmuus rakentuu vain omavaraisuuden varaan. Tukemalla suomalaista kalastajaa ja jalostusta nyt, varmistamme, että meillä on tarvittava kalusto, osaaminen ja infra tallessa myös kriisiaikoina. Kotimainen kala purkissa on kansallinen vakuutus.
Työ ja jalostusarvo: Pieni hintaero, suuri merkitys
Moni tarttuu halpatonnikalaan hinnan vuoksi, mutta hintaero kotimaiseen kalasäilykkeeseen on yllättävän pieni – usein vain muutaman kymmenen senttiä annosta kohden. Mitä saat tuolla pienellä lisähinnalla? Saat puhtaampaa, maistuvampaa ja tuoreempaa raaka-ainetta. Ennen kaikkea varmistat, että rahasi jäävät kiertämään Suomeen. Ne maksavat suomalaisen kalastajan palkan ja pitävät kotimaisen säilyketehtaan pystyssä. Valitsemalla kotimaisen särjen tonnikalan sijaan, sijoitat omaan ja naapurisi tulevaisuuteen.
- Lähde: Pro Kala ry
- Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)
| Arvoteko | Aasialainen halpatonnikala | Suomalainen kalasäilyke | Mitä se tarkoittaa sinulle? |
| Vesistövaikutus | Lisää hiilidioksidipäästöjä (rahtaus 10 000 km). | Puhdistaa vesistöjä. Poistaa ravinteita (fosforia ja typpeä). | Kotimaan vedet pysyvät kirkkaampina ja uimakelpoisina. |
| Luonnon monimuotoisuus | Suuri sivusaalisriski. Miljoonia haita ja kilpikonnia kuolee vuosittain. | Kohdennettu pyynti. Ei vahingoita valtamerten ekosysteemiä. | Voit syödä kalaa hyvällä omatunnolla luontoa kohtaan. |
| Vastuullisuus | Ihmisoikeusriskit ja valvontavaikeudet kaukaisilla merillä. | 100 % läpinäkyvä. Kalastaja on naapurisi ja noudattaa Suomen lakia. | Tiedät tasan tarkkaan, kenen työtä tuet. |
| Huoltovarmuus | Haavoittuva. Tuonti katkeaa heti globaalissa kriisissä. | Vahva. Perustuu omaan luontoon ja paikalliseen osaamiseen. | Ruokaa on tarjolla myös silloin, kun maailmalla myrskyää. |
| Työ ja talous | Eurot valuvat globaaleille suuryhtiöille ja logistiikkaan. | Eurot jäävät Suomeen. Tukevat kalastajia ja kotimaista työtä. | Verotulot ja työpaikat pysyvät omassa maassamme. |
Muita kysymyksiä kotimaisesta kalasta:
