Silakka PFAS-yhdisteiden osalta syyniin
Valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa selvitetään Itämeren kalojen ja järvikalojen PFAS-pitoisuuksia (Perfluoratut alkyyliyhdisteet). Samassa hankkeessa arvioidaan kalan syöntisuosituksia ja tarvittaessa päivitetään niitä. Suositukset pysyvät ennallaan vaikka silakan osalta on seurantatarve .
PFAS-yhdisteet ovat pysyviä orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat aiemmin olleet laajassa käytössä teollisuudessa ja kuluttajatuotteissa. PFAS-yhdisteet ovat terveydelle haitallisia, joten niiden käyttöä on nykyään rajoitettu ja osin kielletty. Aineiden pysyvyyden takia yhdisteitä löytyy kuitenkin edelleen ympäristöstä sekä useista elintarvikkeista. Elintarvikkeiden pitoisuuksia tutkitaan Suomessa säännöllisesti.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että silakassa on havaittu perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS-yhdisteiden) pitoisuuksia, jotka vaativat tarkempaa seurantaa. Kotimaisten kalojen vierasainepitoisuudet ovat pääosin kuitenkin edelleen selvästi alle raja-arvojen.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa täydentävässä hankkeessa keskitytään erityisesti silakan PFAS-pitoisuuksien vaihteluun ja syihin. Vaikka pitoisuudet ovat pääosin alle raja-arvojen, silakan tapauksessa on havaittu poikkeuksia, jotka vaativat huomiota.
Elintarvikkeille asetettiin Euroopan komissiossa PFAS-yhdisteiden enimmäisrajat vuoden 2023 alussa. Kalalajit on jaettu kolmeen eri luokkaan. Komission kanssa aloitetaan tarvittaessa keskustelu siitä, onko silakan luokitusta tarvetta muuttaa uusimman tutkimustiedon perusteella.
Kalan syöntisuositukset ennallaan, painotus monipuolisuudelle
Suomalaisille suositellaan kalan syömistä eri lajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Kalan terveyshyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin mahdolliset haitat. Lue kalan terveysvaikutuksista.
Pienten lasten, raskaana olevien ja imettävien naisten on kuitenkin syytä vältellä kaloissa esiintyviä haitallisia yhdisteitä ja noudattaa Ruokaviraston turvallisen käytön ohjeita. Ruokavirasto ilmoittaa seuraavat poikkeavat ohjeet kalansyöntisuosituksiin sivuillaan:
- Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä vain 1–2 kertaa kuukaudessa isoa, perkaamattomana yli 17 cm:n silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta.
- Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1–2 kertaa kuussa.
- Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea ollenkaan, koska se kerää elohopeaa.
- Sisävesialueiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään kaikkien elohopeaa keräävien petokalojen käyttöä eli hauen lisäksi isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet.
Kalan syöntisuositukset perustuvat aina uusimpaan tutkimustietoon ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Arviointi on parhaillaan menossa osana valtioneuvoston hanketta.
Hallitusohjelman kotimaisen kalan edistämisohjelma tähtää siihen, että käytettävä kala olisi nimenomaan suomalaista kalaa. Kun valitsemme vaihtelevasti eri kalalajeja, mukaan lukien järvikaloja, merikaloja ja harvemmin hyödynnettyjä lajeja, voimme lisätä kalan käyttöä turvallisesti.
Mistä PFAS yhdisteitä?
Tunnetuimpia PFAS-yhdisteiden käyttökohteita ovat esimerkiksi paistinpannut, vettähylkivät tekniset vaatteet ja suksivoiteet. Lisäksi PFAS-yhdisteitä käytetään muun muassa sammutusvaahdoissa, kaivos- ja öljynporausteollisuudessa käytettävissä pinta-aktiivisissa aineissa, lattiavahoissa, hyönteismyrkyissä ja voiteluaineissa. 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan yhdisteiden käyttö on ollut varsin laajaa, joten niille on mahdollista altistua niin elintarvikkeiden, kulutustuotteiden kuin ympäristön kautta. Yhdisteet vapautuvat ympäristöön niitä sisältävien tuotteiden valmistuksen, varastoinnin, käytön ja hävittämisen aikana ja kulkeutuvat ympäristöstä ravintoomme. Sen takia kotimaassakin pääosa altistumisesta tapahtuu ravinnon kautta mm. kalojen, hedelmien, kananmunien ja lihan kautta.
THL kertoo sivuillaan PFAS-yhdisteiden saattavan aiheuttaa riskejä ihmisen terveydelle ja kehitykselle, ongelmana on kuitenkin se, että PFAS-yhdisteiden terveysvaikutuksia ei täysin tunneta. THL:n mukaan altistuminen voi lapsilla heikentää immuunivastetta. Lisäksi suurille pitoisuuksille altistuminen voi johtaa henkilön kolesterolitasojen nousuun ja lasten pienempään syntymäpainoon. THL mainitsee vielä mahdollisia vaikutuksia maksan toimintaan, tulehdusalttiuteen ja lisääntymisongelmiin.
THL suosittaa mm. välttämään pikaruokaa (myydään PFAS-yhdisteitä sisältävässä pahvissa tai paperikääreessä), valitsemaan keraamisia, valurautaisia tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuja keittoastioita, poistamaan käytöstä naarmuuntuneet tefloniset paistinpannut, valitsemaan PFAS-vapaita tuotteita (mm. vaatteet, sisustustekstiilit, hygieniatuotteet ja pesuaineet). Vaikka ravintoaineista kala on PFAS-yhdisteiden osalta merkittävä saantilähde, THL suosittelee syömään kalaa. Perusteluna on: Kalan syönnin hyödyt peittoavat yhdisteistä aiheutuvat riskit.
Lue alkuperäinen Valtioneuvoston tiedote.
