Keittiömestarin ja suurperheen isän top-10-vinkit:

1. Suunnittele ennalta hyvin. Kirjoita paperille mitä aiot tarjoilla ja kirjaa mitä valmistat ja milloin. Yleensä vähemmän on enemmän – tarjoile mieluummin pari parasta kalaruokaa kuin 10 keskinkertaista. Näin minimoit myös hävikin.
2. Siivoa jääkaappi riittävän aikaisin turhasta ja säädä se hyvissä ajoin nollan tuntumaan (Jääkaapissa säilytetään paljon kalaa, joka vaatii 0-3 asteisen lämmön. Lisäksi jääkaapin ovea avataan paljon ja kaappi on varsin täynnä, joten se nostaa herkästi jääkaapin lämpötilaa.)
3. Valmistele kaikki pilkottuna, paloiteltuna ja esivalmisteltuna pakasterasioihin tarjoilua edeltävänä päivänä, jotta tarjolle laittaminen nopeutuu
4. Valmista ruoat mahdollisuuksien mukaan annoksittain esim. suoraan sopivan kokoisiin tarjoiluastioihin tai harkitse annostarjoilua pitopöydän sijaan – varsinkin jos vieraita on vähän
5. Jos valmistusastia ei ole ns. tarjoilukelpoinen, aseta tarjolle pieniä eriä kauniimmassa muodossa tai koristele astia luovasti (folio, tilli, jne.)
6. Laita tarjolle vain sen verran, kuin järkevästi arvioiden on menekkiä – leikkaa kylmiä kaloja pöytään pieni määrä koko fileen sijaan
7. Jos pidät isompia tarjoiluastioita tai vateja tarjolla alkupalalla, laittaa alle kylmäkalle, jäähdytetty kivilevy tai jäitä tarjoiluastian alle toiseen astiaan
8. Nosta pöydässä ylijääneet kalat kylmään niin pian kuin mahdollista ruokailun päättymisen jälkeen, syö ensimmäisenä jo kerran pöydässä olleet kalat
9. Jos päädyt pitopöytään, tee silti pieniä esillepanoja – ja vaihtoastiat valmiiksi kylmään odottamaan
10. Nauti, pidä hauskaa ja ota rennosti. Tehkää ja tarjoilkaa yhdessä. Siivotkaa ja laittakaa tarjoilut kylmään vaikka lasten kanssa. Muista kelmuttaa astiat.

Tutustu Kalaruoka.fi:n keittiömestari Roy Norroon

Artikkeli Keittiömestarin joulupöydän tarjoiluvinkit julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Kaupallinen yhteistyö: MSC Suomi I kuvat: MSC, SAKL ja Pro Kala ry I toimittaja: Roy Norro

Mitä kestävä kaupallinen kalastus tarkoittaa?

Kestävä kaupallinen kalastus tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että vaikka kalaa ruoaksi pyydetäänkin, niin vesistöihin jätetään riittävästi kalaa myös tulevaisuuden sukupolville, elinympäristöjä kunnioitetaan ja pyritään minimoimaan kalastuksen kokonaisvaikutus laajempaan ympäröivään vesiluontoon. Tavoitteena on lopettaa ylikalastus ja varmistaa, että niin kalakannat kuin vesistötkin pysyvät elinvoimaisina. Kestävyyden, toisin sanoin vastuullisuuden yksi näkökulma voi olla myös kalastuksesta riippuvaisten ihmisten elinkeinon säilyminen.

Lisäksi esimerkiksi WWF määrittelee, että kestävä kalastus edistää monimuotoisuuden säilymistä vesiluonnossa ja kalastuksen on oltava myös lakien ja asetusten mukaista. Pyynnin pitäisi verottaa ainoastaan kalakannan luonnollista kasvua vaarantamatta pyydetyn kalan tai sivusaaliiksi joutuvien muiden lajien elinvoimaisuutta. Vastuullinen ja kestävä kalastus siis huomioi kalakantojen lisäksi koko vesiekosysteemin hyvinvoinnin.

Mikä tai kuka on MSC ja mitä he tekevät?

Marine Stewardship Council eli MSC on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka hallinnoi maailman johtavaa kestävän kalastuksen sertifiointi- ja ympäristömerkintäohjelmaa. MSC:n perustivat alun perin WWF (World Wildlife Fund, suomeksi Maailman Luonnon Säätiö) ja Unilever (maailmanlaajuinen elintarvikealan konserni, joka tunnetaan Suomessa mm. Knorr-liemistä ja Magnum-jäätelöistä) 1990-luvun lopulla itsenäiseksi organisaatioksi vastaamaan maailmanlaajuiseen ja vakavaan ylikalastusongelmaan. Järjestön missio on pysynyt jo yli 25 vuotta samana: Varmistaa yhteistyössä kalastusyritysten, tieteen ja teollisuuden kanssa, että kalastus on kestävää ja kalaa riittää myös tulevaisuuden sukupolville.

”Marine Stewardship Council eli lyhennettynä MSC, voisi vapaasti suomennettuna tarkoittaa vaikkapa mertenhoitoneuvostoa”, Johanna Vepsä, MSC Suomi

MSC:n keskeisin ja olennaisin tehtävä on kehittää ja ylläpitää MSC:n kestävän kalastuksen standardia. Standardi sisältää tiukat ehdot, joiden täyttymistä riippumattomat, MSC:n ulkopuoliset arvioijat valvovat. Kestävän kalastuksen standardin vaatimus on siis tutkittu, tieteeseen pohjaava ja tarkasti valvottu kalastus.

Lisäksi MSC:n ylläpitämä toimitusketjustandardi varmistaa, että vastuullisesti pyydetty kala tai muut merenelävät saavuttavat kuluttajan varmasti sekoittumatta epäselvissä olosuhteissa pyydettyihin, jolloin ostaja voi olla varma valinnastaan.

”Standardi: yhteisesti sovittuja vaatimuksia ja suosituksia, jotka määrittelevät, miten jokin asia tulisi tehdä, ja joiden tavoitteena on varmistaa esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden laatu, turvallisuus ja yhteensopivuus.”

Mikä on MSC-merkki ja kuka sen voi saada?

MSC:n sininen kalamerkki on ympäristömerkki, joka löytyy ainoastaan luonnonvaraisesta kalasta ja äyriäisistä, jotka ovat peräisin MSC:n kestävän kalastuksen standardin mukaisesti sertifioiduista, vastuullisista kalastusyrityksistä. Merkin tarkoituksena on kertoa kuluttajalle, että tuote on peräisin kestävistä kalakannoista, sen alkuperä tunnetaan ja se on pyydetty kestävyyskriteerien mukaisesti. Merkin avulla pyritään torjumaan myös laitonta ja tuhoisaa kalastusta.

”Sertifikaatti: virallinen todistus siitä, että jokin asia – kuten tuote, palvelu, organisaatio tai henkilö – täyttää tietyt standardit, laatuvaatimukset tai muut kriteerit. Se myönnetään tyypillisesti ulkoisen arvioinnin, kuten auditoinnin, jälkeen.”

MSC-merkin voivat saada kalatuotteet, jotka ovat peräisin kalastusyrityksestä, joka läpäisee riippumattoman arviointiprosessin. Arvioinnissa tarkastellaan kolmea pääaluetta: kalakantojen kestävyyttä, kalastustoiminnan vaikutusta laajempaan meriympäristöön sekä kalastushallinnon tehokkuutta eli että esim. raportointi tapahtuu ajallaan ja pitää paikkansa. Kalastusyrityksen sertifikaatti myönnetään määräajaksi, ja sen käyttöä seurataan toistuvasti. Lisäksi tuotteen matkan varrella kalanjalostajien, maahantuojien ja jakelijoiden on saatava toimitusketjun sertifiointi (Chain of Custody) jäljitettävyyden varmistamiseksi, eli sen todentamiseksi, että sertifioitu kala ei sekoitu sertifioimattoman kanssa ja oikeasti tiedetään, mistä kala on tullut ja mitä reittiä.

Mikä Suomessa on tai voi olla MSC-merkittyä?

Silakka on Suomen merialueen merkittävin saalislaji ja Suomessa merkittävin MSC-sertifioitu kalalaji, jonka kaupallinen troolikalastus Itämerellä on saanut MSC-sertifikaatin – ja onpa myös Pohjanlahden rysäkalastettu silakkakin saanut oikeuden kantaa merkkiä. Sertifioinnin myötä suomalainen kuluttaja voi valita vastuullisesti pyydettyä silakkaa, mikä on merkittävä edistysaskel Itämeren kalastuksen kestävyydessä.

Tämän lisäksi myös joillekin sisävesien kalakannoille on haettu sertifiointia, esimerkiksi Saimaan muikulle, mutta prosessi on toistaiseksi kesken. MSC-sertifioituja tuotteita on Suomen markkinoilla kuitenkin satoja, ja ne sisältävät myös ulkomailta tuotuja sertifioituja lajeja, kuten tonnikalaa ja turskaa.

MSC-sertifikaatti voi olla vaikkapa kalanjalostusyrityksellä, joka valmistaa tai käsittelee sertifioitua kalaa. Esimerkiksi Saarioisilla, Atrialla ja Kokkikartanolla on valikoimissaan MSC-merkittyjä valmiskalaruokia, joiden valmistaminenkin edellyttää sertifikaattia. Samoilla periaatteilla myös mm. Sillikonttorin silakka- ja sillituotteet, kuten myös Kotipizzan pizza voivat olla merkittyjä.

Suomalaisilla kalatukuilla, jotka käsittelevät ja jatkojalostavat sertifioitua silakkaa tai muita sertifioituja kaloja eteenpäin kohti kauppaa tai kuluttajaa, on MSC-sertifikaatti ja esimerkiksi osa K- ja S-ryhmän kauppojen kalatiskeistä on sertifioitu. Näin varsinkin suuremmilla kalatiskeillä tai kaupoissa, joissa on paljon henkilökuntaa, tavaraliikennettä, kalalajeja ja tuotteita erilaisista alkuperäolosuhteista, pystytään varmistamaan, että kuluttaja saa varmasti haluamansa, kestävästi kalastetun kalan.

Mikseivät kaikki kotimaiset luonnonkalat ole MSC-merkittyjä?

Suomalaiset luonnonkalat silakkaa ja kilohailia lukuun ottamatta eivät ole MSC-merkittyjä, koska sertifiointiprosessi on tiukka, joka taas vaatii kalastusyritykseltä sekä kokoa että hallinnointiin paljon resursseja – usein konkreettisesti paljon henkilökunnan aikaa. MSC-standardin tieteellisiin kriteereihin perustuva arviointi on monivaiheinen ja tarkastelee kalakannan tilaa, kalastuksen vaikutuksia ympäristöön ja kalastuksen hallinnointia.

Pienimuotoisemmassa tai paikallisessa kalastuksessa, kuten suuri osa suomalaisista kalastajista on, olisi haasteita esimerkiksi tietojen keruussa ja toimitusketjun jäljitettävyyden osoittamisessa, mikä vaikeuttaisi sertifioinnin hakemista, mutta ei välttämättä tarkoita, että kalastus ei olisi kestävää tai vastuullista – sitä vain ei pystytä standardin mukaisesti todentamaan tai kalastajan kädet ovat jo niin täynnä, ettei hallinnolliselle lisätyölle ole enää aikaa.

Lisäksi kalakannan tilan on oltava riittävän hyvä sertifioinnin saamiseksi. Jos jokin kalakanta on esimerkiksi ylikalastettu tai sen tila on heikko – tai toisaalta tuntematon, se ei voi saada MSC-sertifikaattia. Esimerkiksi Suomessa on valtava määrä erilaisia vesistöjä järvistä meriin ja paikallisia sekä erikokoisia kalapopulaatioita, joiden tilan todentaminen tieteellisin kriteerein on todella vaikeaa, vaikka jonkinlainen yleiskuva olisikin tiedossa.

Sertifiointi on prosessi, johon kalastusyritykset sitoutuvat, ja se vaatii usein merkittäviä hallinnollisia muutoksia ja parannuksia kalastuksen vastuullisuuden valvomiseksi ja vahvistamiseksi. Esimerkiksi WWF on aiemmin suositellut kaikkia sertifioituja tuotteita erityisesti ulkomaisten kalatuotteiden osalta, mutta on sittemmin luopunut automaattisesta suosittelusta. Taustalla vaikuttaa se, että WWF tekee laajempia linjauksia joistakin merialueista hieman toisenlaisesta näkökulmasta kuin MSC:n sertifiointi, joka taas tarkastelee esim. yksittäisiä kalastusyrityksiä tai kalakantoja. Sekä MSC:n (sertifiointi ja standardointi) että WWF:n (kalaopas) työkalut ja toimintamallit tähtäävät molemmat siis kestävämpään kalastukseen ja kalan käyttöön, mutta tarkastelevat hieman eri asioita.

Miksi valitsisin MSC-merkityn tuotteen?

Kun tiedettä ja kestävää kalastusta edistävien organisaatioiden viestiä ei kuunnella tai kalastuksesta tulee valtioiden välistä politiikkaa, on jälki usein meriluonnon kannalta rumaa ja esimerkkejä löytyy jo todella läheltä. Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana Koillis-Atlantin eli Tanskan, Norjan, Britannian ja Islannin kalavesien makrillikanta on ylikalastamalla romahtanut hälyttävälle tasolle ja sukupuuton partaalle.

Jos aiemmin esitettyjä vaatimuksia lähes 80 % kalastusrajoituksista ei kuunnella, ovat vaarassa sekä koko valtavan merialueen makrillipopulaatio, että sitä kalastavat rannikkoyhteisöt, yritykset ja tuhannet työpaikat. Viimeisin tilastoitu saalis oli enää 2,7 miljoonaa tonnia, kun vielä 2015 saalis oli 12 miljoonaa tonnia. Näin jatkamalla kalat loppuvat parissa vuodessa.

MSC on jo vuosien ajan vaatinut toimia ja kehottanut päättäjiä kuuntelemaan tiedettä ennen kuin on liian myöhäistä. Kansainvälisten sopimusten puuttumisella on jo ollut merkittäviä vaikutuksia: Koillis-Atlantin makrilli menetti MSC-sertifikaattinsa jo vuonna 2019 ja WWF siirsi makrillin kalaoppaansa punaiselle listalle huhtikuussa 2025. Tämän seurauksena Atlantin makrilli on katoamassa kaupoista myös Suomessa.

Myös suomalaisille tuttu ja rakas silli on todellisessa vaarassa ylikalastuksen vuoksi ja esim. WWF:n kalaoppaassa Koillis-Atlantin alueen silli on siirtynyt punaiselle listalle. Saalismäärät ovat Koillis-Atlantilla jo vuosien ajan ylittäneet tieteellisesti suositellun tason. Viesti on selvä: kuluttajien tulisi pidättäytyä Koillis-Atlantin sillin ostamisesta, kunnes kalastuksen hallinta saadaan kuntoon ja kanta on elpynyt.

MSC-sertifikaatti pidätettiin Koillis-Atlantin kannalta jo vuonna 2020, koska rannikkovaltiot eivät kyenneet sopimaan kiintiöiden jaosta tieteellisten suositusten mukaisesti. Jos haluat ostaa silliä ilman pelkoa kalakantojen romahduksesta, niin valitse MSC-sertifioitua silliä elinvoimaisista Pohjanmeren ja Islannin kalakannoista, jotka on myös merkitty vihreällä WWF:n Kalaoppaassa.

Kun kalastajat ja kuluttajat ohjaavat valintojaan kestävämpään suuntaan mm. MSC-merkintöjä seuraamalla, voidaan saavuttaa myös onnistumisia. Vaikka me täällä pohjolan perukoilla emme ehkä ole kuulleetkaan patagonialaisesta hammaskalasta tai namibialaisesta kummeliturskasta, niin mm. tällaiset kalalajit ja niiden kannat MSC on onnistunut pelastamaan kalastettavalle tasolle – ja toivotaan samalla, että lähi- ja kotivesiemme kalakannat eivät ajaudu tilaan, jossa niitä on alettava pelastamaan. Toimikoon makrilli ja silli varoittavina esimerkkeinä.

Erityisesti siis silloin, kun kotimaisen kalan sijasta päätät ostaa ja valita ulkomaista kalaa sellaisenaan tai jalosteena, on todella tärkeää, että siitä löytyisi MSC-merkintä. Vaikka n. 20 % maailman kalasaaliista on jo MSC:n sertifioinnin piirissä, niin n. 80 % ei ole. Jos ostat sertifioimatonta kalaa, et voi olla varma sen enempää kalastuksen kestävyydestä kuin maailman toisen puolen valtameriä kyntävien kalastusyritysten toimintatavoista, vastuullisuudesta tai vastuuttomuudesta. Jos haluat, että kalaa riittää myös tuleville sukupolville ja maailman merien ekosysteemit säilyvät, kannattaa valita kestävämpiä kalatuotteita. Jos kaukaisemmat meriekosysteemit ja kalakannat romahtavat, kantautuvat vaikutusten aallot ajallaan myös meille.

Lisätietoa:

Mitä on kestävä kalastus?

Suomen ammattikalastajaliitto ja MSC

WWF:n kalaoppaasta saat vinkit vastuullisiin kalavalintoihin

Kaksinkertaista kotimaisen kalan syönti – kalan uudet syöntisuositukset

Silakkareseptejä:

Koskenlaskijan silakkalaatikko eli silakkalaatikko 2.0

Rapeat tacomaustetut silakat airfryerissa & smetana-salsadippi

Chili-korianterisilakat

Artikkeli Mitä on kestävä kaupallinen kalastus – ja mikä on MSC? julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Stadin Silakkamarkkinat valtasivat Helsingin Kauppatorin jälleen sunnuntaina 5. lokakuuta. Perinteinen tapahtuma toi keskelle kaupunkia 10 kalastaja-alusta, kolme perinnepurjelaivaa sekä noin 40 kalastajan ja ruokatoimijan käsityönä valmistamat kalatuotteet ja muut saaristolaisherkut. Markkinat käynnistyvät perinteisesti lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, jolloin ohjelmassa on pormestarin avajaispuhe, kellonsoitto ja parhaiden silakkatuotteiden palkitseminen, aivan kuten tänäkin vuonna. Markkinat ovat Helsingin syyskauden virallinen avaaja, joka tarjoaa tuoreita meren makuja ja ainutlaatuista tunnelmaa.

Silakkamarkkinoiden historia ulottuu aina vuoteen 1743 asti, tehden niistä yhden Suomen vanhimmista yleisötapahtumista. Alun perin markkinat olivat puhtaasti silakan myyntiin kaupunkilaisille keskittynyt tapahtuma, mutta vuosisatojen kuluessa ne ovat muuttuneet monipuoliseksi kulttuuritapahtumaksi. Nykyään markkinat yhdistävät saaristolaisperinteen ja modernin ruokakulttuurin, säilyttäen samalla alkuperäisen tarkoituksen tukea kalastajien elinkeinoa. Silakkamarkkinat on elävä pala Helsingin merellistä ja kaupallista historiaa.

Mitkä silakkamarkkinat ja miksi niitä järjestetään?

Stadin Silakkamarkkinat on vuosittain järjestettävä, viikon kestävä merellinen yleisötapahtuma. Ne järjestetään Kauppatorilla Helsingin Eteläsatamassa. Tapahtuma kokoaa yhteen kalastajia ympäri Suomea, erityisesti rannikko- ja saaristoalueilta. Tänä vuonna kalastajien aluksia oli Kotkasta Merikarvialle. Markkinoiden päätarkoitus on tukea ammattikalastajien toimeentuloa ja tarjota kaupunkilaisille mahdollisuus hankkia kalatuotteita suoraan tuottajilta. Samalla Silakkamarkkinat vaalii merellisiä perinteitä ja tuo saaristolaista tunnelmaa ja herkkuja keskelle Helsinkiä.

Tänäkin vuonna markkinoilla on tarjolla laaja valikoima kotimaisia kala- ja saaristolaistuotteita. Myyntipisteillä voi nauttia paikan päällä tai ostaa mukaan esimerkiksi erilaisia silakka-, särkikala- ja kilohailituotteita, kalakeittoja, tuoreeltaan savustettua ja loimutettua kalaa, nahkiaisia ja vaikka pöhkösiä tai vohveleita. Kotiin vietäväksi valikoimissa on kymmeniä ja taas kymmeniä erilaisia maustekaloja, kalapihvejä, -mousseja ja skagen -tyyppisiä salaatteja. Lisäksi myynnissä on muita saaristolaisherkkuja, tyrni-, omena- ja hunajatuotteita, piirakoita, munkkeja ja saaristolaisleipiä. Joillakin myyjillä on tarjolla myös tuoretta silakkaa – toki sää- ja saalisvarauksin.

Joka vuosi valitaan parhaat silakkatuotteet, ketkä voittivat tänä vuonna?

Stadin Silakkamarkkinoiden avajaispäivänä kokoontunut ruoka- ja kaupunkikulttuurin asiantuntijoista koostuva silakkaraati palkitsi perinteiseen tapaan markkinoiden parhaat silakkatuotteet kahdessa kategoriassa: Vuoden Maustekala ja Silakkayllätys. Raati arvioi tuotteita sokkona maun, ulkonäön, tuoksun ja koostumuksen perusteella.

Vuonna 2025 Taivassalolaiset Pirjo ja Reima Salonen saivat upean tuplavoiton vieden pääpalkinnot molemmissa sarjoissa.

• Silakkayllätys-sarjan voittajaksi julistettiin Pirjo ja Reima Salosen tillisilakka. Raadin vakuutti tuotteen perinteinen ja kaunis presentaatio sekä ihanan tillinen maku. Sarjan toiselle sijalle sijoittui Kasalan kahvila-ravintolan chilisilakka ja kolmannelle taivassalolaisen Liisa Vainion sitruunavalkosipulisilakka.
• Vuoden perinteinen maustekala -sarjan pääpalkinnon voitti niin ikään Pirjo ja Reima Salonen. Raati ihastui erityisesti tuotteen moniulotteisuuteen, suolan ja makeuden tasapainoon sekä hyvään koostumukseen. Toiselle sijalle sijoittui Hannu Hellsten Pyhtäältä ja kolmannelle kotkalainen Sami Antikainen.

Mitä muuta silakkamarkkinoilla on?

Silakkamarkkinat on paljon muutakin kuin vain ”kalakauppa kauppatorilla”; ne ovat kokonaisvaltainen merellinen markkinatapahtuma. Markkinat tuo Kauppatorin rantaan upeita perinnepurjelaivoja, kuten Valborg, Vivan ja Albanus. Alukset tarjoilevat tervantuoksuisissa tiloissaan myös paikan päällä syötäviä kalaruokia ja juomia. Kannattaa ehdottomasti piipahtaa tutkimassa perinnelaivojen tarjonta ja tunnelma.

Markkinat panostaa vahvasti lähiruokaan ja pientuottajiin. Kauppatorille saapuu kymmeniä kalastajia ja saaristolaisherkkujen toimijoita ympäri Suomea, joiden tuotteet edustavat aitoa suomalaista saaristo- ja rannikkoperinnettä. Tapahtuma korostaa myös merellistä Helsinkiä. Kauppatorin sijainti Eteläsatamassa, meriliikenteen ja meren äärellä muistuttaa kaupungin historiallisesta yhteydestä mereen ja saaristoon. Markkinoilla on myös erilaista ohjelmaa, kuten lapsille suunnattu Silakkasuunnistus. Ohjelma vaihtelee vuosittain.

Miksi meidän tulisi syödä enemmän silakkaa, särkikalaa ja kotimaista kalaa yleensäkin?

Stadin Silakkamarkkinoiden ytimessä on kotimaisen kalan, erityisesti silakan ja särkikalojen, kulutuksen edistäminen. Silakka on paitsi perinteinen suomalainen ruoka, myös ekologisesti kestävä valinta. Itämeren silakkakannat ovat yleisesti ottaen jälleen vahvoja. Markkinat nostaa esiin myös vastuulliset särkikalat ja pyrkii edistämään niiden kulutusta. Särkikalojen kalastus poistaa Itämerestä ravinteita, edistää Itämeren tilaa ja tekee niistä erinomaisen kestävän valinnan. Mutta toki olennaisinta on, että ne ovat herkullista ja monipuolista ruokaa.

Yleisemmin kotimaisen kalan syöminen tukee suomalaista kalastuselinkeinoa ja lyhentää ruoan kuljetusmatkoja, edistäen näin lähiruokaa ja kestäviä valintoja. Kotimainen kala on paitsi tuoretta ja maukasta, myös terveellistä sisältäen runsaasti D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja. Tapahtuma nostaa esiin vastuullisuutta ja kestäviä valintoja Itämeren puolesta.

Seuraavan kerran Stadin Silakkamarkkinoita vietetään jälleen Helsingin Kauppatorilla lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 2026.

Silakkamarkkinat ovat käynnissä vielä lauantaihin 11.10. asti. Arkisin markkinat ovat avoinna klo 9 – 19 ja lauantaina klo 9 – 16. Kannattaa, todellakin, käydä kannattamassa kotimaisia kalastajia ja saariston pientuottajia.

(RN)

Artikkeli Stadin Silakkamarkkinat 2025 julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Lahden koululaiset saivat suomalaisen ruoan päivänä eli torstaina 4.9. poikkeuksellisen aterian, kun kouluruokalistoille tuotiin Vesijärven ja Kymijärven hoitokalastussaaliista valmistettuja kalapihvejä. Kokeilun tavoitteena on lisätä kalaruoan osuutta kouluruokailussa ja samalla parantaa paikallisten vesistöjen tilaa. Jatkossa järvikalapihveistä on tarkoitus tehdä pysyvä osa Lahden koulujen ruokalistaa. Haastattelimme Lahden koulujen ja päiväkotien ruokailusta vastaavan Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy:n tuotekehityspäällikkö Jukka Turtaa.

Hoitokalastus on jo pidempään ollut tärkeä keino Vesijärven ja Kymijärven tilan parantamisessa. Poistamalla särkikaloja järvistä, niiden ravinnepitoisuus vähenee, mikä hidastaa rehevöitymistä – ja parantunut vedenlaatu taas voi kannustaa ihmisiä niin kalastamaan, uimaan ja kuin muutenkin virkistymään vesistöjen äärellä. Hoitokalastussaaliiden hyödyntäminen elintarvikkeiksi ihmisille ei ole aikaisemmin ollut mitenkään itsestäänselvää, sillä sekalaisen kalasaaliin hyödyntäminen vaatii niin tehokasta lajittelua kuin katkeamattoman kylmäketjunkin sekä logistiikkaa ja infrastruktuuria.

Lahden kouluissa ja päiväkodeissa ruokitaan noin 15 000 lasta päivittäin, ja keskimäärin ateriapalveluilla on käytettävissään noin euro yhden aterian raaka-aineisiin. Tämän sovittaminen yhteen yleisten ravitsemussuositusten kanssa vaatii paljon työtä. Lahden kouluruoasta vastaavan Päijät-Hämeen ateriapalvelut Oy:n tuotekehityspäällikkö Jukka Turtan mukaan kalapihvien tarjoaminen lisää kalaruoan tarjontaa yleisellä tasolla ja voi ajan myötä vähentää lihan kulutusta. Vaikka särkikalan hyödyntäminen ruoaksi on Suomessa vielä suhteellisen pientä verrattuna ulkomaisen kalan käyttöön, se on silti paikoitellen yleistymässä. Esimerkiksi Helsingissä ja Turussakin särkikalaa on tarjottu kouluruokana joko järvikala- tai itämerihenkisinä pihveinä. Kotimaisen särjen ja muiden särkikalojen jalostus on kuitenkin edelleen verraten kallista, mikä tekee siitä julkisessa ruokailussa vaikeammin valittavan kilpailijan halvalle tuontikalalle, kuten esim. seitille.

Lue lisää ravitsemussuosituksista: Kaksinkertaista kotimaisen kalan syönti – kalan uudet syöntisuositukset

Hoitokalastussaaliit hyödynnetty aiemminkin

Hoitokalastussaaliin hyödyntäminen on Lahdessa jo muuten tuttua, sillä saalista on jaettu aiemmin ilmaiseksi tai jalostettu ja käytetty hyödyksi muun muassa hoivakodeissa. Kouluruokana sen käyttö on kuitenkin ollut vähäisessä roolissa, ellei kokonaan uutta. Toimivan, kouluruokailuun soveltuvan ja lapsillekin maistuvan kalatuotteen kehittämiseen onkin panostettu yhdessä pihvit konkreettisesti valmistavan jalostajan kanssa, sillä tuotekehitysvaiheen pihvejä on maistatettu koululaisilla ja kerätty palautteita niin lapsilta itseltään kuin koulujen keittäjiltä – eli sieltä, missä menekki näkyy niin lautasilla kuin linjastollakin, kertoi tuotekehityspäällikkö Jukka Turta, kun kysyimme, miten teemapäivän kalapihvi on otettu vastaan ja miten sitä on kehitetty juuri heille.

Tärkeänä askeleena teknisessä prosessissa on ollut Niemen satamaan rakennettu lajittelurakennus, joka mahdollistaa Vesijärven kalojen käsittelyn ilman kylmäketjun katkeamista. Suurimpia haasteita särkikalan käytössä yleensäkin on ollut logistiikka ja se, että tuore saalis on saatava hyvin nopeasti jalostajille. Lisäksi parhaat pyyntiajat, jolloin myös kalan maku ja laatu ovat parhaimmillaan, ovat lyhyitä ja ajoittuvat kylmän veden kausiin: kevään kutuaikaan ja loppusyksyn parveutumisaikoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että kalaa ei kannata pyytää tai sitä ei saada tasaisesti läpi vuoden, vaan lähinnä muutamissa purskeissa.

Lahdessakin on ymmärretty, että läheltä tuleva kalaruoka on paitsi terveellistä, mutta myös vaikuttavaa: samalla tuetaan vesistöjen tilaa. Lahden esimerkki osoittaa, kuinka paikallisella tasolla voidaan edistää sekä ihmisten terveyttä että ympäristön hyvinvointia samanaikaisesti. Lahdessa järvikalan käytön lisääminen liittyykin kansainväliseen ohjelmaan, jossa edistetään planetaarista terveyttä. Planetaarinen terveys tarkoittaa, että ihmisen ja luonnon hyvinvointi riippuvat toisistaan.

”Suomalainen työ, kotimaisen kalan käyttö ja vesienhoitotyö on tärkeää ja kouluruokailussa ollaan paljon vartijoina – kotien lisäksi ruokakulttuuria opitaan myös kouluissa ja päiväkodeissa”, toteaa Jukka Turta haastattelun lopuksi.

Lue lisää:

Kotimainen kala kiinnostaa – nuoret kaipaavat maukkaampaa

Lahden kouluissa maisteltiin tänään hoitokalastettua särkeä – korvaa ehkä tulevaisuudessa osan liharuoista

Järvikalan lajittelutila Lahden Niemen satamaan

Artikkeli Särki ui kouluruokapöytään – Lahti edelläkävijänä hoitokalastussaaliiden hyödyntämisessä julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Toimittaja: Roy Norro

Moni mieltää kalan työlääksi raaka-aineeksi valmistaa, mutta sitä sen ei tarvitse olla. Kalaruoka.fi:n päätoimittaja, keittiömestari Roy Norro neuvoo: “Kalaa kannattaa käsitellä mahdollisuuksien mukaan kerralla isommissa määrissä. Perata, suomustaa, fileoida ruodottomiksi ja pilkkoa jopa valmiiksi suikaleiksi tai paloiksi ja laittaa annoksina pakkaseen. Itse käsittelen esimerkiksi hauet siten, että lopputuloksena on täysin ruoankäyttövalmiita vakuumipusseja, jollainen on helppo siirtää illalla pakkasesta jääkaappiin sulamaan yön yli.” Ja kannattaa muistaa, että kun supisuomalaiset muikku tai silakka – norssia eli kuoretta unohtamatta – ovat sesongissa, niin kala-arki on edullista, nopeaa ja herkullista. Pikkukalat kypsyvät todella vikkelästi pannussa tai airfryerissa, ne myydään usein ”pannuvalmiina” eli puhkottuna ja harva voi väittää, etteivätkö esimerkiksi nopeasti ruisjauhoissa pyöräytetyt muikut ja samalla oheen keitetyt perunat olisi maistuva ateria milloin vain.

Kalaruoka.fi:n toimittaja Kristiina Ponsimo nopeuttaa ruuanlaittoa leikkaamalla isommat fileet pienempiin paloihin, jolloin niitä on helppo käännellä pannulla: “Ohuet fileet ja valmiiksi peratut kokonaiset pikkukalat muikusta silakkaan paistuvat parissa minuutissa. Valitse lisukkeiksi myös nopeasti valmistuvia vaihtoehtoja kuten nuudeleita tai pastaa. Kasvikset ja edellispäivän kypsät perunat valmistuvat myös oheen muutamassa minuutissa pannulla tai airfryerissa.”  

Isommat kalat, kuten hauki, kuha, siika ja ahven, voidaan kypsentää myös kokonaisina, jolloin esivalmistelu vaatii ainoastaan suolistuksen ja suomustamisen. Kaupan kalamestarit käsittelevät kokonaisen kalan myös käyttövalmiiksi niin pyydettäessä. 

Katso, miten fileoida hauki ruodottomaksi:

Kala on pikaruokaa

Kala kypsyy vikkelästi, ja se onkin ehkä nopeimmin kypsyvä proteiini. Valmiiksi käsitellyt, ohuet kalafileet, kuten siika, hauki tai ahven tai peratut pikkukalat, kuten muikku ja silakka tarvitsevat vain pari minuuttia ja ovat valmista syötävää. Useimmiten lisukkeet vievätkin enemmän aikaa. Siksi kalan kanssa myös nopeat lisukkeet toimivat: pasta, nuudelit, salaatit, vikkelään kypsyvät vihannekset ja toki tietenkin kotimaiset peruna- ja vihannessekoitukset pakastealtaasta.

Aina ei siis tarvitse tehdä kaikkea alusta itse, sillä kaupoista löytyy nykyään monenlaisia, täysin kotimaisia tuotteita valmiina. Ainakin muikkua, särkikaloja, silakkaa sekä kirjolohta on saatavilla säilykkeenä jo melko pienissäkin kaupoissa. Kalahyllyiltä löytyy vaihtoehtoja suomalaisesta kalasta: pyöryköitä, pihvejä, jauhelihaa ja jopa makkaroita. Pakastealtaalla voi myös käydä kalassa, eli esimerkiksi silakkafileet, suomalaiset kalapuikot tai pyörykät voivat olla päivän saalis. Kannattaa vilkaista kuitenkin aina myös tuoteselostetta ja katsoa, mistä kala tulee ja että se on varmasti kotimaista.

Kalan valmistus ei ole vaikeaa

Moni mieltää kalan vaikeaksi raaka-aineeksi valmistaa, mutta sitä se ei ole. Uunissa ruuat hautuvat itsekseen ja esimerkiksi airfryer on kätevä ja nopea kalan kypsennykseen arjen kiireessä. Paistettu kala on myös perinteinen, varma ja nopea valinta. Jos kypsennät kalan fileinä pannulla, voit leikata sen useampaan pienempään osaan tai suikaleiksi, jolloin se kypsyy vieläkin nopeammin ja on helppo käännellä pannulla.

Monia kaloja, varsinkin järkihintaisia pikkukaloja kuten silakka, muikku ja norssi, voi kypsentää nopeasti myös kokonaisina, jolloin perkaamiseen ei mene aikaa. Helpolla pääsee myös silloin, kun pyytää kalatiskillä suomustamaan kalan, vaikkapa kuhan, siian tai lahnan valmiiksi. Kotona vain muutama viilto kalan nahkaan molemmin puolin, mausteiden hierominen pintaan sekä vatsaonteloon ja kalan voi kypsentää kokonaisena meheväksi.

Helposti uunissa tai airfryerissa

Ehkä helpoin ja monelle maistuva arkiruoka syntyy uunissa eli kiusaukset, laatikot tai uunikala. Nykyään myös airfryer hoitelee kodeissa uunin virkaa. Pakastealtaan arkea helpottavat perunat kuten suikaleet, viipaleet tai perunasipulisekoitus tekevät ruuanlaitosta vielä nopeampaa erilaisia vihannessekoituksia unohtamatta. Näissäkin kannattaa valita kotimainen. Kalaa, perunaa, sipulia, purjoa, yrttejä, mausteita, munamaitoa tai kermaa ja ruoka hautuu uunissa valmiiksi. Kerman voi korvata hyvin myös kasvipohjaisilla valmisteilla.

Myös tuorejuusto, smetana tai creme fraiche, sitruuna ja yrtit ovat kiireisen kalakokin ystäviä. Helpoimmillaan levität vain maustettua tuorejuustoa kalafileiden päälle ja laitat uuniin tai airfryeriin kypsymään. Myös pelkät mausteet, yrtit sekä oliiviöljy riittävät saamaan kalafileistä tai kokonaisista kaloista herkullisia uunissa tai airfryerissa kypsennettyinä.

Muista helppo nyrkkisääntö kalan uunikypsennyksessä: kuumassa nopeasti, matalassa lämmössä hitaasti. Kala kypsyy kokonaisenakin tai isoina fileinä yllättävän nopeasti, joten älä ylikypsennä. Kala on syöntikypsää lihaa ja kanaa alhaisemmissa lämpötiloissa. Jo 45 asteisena esim. kirjolohi on mehevimmillään, mutta kypsempään tottuneille 50 – 55 astetta toimii hyvin. Vaaleilla kaloilla 50 – 55 astetta on hyvä mediaani. Silmällä mitaten kala on kypsää, kun väri ei ole enää läpikuultavan kirkasta.

Samalle pellille, vuokaan tai airfryeriin kannattaa laittaa mukaan nopeasti kypsyviä vihanneksia tai vain kuumennusta vaativia lisukkeita, kuten lohkottuja keitettyjä perunoita, jolloin ateria syntyy kerralla. Kalaa voi soveltaa monipuolisesti ja useissa perusruoissa, kuten lasagnessa tai makaronilaatikossa lihan voi korvata suoraan kalalla.

Keitto toimii arjessa

Erilaiset keitot ovat arjen pelastus. Liemet voi keittää vaikka viikonloppuna itse kalan perkeistä ja ruodoista koko kalan hyödyntäen, mutta nopean ja maistuvan arkikeiton saat käyttämällä valmisliemiä, fondeja ja tahnoja. Itse keitetyn liemen voi pakastaa sopiviin annosrasioihin tai kuutioina jääpalamuoteissa, jotta ne voi hyödyntää arjessa nopeasti.

Suomalaiset rakastavat perinteistä kermaista kalakeittoa, mutta kannattaa myös kokeilla kirkkaita liemiä, tomaattipohjaisia keittoja tai matkustaa mausteiden kanssa kauemmas maailmalle kuitenkin suomalaista kalaa hyödyntäen. Esimerkiksi thaimaalainen Tom Yam taipuu herkulliseksi kalaisaksi versioksi helposti. Kalaseljanka saa taas makunsa tomaatista sekä maustekurkusta smetanakruunua unohtamatta. Keittoja voi varioida lähes loputtomasti!

Moni mieltää kalakeitoksi sen perinteisen lohikeiton, mutta kannattaa vaihdella suomalaisia kaloja monipuolisesti: kokeile siikaa, haukea, madetta, ahventa ja erilaisia pikkukaloja, mikä nyt vain sattuu olemaan sesongissa.

Maailman makuja

Kala, peruna ja tilli ovat pohjoismaissa klassinen ja suorastaan pyhä kolminaisuus, mutta maailmalla kalaruokia maustetaan aivan toisin. Kokeile rohkeasti, niin saat arkeen vaihtelua. Kalasta saa valmistettua nopeita pastoja, burgereita, hodareita, tacoja ja vaikka wokkeja riisin tai nuudeleiden kera.

Kalaisat pastat voivat olla kermaisia, tomaattisia tai öljypohjaisia ja lähes jokaisen tunnetun klassikkopastan voi tehdä kalasta. Kokeile vaikka kylmäsavustettua kirjolohta pasta carbonarassa. Ranskassa on kreppikioskeja monissa kadunkulmissa, joista tarjoillaan lettuja mitä erilaisimmin täyttein ja kannattaakin kokeilla tehdä täytetyt letut arkiruoaksi, jos viikonlopulta jäi yli muurinpohjalettuja tai räiskäleitä.

Hampurilaiset, hodarit & pizzat

Hampurilaisten pihvejä ja hodareitten täytteitä sekä kastikkeita voi vaihdella ja vain luovuus on tässä rajana. Kalapihvi voi olla jauhetusta kalasta tai fileestä tehty. Itsejauhettuihin kalapihveihin voi hyödyntää niitä ruotoisempia ja pienempiä kaloja kuten särkikaloja ja tämä vaihtoehto on usein hyvin edullinen – valmistele vaikka viikonloppuna.

Kaupan valmiista kalapihveistä syntyy arkiburgeri kymmenessä minuutissa ja kalapyöryköistä, -makkaroista tai -puikoista syntyy hodari viidessä kuudessa minuutissa erilaisia lämpimien leipien klassikoita unohtamatta. Esimerkiksi pekonisen BLT-klassikkoleivän voi tuunata kalapihvillä KLT-leiväksi. 

Kalapitsan voi tehdä kuten ennenkin, kunhan vaan vaihtaa vähemmän eettisen tonnikalan kotimaiseen purkkikalaan, savukalaan tai edellispäivän paistetun kalan ylijäämiin. Supersuosiota maistatuksissa on aiheuttanyt Kalaruoka.fi:n keittiömestarin kehittämä Frutti di Pielinen, moderni airfryerissä 15 minuutissa valmistuva särkikalapitsa. Tätä herkkua tekevät nykyään teinit välipalaksi ja peli-iltojen iloksi, mutta yhtälailla särkikaloja aiemmin vierastaneet aikuiset. Tutustu tähän pikaruokien kruununjalokiveen tästä.

Aasiasta ja Intiasta uusia ideoita

Kalasta syntyvät nopeat wokit ja Aasia tarjoaa paljon kaloille sopivia makuja. Inkivääri, misotahna sekä mirin- ja soijakastikkeet istuvat moderniin kalaruokaan saumattomasti ja niillä maustaa nopeat arjen ruoat. Kokeile yhdistää kalaan valmisnuudeleita tai tee ramen -tyylinen keitto tai bowl.

Erilaiset pikamarinadit maustavat kalan nopeasti ja toimivat myös kastikkeina. Intiaan matkustaa nopeasti myös keskellä viikkoa, sillä kaupoista löytyy laaja valikoima erilaisia valmiita ateriaratkaisuja, kuten currykastikkeita, tai nopeita mauste- ja chilitahnoja. Kokeile vaihtaa butter chicken -klassikon broileri esimerkiksi kirjoloheen, tee kalacurry säilykekalasta tai haukea Tikka Masala.

Erilaiset wokit ovat nopeita ja herkullisia. Wokkeihin kala kannattaa leikata ohuiksi suikaleiksi, jotka kypsyvät käytännössä sekunneissa ja aasian makuihin pääsee helposti kiinni valmiilla teriyaki-, sweet chili-, hoisin- ja sweet & sour -kastikkeilla, jotka maustavat paistokset käden käänteessä. Aasiassa suositaan paljon kokonaisina kypsennettyjä kaloja, joten kannattaa kokeilla.

Etelä- ja Väli-Amerikan katuruokaa

Meksiko ja Peru ovat arkiruokakokin aarreaitta. Valmiista tortillaletuista syntyvät todella monet ruokalajit ja esimerkiksi tacoja, quesadilloja tai burritoja voi varioida loputtomasti: mitä tahansa kalaa, valmiita kastikkeita, hieman vihanneksia ja salaattia, niin ei juuri muuta tarvita. Kata arjen ruokapöytään vaikka tacobaari, josta kukin voi poimia tortillaletulle haluamansa.

Vaikka erilaiset cevichet kuulostavat aluksi juhlavammalta ja vaikealta ruoalta, sopivat ne silti arkeenkin nopeutensa vuoksi – ja muualla maailmassa ceviche on katuruokaa. Ruodoton, pieneksi kuutioitu kala, esimerkiksi siika, ahven, hauki tai vaikka kirjolohi, kypsyy viidessä minuutissa hapokkaassa lime- tai sitruunamehussa, eikä vihannesten ja yrttien pilkkomiseen mene toista viittä minuuttia kauempaa. Usein esimerkiksi baja- ja kaliforniatyyliset cevichet tarjoillaan katuruokakojuista pienien, pehmeiden tacolettusten päällä tai rapeiden tacomuottien sisällä. Skandinaavinen tyyli on tarjota ceviche mallas- tai saaristolaisleivän kanssa.

Kalaisat salaatit

Varsinkin arkilounaalla kannattaa panostaa kevyisiin, mutta ravitseviin aterioihin. Salaatit ovat tällöin erinomainen ratkaisu ja lisäksi ne usein syntyvät todella nopeasti ja vaivattomasti. Kalan oheen voi lisätä myös muita proteiineja, kuten kananmunaa, salaattijuustoa sekä erilaisia papuja tai kikherneitä, siemeniä ja pähkinöitä. Mausteeksi voi napata kaupan hyllyltä jonkin valmiin kastikkeen, kuten remouladen, tartarin tai aiolin. Hyödynnä salaateissa valmiiksi kypsennettyjä kaloja, kuten lämmin- tai kylmäsavukalaa, säilykekalaa tai vaikka liemessä säilöttyjä ravunpyrstöjä.

Arki kotimaisella kalalla onnistuu!

Kaikki, minkä olet ennen tehnyt ulkomaisella kalalla, onnistuu yhtä helposti ja nopeasti myös suomalaisella kalalla – jos vain päätät niin. Sesongin kaloja oikein valiten kotimaisen kalan hinta on kilpailukykyinen ulkomaisen kanssa. Valmiissa kalatuotteissa kannattaa vilkaista tuoteselostetta ja varmistua kalan alkuperästä.

Kalaa, valmiita kalatuotteita ja eineksiä valitessa ota kotimainen, suomalaisesta kalasta tehty tuote niin usein, kun mahdollista. Vaihtele kalalajeja tarjonnan mukaan. Jokainen kalanjalostuksen alkutuotantoon luotu työpaikka luo neljä uutta työpaikkaa ja koko arvoketjun tuotto jää kotimaahan. Ja mikä tärkeintä, lapsille ja nuorille opetetut mallit siirtyvät myös aikuisuuteen. Ota suomalaiset kalat monipuolisesti mukaan myös arkeesi!

Jos haluat tietää, miksi sinun kannattaa suosia kotimaista kirjolohta Norjan lohen sijaan, katso tämä Ylen MOT-dokumentti.

Artikkeli Arjen pikaruokaa suomalaisesta kalasta julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Artikkeli Suomen Vastuullisin Tuote 2025 -kilpailun voitti kotimainen kalatuote julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Suositukset syödä kalaa vähemmän jostakin tietystä lajista, kokoluokasta tai alueelta koskevat ainoastaan erityisiä riskiryhmiä, kaikille muille viesti on selvä: syökää enemmän kotimaista kalaa. Ruokaviraston, THL:n, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen tuoreen suurtutkimuksen tulos oli yksiselitteinen: kotimaisen kalan syönnin hyödyt ylittävät monikymmenkertaisesti mahdolliset haitat ja suurin hyöty saavutettaisiin, jos kotimaisen kalan syönti tuplattaisiin.

Kalan syöntisuositukset muuttuivat juuri (16.9.2024) perustuen tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin kalaan kertyvien ravinto- ja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista.Vierasaineiden pitoisuudet suomalaisessa kalassa olivat reilusti alle EU:n asettamien raja-arvojen. Dioksiinipitoisuuksissa tarkkailuluokalla olleen, lähinnä erityisen suuren, yli 19-senttisen silakankin trendi on ollut jo vuosia laskeva. Petokalojen, kuten hauen, kuhan, ahvenen ja mateen suuria yksilöitä ei kannata edelleenkään ottaa ruoaksi. Tämä tukee samalla sitä, että suuremmat yksilöt pysyvät hoitamassa kalakantoja ja jatkavat sukuaan.

Kasvatetussa kalassa esiintyvät vierasainepitoisuudet ovat vähäisempiä kuin saman lajisessa luonnonkalassa. Vajaahyödynnetyistä kaloista sisävesien särjen kulutuksen lisääminen olisi sekä vähäisten vierasainemäärien että ekologisesti kestävän kalastuksen kannalta erityisen suositeltavaa. Näitä kaloja voikin lisätä ruokavalioon rajoituksetta.

Kotimaisen kalan suositukset pähkinänkuoressa

Yleisesti kaikille ml. koululaiset ja nuoriso

• Kalan syöntiä olisi hyvä lisätä
• Sisävesien särkikalaa ja kasvatettua suomalaista kalaa, kuten kirjolohta voi lisätä ruokavalioon huoletta
• Kalaa kannattaa syödä 2 – 3 kertaa viikossa
• Käytä eri kalalajeja vaihdellen
• Käytä vaihdellen niin järvikalaa, kasvatettua kalaa kuin merikalaa
• Kalan hyödyt ohittavat aina mahdolliset haitat
• Keskity ruokakalakokoon. Petokalojen (hauki, ahven ja kuha) suuret yksilöt kannattaa jättää jatkamaan sukua.
• Peruskokoista, alle 17 sentin silakkaa voi syödä vapaasti, mutta suurta ja harvinaista, yli 19 sentin silakkaa suositellaan syötäväksi vain pari kertaa kuussa

Alle kouluikäisille ylläolevan lisäksi 

• Sisävesien särkikalaa ja kasvatettua kalaa kuten kirjolohta voi lisätä ruokavalioon huoletta ja rajoituksetta
• Sisävesien kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa tai haukea voi syödä 1 kerran viikossa lajeja vaihdellen
• Itämeren taimenta, kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa tai haukea voi syödä 1 – 2 kertaa kuussa kalalajeja vaihdellen
• Muikkua voi syödä 2 kertaa kuussa
• Itämeren villiä luonnonlohta, nahkiaisia tai isoa, yli 19cm silakkaa joka toinen kuukausi
• Kuoretta voi syödä pari kertaa vuodessa

Hedelmällisessä iässä olevat naiset, raskaana olevat tai imettävät yleisten suositusten lisäksi

• Sisävesien särkikalaa ja kasvatettua kalaa kuten kirjolohta voi lisätä ruokavalioon huoletta ja rajoituksetta
• Sisävesien ruokakoon kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, muikkua tai haukea suositellaan syötäväksi 2 annosta (yht. 400 g) viikossa lajeja vaihdellen
• Itämeren taimenta, kuhaa, lahnaa, siikaa, ahventa, haukea tai muikkua voi syödä kerran viikossa kalalajeja vaihdellen
• Muikkua 2 kertaa kuussa
• Itämeren villiä luonnonlohta, nahkiaisia tai isoa, yli 19cm silakkaa joka toinen kuukausi 

Kalaruoka.fi tulkitsi ja suomensi viranomaisten suositukset kalaruoan ystäville, kotitarve- ja vapaa-ajankalastajan tarpeisiin ja ne sopivat samalla valikoivan kalastuksen periaatteisiin: suosi petokaloissa ruokakokoista, hieman pienempää kalaa ja jätä iäkkäämmät ja suurikokoiset yksilöt jatkamaan sukua ja pitämään huolta kalakannoista. Syö kotimaista kalaa monipuolisesti, useammin ja lisää varsinkin särkikalojen käyttöä peruskokoista silakkaa ja muikkua unohtamatta. Sopivaa ruokakokoa petokaloissa ovat karkeasti yleistäen hauen osalta 60 – 75 cm (n. 1,5 – 3 kg) kalat, kuhan osalta 45 – 55 cm kalat ja ahvenen osalta alle 25-senttiset kalat.

Onko silakan maine suotta pilattu?

Moni on vältellyt silakkaa vuosia jatkuneen dioksiini-uutisoinnin vuoksi. Todellisuudessa silakan syönnin hyödyt ovat aina ylittäneet haitat ja ne erityisen suuret 19-senttiset ja suuremmat silakat, joissa dioksiiniarvot ovat kolkutelleet rajoja, ovat hyvin harvinaisia. Peruskokoista, alle 17-senttistä silakkaa on aina voinut syödä turvallisin mielin, raja-arvojen sisällä. 1970-luvulta lähtien silakan dioksiinipitoisuudet ovat laskeneet jo alle neljännekseen ja pelkästään 2000-luvun luvun aikana luvut ovat puolittuneet.

Tutkimuksessa mitattiin myös kalojen hyötyaineita (D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot). D-vitamiinia oli eniten merialueiden ahvenissa ja lahnoissa, omega-3-rasvahappoja taas silakassa ja muikussa. Tehdyn riski-hyötyarvion mukaan suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät mahdolliset haitat kaikissa ikäryhmissä.

Suomalainen kala varma valinta ulkomaiseen verrattuna

Suomalainen luonnonkala edustaa EU-tasolla parasta päätä. Kasvatetuissa kaloissa kannattaa valita kotimainen kirjolohi, sillä sen mitatut arvot olivat todella pienet ja kestävät kansainvälisen vertailun helposti. Suomalaista kalaa ei todellakaan kannata vaihtaa ulkomaiseen ainakaan terveyssyistä tai ruokaturvallisuuden nimissä. Maailmalla suositukset ovat vastaavanlaisia kuin meillä ja rajoitukset myös: kärjistäen mitä suurempi kala, sen enemmän voi olla esimerkiksi elohopeaa, kuten tonnikalassa ja ruijanpaltaassa. Kasvatetuissa kaloissa taas vaikkapa aasiasta tulevat tilapia ja pangasius voivat olla hyvinkin ongelmallisia ja jokisuistojen verkkoaltaiden lääkeaine- ja ravinnekuormien säätelyssä on paljon epäselvyyksiä – kuten myös niiden syömän rehun vastuullisuudessa ja sisällössä.

Terveysvaikutusten perusteella suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. Myös herkimmillä kuluttajaryhmillä eli pikkulapsilla sekä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla terveyshyödyt ylittävät haitat. Herkimpien kuluttajaryhmien olisi kuitenkin hyödyllistä noudattaa Ruokaviraston turvallisen käytön ohjeita ja suunnata kalankäyttöään niiden kalastusalueiden ja lajien kaloihin, joissa vierasaineita on vähiten.

Lähteet:

Ruokavirasto

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/riskinarviointi/riskinarviointiuutisia/ajankohtaista-riskinarvioinista/tutkimus-kotimaista-kalaa-kannattaa-syoda/

https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/valvonta/tutkimukset-ja-projektit/vierasaineisiin-liittyvia-hankkeita/kotimaisen-kalan-kilpailukykya-elintarvikkeena-ja-rehuna-parannetaan-yhteishankkeessa/silakan-dioksiinit-puolittuneet/

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/riskinarviointi/projektit/brief_elohopea_final.pdf

Valtioneuvosto

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165808/19-2024-Kalan%20kulutuksen%20lis%c3%a4%c3%a4minen%20olisi%20eduksi%20suomalaisten%20terveydelle.pdf?sequence=4&isAllowed=y

U. S. Food and Drug Administration

https://www.fda.gov/food/consumers/advice-about-eating-fish

EFSA, European Food Safety Authority

https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2020.6223

YLE

https://yle.fi/a/3-9783786

https://yle.fi/a/74-20111371

WWF

https://wwf.fi/ruoka/kalaopas/laji/haimonni-eli-pangasius/

https://wwf.fi/ruoka/kalaopas/laji/tilapia/

Henkilölähteet:

Tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko, THL (puhelinhaastattelu, sähköposti)

Tutkimusprofessori Johanna Suomi, Ruokavirasto (puhelinhaastattelu, sähköposti)

Artikkeli Kaksinkertaista kotimaisen kalan syönti – kalan uudet syöntisuositukset julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Suomesta voi pyydystää kahta eri rapulajia, joista toinen on kantasuomalainen jokirapu ja toinen vieraslajike täplärapu. Jokirapu on monien mielestä maukkaampi, mutta valitettavasti harvinaisempi ja ostettuna siksi kalliimpi. Täplärapua ei saa Suomessa nykyään istuttaa, eikä kasvattaa, mutta pyynti on sallittua  Rapuja voi siis itse pyydystää rapumerroilla, ostaa elävinä ja keittää itse, ostaa valmiiksi keitettynä tai pakastettuina. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suosii suomalaista.

Pakastetuissa ulkolaisissa ravuissa (esim. espanjalaiset ja kiinalaiset) on varsin vähän syötävää suomalaisiin nähden ja maku on aivan eri kuin suomalaisissa ja lisäksi olosuhteet ja vesien puhtaus, joista ne on pyydetty jää syöjälleen mysteeriksi.

Rapujen keittäminen

Kun keittää itse rapuja on kaikkein tärkeintä varmistaa, että keitinvesi kiehuu aina kun lisäät muutamia rapuja kerrallaan, jotta rapu ei turhaan kärsi. Suurimmat ravut laitetaan keitinveteen ensin ja siirrytään aina pienempään. Katso keitto-ohje.

Jos rapujen keittäminen elävältä tuntuu brutaalilta, kannattaa lukea tämä artikkeli.

Alkupalana tai pääruokana

Rapujuhlissa voidaan rapuja syödä joko alkuruokana tai pääruokana. Jos kyseessä on alkuruoka, rapuja varataan 6-8 per henkilö, mutta jos niitä syödään pääruokana, rapuja olisi hyvä olla 10-15 per henkilö.

Usein kaavana on, että ravut ovat pääruokana ja alkupalana esimerkiksi sienikeitto tuoreista sesongin sienistä, mutta loistavia vaihtoehtoja ovat myös kasviskeitto tai raikas ruokaisa salaatti. Jos taas ravut ovat alkuruokana, pääruokana voi tarjoilla muun muassa grillattua tai paistettua kalaa, lihaa tai broileria maukkaan kastikkeen sekä kauden kasvisten kanssa.

Jos joku vieraista ei syö rapuja, erinomaisena vaihtoehtona ovat esimerkiksi keitetyt latva-artisokat ja sitruunavoi, jolloin kaikilla vierailla on samalla tavalla näpertelemistä. Pöydän lähettyvillä kannattaa olla leivänpaahdin paahtoleipää tai muuta vaaleaa leipää varten. Aito voi on parhainta rapujuhlissa ja sen voi kattaa pöytään kauniisti esimerkiksi juustohöylällä ja rullaten sekä tillillä ja tillinkukinnoilla koristellen. Muista aina laittaa pöytään myös tillisilppua ja halutessaan majoneesia.

Koristelu viimeistelee rapujuhlat

Kun juhlitaan rapujuhlissa, kattaus sekä koristelu ovat erityisen tärkeässä roolissa tunnelmanluojina. Värimaailma on punainen, vihreä sekä valkoinen, ja koristelussa saa käyttää myös kitsejä asioita, kuten valoja, lyhtyjä ja köynnöksiä. Punaiset tuikkukupit tai punaiset venetsialyhdyt tuovat rapujuhliin lisätunnelmaa, ja pöytäliina on kaunis, mutta myös käytännöllinen, koska rapuja syödessä saattaa roiskua. Pöytäliinoja saa kaupoista kertakäyttöisenä ja rapuaiheisena, mutta valkoinen pöytäliina on aina elegantti ja näyttävä.

Juhlapöytään katetaan lautaset, rapuveitset, paljon rapuaiheisia tai punaisia servettejä, rapukaulurit, vesilasi, snapsilasi ja olut/valkoviinilasi. Pöydälle katetaan myös vesikulhot joko sitruunaviipaleilla tai mustaherukanlehdillä, jotta juhlijat voivat huuhdella välillä sormiaan. Perkeille voi laittaa pöytään kulhot tai vaikka järjestää kilpailu, kenen lautanen on syömisen jälkeen kaunein. Rapuveitsi on tärkeässä roolissa, jotta rapujen kuoren saa helposti rikki ja veitsessä olevan reiän kanssa saa syötyä sakset mahdollisimman huolellisesti, jotta mikään ei mene hukkaan.

Perinteitä ja tapoja

Rapukaulurien kanssa on perinteenä, että vierustoveri solmii kaulurin nauhat kaulan taakse ja asettaa lautasliinan/servetin syliin. Pöytään asetellaan myös lauluvihkot/kirjat ja maljojen nostamisten ohella aina lauletaan railakkaasti esimerkiksi Helan går tai Raumlaise ryyp. Tunnettujen laulujen säveliin on myös useita erilaisia sanoituksia, joiden omat suosikit kannattaa löytää netistä tai laulukirjoista.

Ravut asetellaan kauniisti tarjoiluvadille ja tillinkukinnoilla koristellen. Kun rapujuhlat alkavat, isäntä tai emäntä yleensä pitää pienen puheen tai toivottaa vieraat tervetulleiksi, kohotetaan maljat ja kerrotaan, kuinka monta rapua on varattu per henki. Perinne on, että emäntä tai isäntä valitsee ensimmäisen ravun vierustoverilleen tai kaikki valitsevat sen vierustoverilleen. Ensimmäinen malja yleensä nostetaan isäntäväelle ja sopivin välein voi laulaa lauluja ja ehkä joku joskus haluaa lausua muutaman sanan.

Lempilauluja voi ehdottaa ja ehkäpä olla jopa laulunvetovastuussa. Vaikka yleinen etiketti on, ettei ruokapöydässä saa pitää syömisääniä, rapujuhlissa kuuluu ryystää ja hörppiä. On siis jopa velvollisuus imeä herkullista tillilientä saksiniekoista. Ravuista syödään pyrstön sekä saksien liha, imetään liemi, syödään mahdollinen mäti sekä rapuvoi pääpanssarin sisältä unohtamattakaan jalkojen syöntiä ja imeskelyä varsinkin, jos rapu on suuri. Paahtoleivän päälle laitetaan voita ja tilliä sekä kärsivällisimmät kokoavat ravunlihaa herkulliseksi rapuleiväksi.

Vaikka rapujuhlista puhutaan usein railakkaina aikuisten juhlina, rapuja on upeaa syödä myös lasten kanssa, jolloin laulut voivat olla lastenkorville sopivia ja vaikka ilman snapsia. Lapset viihtyvät hyvin iloisissa rapujuhlissa ja opettelevat perinteitä.

Eli rapujuhlimaan ja Helan går!

https://www.s-wallin.fi/ tarjosi ravut artikkeliin, sekä resepteihin.

Artikkeli Rapujuhlat julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Limegraavattua kirjolohta, sokerisuolattua haukea & jääkellarin kirjolohta

Graavikala kuuluu jokaiseen kalapöytään. Kirjololohi, särki, hauki, siika ja moni muu, niillä onnistuu. Kannattaa kokeilla perinteisiä reseptejä erilaisilla mausteilla ja kokeilla uutta!

Limegraavattu kirjolohi

Sokerisuolattua haukea ja pikkelöityä fenkolia

Jääkellarin kirjolohi

Kylmäsavuhaukea, kylmäsavukirjolohta, kokonaisena savustettu lahna vai savuahven munakastikkeella?

Savustettu kala on osa suomalaista kesää. Valitse oma suosikkireseptisi sen mukaan, mitä katiska tai onki antaa.

Kylmäsavukirjolohi pallogrillissä

Kylmäsavuhauki

Savustettu lahna

Savuahven perinteisellä munakastikkeella

Piparjuurisilakat, chili-korianterisilakat, suutarinlohta, sitrus-fenkolisilliä – vai sittenkin sillikaviaaria?

Silakka ja silli, teoriassa sama kala, mutta eri meri. Oli meri eri tai ei, niin nämä pikkukalat ovat olleet suomalaisen kalapöydän peruskallio ja ankkuri.

Sitrusfenkolisilli

Chili-korianterisilakat

Piparjuurisilakat

Omenasillikaviaari

Sillikaviaari – toimituksen valinta

Grillatut kirjolohikierteet, halsterisilakat & Ahventa ja parsaa

Jos tarvitaan lämmin pääruoka tai tekee mieli grillata, niin tästä pari testattua kovan luokan vaihtoehtoa.

Grillatut kirjolohikierteet

Halsterisilakat ja kasvisnyytit

Ahventa, parsaa ja ruohosipuliperunoita

Keittiömestarin kesäperunat, saaristolaisleipä masterchefin tapaan, savukalan kastike & raparperivinegretillä maustettu lisukesalaatti

Niin, kyllä sen kalan kaverina jotain olisi kiva olla. Näillä pärjäät pitkälle.

Keittiömestarin kesäperunat

Kastike savukalalle

Saaristolaisleipä

Kalapöydän lisukesalaatti raparperivinegretillä

Herkullisia hetkiä kesään toivottaa Kalaruoka.fi -tiimi!

Artikkeli Kesän kalapöytä julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.

Graavit, happokypsennetyt ja liemikypsennetyt kalat

Graavata voi käytännössä kaikkia kaloja. Toinen tykkää perinteisesti kirjolohesta, yksi siiasta ja järvikalan ystävät graavaavat särkeä, haukea ja säynettä. Perinteisen suolagraavin (vain hieman sokeria lisäksi) lisäksi voit kokeilla ns. ruotsalaista tyyliä, jolloin graavaus tehdään paljon reilummalla sokerilla (esim. yksi osa sokeria, kaksi osaa suolaa). Tillin sijasta tai ohessa voi käyttää erilaisia mausteita hyvin vapaamielisesti, esim. sitrusten kuoret (sitruuna, appelsiini, lime tai vaikka mandariini) sopivat erinomaisesti graavikaloihin. Rose- ja viherpippuria voi kokeilla musta- ja valkopippurin sijasta sekä erilaisia kuivattuja yrttejä, kuten lipstikkaa tai timjamia, paprikaa tai jeeraa voi kokeilla. Käytä kuivamausteita hieman vähemmän kuin esim. tuoreita yrttejä, sillä kuivamausteet jäävät kalafileen pintaan loppuun asti, kun taas esim. tuoreet yrtit useimmiten siirretään syrjään ennen leikkuuta ja tarjoilua.

Myös erilaiset alkoholit toimivat: gini, akvaviitti, vodka tai vaikka limoncello! Kannattaa tehdä esim. kahta erilaista graavia, niin pääsee laajentamaan makumaailmaa. Muista myös kotimaiset marjat, kuten mustikka. Toimivia ja mielenkiintoisia yhdistelmiä ovat esim. chili ja appelsiininkuori – tai rosepippuri ja appelsiininkuori, klassinen gini ja katajanmarja (myös katajan oksat käyvät), merihenkinen akvaviitti ja tilli sekä raikas limen kuori ja hiven raastettua inkivääriä. Tai sitten teet ihan perinteisen, niin kuin jo pappa tai mummo aikoinaan teki.

Nyrkkisääntönä on, että tuhdimpi ja rasvaisempi kala, kuten kirjolohi ja lohi, kestää vahvempia makuja, mutta poikkeuksena sääntöön on mm. hauki, jonka kanssa voi kokeilla kaikenlaisia makuyhdistelmiä. Siika, särki ja mm. säyne taas kannattaisi maustaa hillitymmin, jolloin kalan oma maku ei peity liiaksi. Ja muistathan, että nykyään suositellaan luonnonkalojen pakastamista vähintään vuorokaudeksi ennen ”raakana” syömistä. Viljeltyä kirjolohta tai siikaa ei tarvitse pakastaa, kuten ei myöskään kuumennettavia kaloja.

Keittiömestarin vinkki

Keittiömestarin tipsi graavihommiin on se, että jos sinulla on vakumointikone, niin jaa fileet vähän pienempiin osiin (kuinka paljon arvelet kerralla menevän) ja vakumoi ne. Seuraavana päivänä syötävän voit laittaa jääkaappiin yön yli ja hyvänä (avaamattomana) se säilyy muutaman päivän. Loput palat pakkaseen saman tien ja tarvittaessa otat sulamaan jääkaappiin ainakin vuorokaudeksi, jolloin pala sekä sulaa että graavaantuu samalla. Muistathan, että nykymuotoinen graavaaminen ei ole varsinaisesti säilyvyyttä pidentävä toimenpide eli tee graavi tuoreesta kalasta ja syö pois normaalin säilyvyysajan sisällä, jos haluat raikasta kalaa. Valmiiksi vanhaa kalaa ei kannata graavata, vaan tee sellaisesta kypsennettävä ruoka.

Tästä löydät perusreseptin ja lisätietoja: Graavilohi , Kalan graavaus , Sokerisuolattua haukea ja pikkelöityä fenkolia

Erilaiset liemissä ja kastikkeissa kypsyvät kalat ovat myös erinomainen juhlatarjottava. Perinteinen maustekala tai kastikkeessa marinoidut silakat ovat klassikkoja. Myös haukea kannattaa kokeilla etikka- ja sokeripohjaisessa liemessä ja graavin sijasta voit kokeilla jääkellarin (kirjo)lohta, jossa kala kypsyy upoksissa suolaliemessä joko kokonaisena fileenä tai annospaloina. Yöpalana etikkaliemessä marinoidut silakkapihvit ovat myös huipputarjottava ja tällaisia klassikoita ei kannata unohtaa.

Cevichet eli sitrusten hapokkaalla mehulla nopeasti kypsennetyt pieneksi paloitellut kalat ovat parasta kesäruokaa. Voit vaihdella kaloja, mutta toimivia ovat ainakin siika, kuha ja ahven sekä särki. Mausteita voi vaihdella kokemusten mukaan. Muista tässäkin vuorokauden pakastaminen ennen kalan käyttöä, jos kyseessä on luonnonkala.

Tästä esimerkkireseptejä ja lisätietoa: Siikaceviche , Ahven-ceviche , Kalan raakakypsyttäminen hapolla , Chili-korianterisilakat , Piparjuurisilakat , Perinteinen suutarinlohi

Tahnat, herkut, mousset ja levitteet

Nämä ovat näppäriä vaihtoehtoja, kun teet cocktaipaloja, nappeja ja leipäsiä. Tahnat, herkut ja levitteet voi tarjota myös sipsien tai nachojen kanssa! Tahnat syntyvät nopeasti, säilyvät yleensä hyvin ja niissä voi hyödyntää erilaisia kotimaisia helppoja säilykekaloja, savukaloja ja erilaisia mätejä pakkasesta. Aamupala, brunssi ja juhannuksen kalapöytä ovat näille täsmäosumia. Vain mielikuvitus on rajana.

Tästä vaihtoehtoja ja ideoita: Savusilakkatahna , Villikaviaari , Mätimousse hauen mädistä

Savu- ja loimukalat

Erilaisia savu- ja loimukaloja voi tarjota sellaisenaan tai vaikka erilaisissa salaateissa. Niistä syntyy myös maukkaita piirakoita, lehteviä pasteijoita, pizzaa tai sen johdannaisia tai vaikka savukalakeitto sukujuhliin (vaihda vaikka puolet kalasta savustettuun tavalliseen kalakeittoon verrattuna).

Ostettaessa valikoima on laaja, mutta kaupallinen puoli keskittyy yleensä loheen ja kirjoloheen sekä siikaan – joko lämmin- tai kylmäsavuun. Joskus kalatiskeissä näkyy savustettua silakkaa ja ahventa. Itse tehden voit laajentaa muihin kalalajeihin ja esimerkiksi kylmäsavuhauesta ja lämminsavulahnasta syntyy vaikka mitä herkkuja. Ja voit käyttää sitten niitä kuten säilykkeinäkin saatavia kaloja. Kokeilemalla onnistut ja hyvää syntyy helposti!

Tästä ideoita ja lisätietoa: Kalastajan vaimon savukalapiirakka , Savukalapiirakka uunipellille , Kylmäsavuhauki , Kalan lämminsavustus onnistuu helposti , Nizzan Pizza eli Pissaladière , Kylmäsavustus on perinteinen tapa valmistaa kalaa , Savukala-pizzapitko , Kalan valmistaminen nuotiolla

Voileipäkakut

Voileipäkakut ovat ovat itseoikeutettu ja perinteinen kesäjuhlien päätähti. Ja monen kokin taidonnäyte tai suvussa eteenpäin siirretty perintöresepti. Tavat tehdä ja käytettävä kala- sekä äyriäisvalikoima on yhtä monipuolinen kuin on tekijöitäkin. Voileipäkakussa voit yhdistellä erilaista kalaa monipuolisesti: lämmin- ja kylmäsavua, säilykkeitä, tahnoja, graavia – kaikki käy. Ja koristeluihin voit käyttää koko taiteellisen osaamisesi tai antaa pienellä riskillä lasten osallistua tekemiseen ja antaa heidän olla ylpeitä, kun kakku nostetaan kylmästä pöytään.

Tutki ja innostu! Voileipäkakku on muuten siinäkin mielessä kätevä, että se tosiaan kannattaa tehdä sopivasti etukäteen, sillä maustumiseen ja mehevöitymiseen menee yleensä vähintään yön yli tai vuorokausi.

Tässä yksi perusresepti: Herkullinen kalavoileipäkakku

Mikäli tästä koosteesta et löytänyt itsellesi sopivia ideoita, niin sukella reseptipankkiimme – löydät sieltä paljon lisää reseptejä! Katso myös vinkit tarjoilujen viinivalintoihin.

Näin onnistut viinin valinnassa

Iloisia kesäjuhlia kaikille kalaruokien parissa toivoo:
Kalaruoka.fi:n väki

Artikkeli Kesäjuhlien tarjoilut julkaistiin ensimmäisen kerran Kalaruoka.