toimittaja Anssi Leppänen
Kaupan kalatiskillä kisataan suomalaisten suosiosta. Kotimaisen kirjolohen suosio on kääntynyt kasvuun, kun yhä useampi haluaa lautaselleen kotimaista kalaa norjanlohen sijaan. Kestosuosikki Norjan lohi alias merilohi on silti yhä maamme ylivoimaisesti syödyin kala – kumpi näistä päätyy useammin sinun ostoskoriisi?
Kiinnostus kotimaista kalaa kohtaan näkyy myös kalan kasvatuksessa. Vuonna 2025 ruokakalaa kasvatettiin 18 miljoonaa kiloa. Kasvu edelliseen vuoteen oli miljoona kiloa. Suurin osa, eli 95 %, kasvatetusta ruokakalasta oli kirjolohta. Loppu koostui siiasta, nieriästä ja taimenesta. Luonnonvarakeskus Luke tilastoi vuosittain suomalaisen kalankasvatuksen.
Kotimainen kalankasvatus on ollut hienoisessa kasvussa koko 2020 luvun vuotta 2023 lukuunottamatta. Suurin osa syömästämme kalasta on kuitenkin yhä tuontitavaraa. Pelkästään Norjasta tuotiin vuonna 2024 kalaa 51 miljoonaa kiloa. Valtaosa tästä oli kasvatettua lohta. Norjanlohohi on suomalaisten ruokapöytien ykköskala. Vuonna 2024 suomalaiset söivät 2,6 kiloa norjalaista lohta henkilö kohden. Kotimaisen kirjolohen kulutus samaan aikaan oli 1,6 kiloa.
Tiesitkö? Kaupassa myytävä norjanlohi tai toiselle nimellä kutsuttu merilohi on aina kasvatettua kalaa ei villikalaa.
Hyvä omatunto kaupanpäällisenä
Kotimainen kalankasvatus parantaa huoltovarmuutta, kun elintarviketuotanto säilyy omissa käsissämme. Kuluttaja voi tukea kotimaista kalanviljelyä ja pitää sen nousu-uralla valitsemalla kaupan tiskistä kotimaisen kirjolohen Norjan lohen sijaan. Kotimaista kalaa on tarjolla ympäri vuoden. Se helpottaa valintaa.
Kalaruoka.fi:n päätoimittaja, keittiömestari Roy Norro painottaa kotimaisen kalan olevan myös vihreä valinta: “Suomalainen kalankasvatus on maailman säädellyintä. Kotimainen kirjolohi on myös WWF:n kalaoppaassa vihreällä listalla toisin kuin Norjan lohi, jota järjestö suosittelee välttämään. Kotimainen kala on aina turvallinen ja läpinäkyvä valinta on se sitten villiä tai kasvatettua ja on se ostettu suoraan ammattikalastajilta tai kaupasta.”
Kalan kokonaiskulutus on vajaassa 15 vuodessa laskenut hieman. Kun 2010 luvun alussa suomalaiset söivät kalaa 15 kiloa henkeä kohden, vuonna 2024 lukema oli 12 kiloa. 2010-luvun alussa myös norjalaisen lohen kulutus oli ennätyslukemissaan Suomessa. Se on vuosien saatossa pienentynyt. Kun kotimaisen kalan osalta muutos on ollut pienempi, on kotimaisuusaste hieman noussut.
Lue miksi suomalaisten lohikeittoon laitetaan Norjan kassilohta?
Mistä kotimainen kirjolohi tulee?
Suurimmaksi osaksi kotimainen kalankasvatus tapahtuu merellä. 75 prosenttia ruokakalan tuotannosta tapahtuu kassikasvatuksena merialueilla. Keskeisenä paikkana painottuu Ahvenanmaa, jossa tuotetaan noin puolet kasvatetusta ruokakalasta. Sisävesillä kasvatettiin viime vuonna 4,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Toiminta painottui Pohjois-Savoon ja kassien sijaan se tapahtui allas- ja kiertovesiviljelynä.
Tilastollisesti kasvatetun ruokakalan tuotanto on Suomessa tällä hetkellä 1990 luvun puolivälin tasolla. 2000-luvulla tuotantoon tullut kuoppa on saatu kurottua kiinni ja nousutrendi jatkuu. Samalla kun kasvatetun kalan määrät kasvavat, vähenevät niitä tuottavat laitokset. Tästä ei kuitenkaan kannata huolestua. Suuremmat ja tehokkaammat laitokset voidaan nähdä jopa omavaraisuutta tukevina, ne on myös varustettu ympäristöystävällisyyttä tukevalla tekniikalla. Vuonna 2025 Suomessa kasvatti kalaa noin 190 yritystä. Niiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin kolmanneksella.
