Kalaruoka

Joulukalenterin 18. luukku: Joulupöytään lohta, merilohta vai kirjolohta?

Tiesitkö sinä, että ruokakauppojen mainoksissa vilahteleva ”merilohiei ole villiä kalaa vaan Norjan vuonoissa verkkokasseissa kasvatettua, viljeltyä lohta. Lohenkasvatus aiheuttaa paljon ympäristöongelmia verrattuna esimerkiksi kotimaisen kirjolohen tuotantoon ja uhkaa villin atlantinlohen kantaa – jonka tila huononee vuosi vuodelta. Toimittajamme Anssi Leppänen haastatteli kalatalousalaa ja kirjoitti aiheesta artikkelin, joka kannattaa lukea. Mikäli suosit aina suomalaisia kasviksia ja lihaa, niin muista, että kotimainen kala on yhtä tärkeää!

Tiesitkö tätä? Kirjolohen kasvatus ei ole uhka luonnonlohikannoille ympäristössään, sillä ne (kirjolohi ja atlantinlohi) ovat eri lajia, eivätkä voi risteytyä keskenään. Lisäksi kasvatetut kirjolohet ovat aina naaraita, eivätkä lisääntyisi muutenkaan itsenäisesti luonnossa. Norjalainen atlantinlohen viljely nykyisessä mittakaavassa taas luo merkittävän riskin niin tautien kuin perimänkin kannalta villeille luonnonlohikannoille. 

Lue tuore artikkeli: Suomalaiset suosivat joulunakin tuontikalaa – norjanlohi mainonnan kärkenä  ja vastaa sitten alla oleviin kysymyksiin.

Jouluisessa kalamainoksessa kerrotaan tarinaa kuin kala olisi luonnossa kasvanut itsekseen ”kunkuksi”. Norjan merilohi kasvatetaan aina altaissa. Sen koko ei ole sattumaa. Luonnonlohen tila huononee osin norjan ohen kasvattamoiden aiheuttavien ongelmien takia (lohitäit, rehevöityminen, sairaudet, jne). Kuva: Disas, Lappeenranta.

Tietolaatikko

  • Tuontikala hallitsee joulua: Vaikka joulu on kalaruoan sesonkiaikaa, norjalainen kasvatuslohi on vallannut suomalaisten pöydät. Syitä tähän ovat kuluttajien tottumukset, edullinen hinta sekä kotimaisen tuotannon rajoitteet, kuten kotimaisten kasvatuslaitosten tiukat ympäristöluvat sekä osin harhaanjohtava mainonta.
  • Kotimaisuusaste laskussa: Suomessa syödyn kalan kotimaisuusaste on pudonnut merkittävästi. Vielä 1980-luvulla puolet kalasta oli kotimaista, mutta vuonna 2024 enää kolmannes. Lihaan verrattuna (esim. nauta 80 % ja sika 109%) kalan kotimaisuusaste on todella pieni.
  • Luonnonkala päätyy pöytiin pääosin itse kalastettuna: Ahventa, haukea ja kuhaa syödään vain noin puoli kiloa kutakin vuodessa. Valtaosa (70 %) suomalaisten syömästä luonnonkalasta on vapaa-ajankalastajien itse pyytämää, eli suomalaisten kaupallisen kalastuksen saalis päätyy ruokapöytiin liian harvoin.
  • Ympäristö ja valinnat: Kuluttajia kannustetaan nostamaan joulun kotimaisuusastetta valitsemalla norjalaisen lohen ja ulkomaisen sillin sijaan kotimaista kirjolohta ja silakkaa. Tämä on paitsi tuki paikalliselle tuotannolle, myös ympäristön kannalta parempi valinta (norjanlohi on uhka luonnonkaloille ja tuotanto rehevöittää merkittävästi merta)
  • Kulutustilastot: Suomalaiset syövät kalaa keskimäärin 12 kg vuodessa, mikä on selvästi vähemmän kuin maailmanlaajuinen keskiarvo (20 kg). Suosituimmat kalat ovat:
    1. Norjan lohi (2,6 kg/henkilö/vuosi) – Myydään usein hämäävästi ”merilohena” -> Korvaa kotimaisella kirjolohella
    2. Kotimainen kirjolohi (1,6 kg/henkilö/vuosi) – Suosituin kotimainen kala.
    3. Tonnikalasäilykkeet (1,5 kg/henkilö/vuosi) -> Tonnikala onkin jo Suomen syödyin luonnonkala! Korvaa kotimaisilla kalasäilykkeillä.
    4. Sillit (0,4 kg/hlö/vuosi) -> Korvaa kotimaisella silakalla (valitse niin silakassa kuin sillissä aina MSC-merkitty vaihtoehto)

Onko sinulla jokin joulun kalaruokaresepti, joka ansaitsee tulla julkaistuksi? Lähetä meille reseptisi.

Muista osallistua myös Kalastajan Kanavan joulukalenteriin.

Jatka lukemista