Suomi on tuhansien järvien ja lampien maa. Lisäksi meiltä löytyy valtavasti virtavesiä pienistä puroista aina vuolaisiin jokiin asti. Tämän lisäksi länsi- ja eteläpuolellamme meitä on vastassa Itämeri. Runsaista vesistöistä huolimatta Suomestakin löytyy uhanalaisia kalalajeja. Kuten muuallakin maailmassa, myös Suomessa kalakantojen pieneneminen tai elinolosuhteiden heikentyminen on ihmisen aikaansaannosta.
Vaelluskalat suurimpina kärsijöinä
Suomessa esiintyviä vaelluskalalajeja ovat lohikaloista lohi, taimen, nieriä sekä vaellussiika. Särkikaloista vaeltavat vimpa ja toutain. Myös nahkiainen sekä ankerias ovat vaelluskaloja. Näistä lähes kaikki ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Järvilohi luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Sekä Jäämeren että Itämeren lohet luokitellaan vaarantuneiksi. Meritaimen ja ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Vaellussiika on erittäin uhanalainen. Nahkiainen ja toutain ovat puolestaan silmälläpidettäviä.
1900-luvun alkupuolella Suomessa sijaitsi Euroopan parhaimmat lohijoet. Esimerkiksi Lohi lisääntyi yli 30 joessa luontaisesti. Tällä hetkellä lohi pystyy lisääntymään vain kolmessa joessa: Simojoessa, Torniojoessa sekä Tenojoessa. Sodanjälkeisessä Suomessa joet valjastettiin energiantuotantoon ja kalojen vaellusreitit padottiin, mikä on estänyt useimpien kalojen lisääntymisen joissa. Lisäksi joet olivat aikanaan tärkeitä puutavaran uittoväyliä. Tämän vuoksi monet hyvät lisääntymiseen soveltuneet koskialueet perattiin puutavaran liikuttamista varten. Tämän vuoksi monia vaelluskalakantoja pidetään yllä istutusten avulla.
Valoa tunnelin päässä
Viime vuosina ympäristöjärjestöt sekä talkooporukat ovat aktivoituneet kunnostamaan pieniä puroalueita esimerkiksi taimenien lisääntymisalueiksi positiivisin tuloksin. Kalateitä on rakennettu, mutta niiden toimivuus on jäänyt toivottua huonommaksi. Pieniä patoja ja voimalaitoksia on purettu vaelluskalojen tieltä. Isot energiayhtiöt pitävät kuitenkin tiukasti kiinni isojen jokien vesivoimalaitoksista. Tilanne ei ole toivoton, mutta isossa kuvassa vaelluskalojen lisääntymistä edistävät toimenpiteet ovat jääneet laihoiksi.
Tutustu virtavesien kunnostuksiin.
Ilmaston lämpeneminen pohjolan kalojen uhkana
Suomi sijaitsee maantieteellisesti hyvin pohjoisessa. Siksi useat kalalajimmekin ovat kylmässä vedessä viihtyviä kylmän veden kaloja. Kylmän veden kalat viihtyvät ja lisääntyvät kylmissä olosuhteissa. Vesistöjen liiallinen lämpötilan nousu vaikutta suoraan siellä elävien kalojen elinolosuhteisiin sekä kalojen kykyyn lisääntyä elinympäristössään. Saimaannieriä on esimerkiksi äärimmäisen uhanalainen laji, joka viihtyy kylmissä vesissä. Se on yksi mahdollinen ilmaston lämpenemisestä kärsivä laji, koska se on jo tällä hetkellä vaarassa kadota kokonaan.
Lämpenevä ilmasto ruokkii myös vesistöjen rehevöitymistä. Vesistöjen rehevöityessä tiettyjen kalalajien lisääntymisalueet saattavat vähentyä tai hävitä jopa kokonaan. Lisäksi rehevöityminen aiheuttaa lajien välistä epätasapainoa, mikä saattaa pienentää tai tuhota tiettyjen kalalajien elinympäristöjä.
Luonnonvarakeskus tutkii ilmastonlämpenemisen vaikutuksia kaloihin, lue aiheesta lisää.
Lähteet
Ympäristo.fi, Vapaa-ajankalastaja.fi, Luke.fi, Sll.fi, Virtavesien hoitoyhdistys
