Valmistus
Rantakala, muikkupottu, muikkusoppa. Rakkaalla lapsella ja järviseudun monella pitäjäruoalla on monta nimeä ja reseptit vaihtelevat pienin nyanssein idästä länteen. Länsirannikolla vastaava ruoka on tehty pienistä silakoista ja merivedestä, mutta hyvin samalla tavalla. Tutkimme lukuisia reseptejä ajalta, jolloin internetiä ei ollut vielä keksitty ja tarkistimme monta pitäjäruokaa Jaakko Kolmosen Pitäjäruoat -kirjasta (1986). Pidimme tätä lähdettä luotettavampana, kuin internetajan julkaisuja aitoa ja alkuperäistä etsiessämme.
Näyttää siltä, että aivan se äärimmäisen alkuperäinen resepti tulee idempää Savon seudulta ja puritaanisimmassa reseptissä ei ole kuin vastanostettuja muikkuja, vettä, suolaa, reilusti voita ja ehkä maustepippuri. Joissain resepteissä on mukana jo sipuli ja länteen päin mennessä mukaan tulee peruna, ehkä tilliäkin. Ruisleipää on muhitettu keiton pinnalla tai soppaa on muhennettu ruisleivän päälle suoraan padasta kallionkoloon tehdyn nuotion päältä.
Tähän reseptiin yhdistimme parhaita puolia kansallisruokamme monista resepteistä ja onko se sitten lopulta rantakala ja milloin tapahtuu muutos kalakeitoksi, voit päättää itse. Isovanhemmilla ja suvussa kulkeneilla resepteillä on varmasti omat pienet piirteensä ja monilla mielipiteensä, mutta erot ovat hiuksenhienoja. Tässä versiossa ruisleipäkuutioita, perunaa ja sipulia paistetaan hetki kattilassa ennen muikkujen, veden ja voin lisäämistä ja sitten muhitetaan hiljaisella lämmöllä loppuun, mutta suht nopeasti. Tärkeää on, että muikut ovat todella tuoreita ja suolaa sekä voita on riittävästi. Muuten lopputulos on helposti kuin vichy ilman kuplia eli vähän valju.
Näin se muhii:
Poista muikuista pää ja sisälmykset. Huuhtele muikut pariin otteeseen jääkylmällä vedellä, että saat mm. irtosuomut pois. Ne voivat värjätä liemen harmaaksi. Leikkaa perunat ja sipulit vajaan sentin kiekoiksi/renkaiksi ja yksi ruisleipäsiivu pieniksi kuutioiksi. Paista/kuullota öljyn ja voin sekoituksessa muutama minuutti, kunnes peruna, sipuli ja ruisleipä ottaa hieman väriä. Lisää maustepippurit jo tässä vaiheessa, niidenkin makuprofiili hieman aukeaa kuullottaessa.
Lisää sitten vesi, nosta kiehumaan, lisää suola ja keitä pulppuillen viitisen minuuttia. Lisää muikut, voi ja hienonnettu tillinvarsi. Vettä tulisi olla siten sopivasti, että muikut mahtuvat mukavasti liemeen, mutta paljoa ylimääräistä ei tarvita. Sen verran kuitenkin, että tulee keitto eikä pata. Anna pulppuilla rauhassa muhien noin vartti. Älä sekoittele turhaan, etteivät muikut hajoa. Niiden kuuluu jäädä pinnalle.
Yksinkertaisimmillaan homma on tässä ja voit nostaa kattilan pöytään ja kukin ruokailija ottaa lautaselleen miten haluaa – joko ruisleivälle muhentaen tai mikä omiin perinteisiin sopii. Jos haluat hieman nostaa panoksia ja tehdä annokset valmiiksi, niin paahda tai paista ruisleipäviipaleet, voitele ne ja aseta lautaselle. Nostele sitten aineksia leivän päälle ja kaada kauhalla lientä päälle. Koristele hienonnetulla tillillä.
Mikäli pienikin muutos perinteisistä perinteisimpään muikkureseptiin aiheuttaa haudassa kääntymisiä ja sukuriitoja, niin tee kuten suvussasi tai kotikonnuillasi on aina tehty. Pääasia, että perinneruoka elää ja sen arvo ymmärretään tulevissakin sukupolvissa.
Vinkki: Jos saaliiksi tulee pieniä särkiä, ahvenia, silakkaa tai kuoreita, voit tehdä myös niistä rantakalaa.
(RN)
