Kalastajana toimiminen on käynyt Larin mielessä aina silloin tällöin. Loppuvuodesta 2020 hän päätti kuitenkin alkaa selvittämään mahdollisuutta toimia kalastajan ammatissa. ”Minulla oli ollut elämässä erilaisia haasteita. Tuli vahva tunne, että nyt pitää tehdä jotakin omaa ja itsensä näköistä”, kertoo Lari Karlsson.
Lari kertoo harrastaneensa sekä pyydys- että viehekalastusta koko pienen ikänsä. ”Kalastamiseen liittyy aina se tietty jännitys ja innostuneisuus. Ikinä ei voi tietää minkälainen saalis on vastassa. Toisaalta myös tyhjät reissut on pakko hyväksyä, kun luonnon kanssa ollaan tekemisissä”, hän jatkaa.
”Ammattikunta ikääntyy, eikä uusia tulijoita alalle ole. Tulin siihen tulokseen, että tämä on paras tapa vaikuttaa siihen, että Suomessa syödään jatkossakin kotimaista luonnonkalaa”, 28-vuotias ammattikalastajan alku toteaa.
Sattuman kautta alalle
Koulutusta ja työkokemusta kala-alalta Larilta löytyy. Hän aloitti alan työt Pekurin Minnalla Oulun Kauppahallissa syksyllä 2014. ”Hain sinne töihin ihan vain mielenkiinnosta. Siellä se kipinä alaa kohtaan iski”. Uuden alan lisäksi kalakaupasta mukaan tarttui myös vaimo Emmy, jonka kanssa Lari lähti perustamaan perhettä Turkuun syksyllä 2015.
”Suurin osa työkokemuksestani on juuri kalakaupan parista. Olin Turun Stockmann Herkussa kalamestarina ja suoritin samaan aikaan kalatalouden perustutkinnon Ammattiopisto Livian kalatalous- ja ympäristöopistossa Paraisilla. Erikoistuin kalanjalostukseen”, Lari kertoo. ”Kalakaupoissa työskenteleminen on antanut loistavan mahdollisuuden kartuttaa ensi käden tietoa kuluttajien tarpeista kalan suhteen”, hän jatkaa. Stockan lisäksi Lari on työskennellyt muun muassa kalanleikkaajana ja myyjänä Turun Kauppahallin kalaliikkeissä sekä kalankasvatuksen parissa.”
Nollasta liikkeelle
Tie kalastajaksi ei välttämättä ole ollut se perinteisin. ”Minulla ei ole suvussa tai lähipiirissä ammattikalastajia, joiden opissa olisin voinut olla tai joiden toimintaa voisin jatkaa.” Kun Lari alkoi suunnittelemaan kalastajan uraa syksyllä 2020, hän päätyi nopeasti valitsemaan ”sen kivisimmän tien”. ”Päätin jo alussa, että minun on riskien minimoimiseksi aloitettava kalastus päivätyön ohessa. Kun kotona on vielä pari alle kouluikäistä lasta, on vähän hankala sitoutua toisen kalastajan kisälliksi. Onneksi konkareita tapaa tuolla rannassa. Toiset ovat avoimempia kuin toiset, vaikka mielestäni yhteisellä asialla tässä ollaan.”
Lari kertoo, että haastavinta toiminnan aloittamisessa oli löytää sopivat vesialueet. ”En kyllä osaa vielä sanoa ovatko nämä alueet sopivia. Toistaiseksi saalismäärät ovat olleet määrältään ja laadultaan vaihtelevia. Hylkeitäkin on ollut, mutta opetellaan ja selvitellään”, hän jatkaa. Suurimpana apuna Larille ovat olleet Saaristomeren kalatalousryhmä sekä Åbolands Fiskarförbund, jonka kautta hän sai vesialueiden omistajien yhteystietoja. ”Kaluston suhteen minulla kävi tuuri. Vuokrasin eräät vesialueet ja samalla tein kaupat edesmenneen kalastajan kalustosta, joka oli jäänyt kuolinpesän haltuun. Pääsin aloittamaan kohtuullisilla investoinneilla ja jatkamaan tämän kalastajan perintöä.”
Kotisatama ja vuokratut toimitilat Larilla on vanhassa opinahjossaan Paraisten kalakoululla. Toiminta käynnistyi keväällä 2021. Pääasiallisina pyydyksinä hän käyttää verkkoja ja rysiä. ”Verkot pyytävät paremmin. Rysäpyynti taas sopii kiireiseen arkeen verkkopyyntiä paremmin. Rysälle ei ihan joka päivä tarvitse mennä.”
Vajaasti hyödynnettyä potentiaalia
Suomalaisten kulutustottumukset kalan suhteen ovat muuttuneet radikaalisti muutamassa vuosikymmenessä. Kotimaisista kaloista eniten kulutetaan kirjolohta, kuhaa, siikaa ja ahventa. Kuitenkin valtaosa kulutetusta kalasta on tuontikalaa. ”Muutamia vuosikymmeniä sitten uunilahna oli juhlaruokaa ja Suomi oli Euroopan kalankasvatuksen kärkimaita. Ajat ja kulutustottumukset ovat kuitenkin muuttuneet”, Lari kertoo ja jatkaa: ”Kuluttajat haluavat enemmän pitkälle jalostettua kotimaista kalaa ja siihen huutoon on vastattava.”
Vähäarvoisissa kaloissa kuten, silakassa sekä särkikaloissa piilee Larin mukaan kotimaisen kala-alan sekä kestävän ruuantuotannon kasvun mahdollisuudet. ”Se vaatii päättäjiltä ja koko kalataloussektorilta ponnisteluja yhteisen päämäärän eteen. Alkutuotannon, logistiikan, tuotekehityksen, jalostuksen sekä markkinoinnin ja myynnin pitää olla kunnossa. Täytyy laatia selkeä strategia”, hän täsmentää. ”Vesistöissämme on kymmenien miljoonien, sekä kilojen että eurojen, kasvupotentiaali. Tutkimusten mukaan särkikalaa voitaisiin pyytää kestävästi muutama kymmenen miljoonaa kiloa vuosittain. Se tekisi hyvää myös reheville vesistöille”, Lari jatkaa.
Katseet tulevaisuuteen
Tulevaisuus on on kuitenkin vielä avoinna. Ensimmäinen toimintavuosi menee hänen mukaansa pitkälti oppirahoja maksellessa. ”Vielä ei ole selkeää signaalia siitä, mihin tulen kalastukseni painottamaan tulevaisuudessa. ”Minulla on muutama silakkarysä tuolla varastossa odottamassa. Sitä täytyy ainakin kokeilla ensi keväänä.”
Puoliso Emmy työskentelee myös kala-alalla. ”Olemme työkavereita jo kolmatta kertaa”, Lari nauraa ja toteaa perään: ”Jonain päivänä teemme vielä töitä yhdessä yhteisessä yrityksessämme.” Lari jakaa myös mielenkiintoisen kalastusfilosofiansa: ”Pyrin hyödyntymään tulevaisuudessa koko saaliskirjoni. Tuotekehityksen ja tuotteistamisen avulla haluan saada kuluttajat ymmärtämään, kuinka paljon meillä on loistavia ja täysin vajaasti hyödynnettyjä kalalaleja vesistöissämme. Laatuaika Emmynkin kanssa koostuu tällä hetkellä särkikalojen leikkaamisesta”, hän veistelee.
Lari haluaa tuoda kalastajan arkea näkyväksi nykyaikaisin keinoin. Heti toiminnan aloittamisesta lähtien hän on ylläpitänyt omaa Instagram-tiliään käyttäjätilillä @larin_kala. ”Tarkoituksena on ollut kertoa kokemattoman kalastajan silmin, mitä päivät tuovat tullessaan. Samalla haluan myös jakaa omaa tietämystäni ja lisätä tietoisuutta kalastajan ammattiin ja kala-alaan liittyen. Kalastajaan pitää saada yhteys 2020-luvulla muutenkin kuin VHF-radiolla.”
Mutta miten Lari päätyi sisällöntuottajaksi Kalaruoka.fi -sivustolle? ”Näin sattumoisin eräässä kala-alan Facebook-ryhmässä, että tämmöiseen projektiin haettiin ruuanlaitto- ja kirjoitustaitoista kala-alan osaajaa. Ilmoitin heti halukkuudestani, koska tiesin tämän olevan loistava kanava ajaa niitä samoja asioita, jotka ovat itsellenikin tärkeitä. Onneksi pääsin mukaan. Lukioaikoina haaveilin toimittajan ammatista, joten ehkä pääsen tässä toteuttamaan vähän sitäkin”, Lari naurahtaa lopuksi.
